Työkalut rahanpesun estämiseen

Article

Sitoudu, hallitse, ennakoi – työkalut rahanpesun estämiseen

Finanssialan sääntelyn jatkuva kiristyminen haastaa rahoitussektoria monin tavoin. Sääntely koskee esimerkiksi vakavaraisuus- ja sijoittajansuojasäännösten lisäksi myös talousrikollisuuden, kuten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä. Vaikka organisaatio ei kärsisikään suoraan sisäisistä tai ulkopuolisista väärinkäytöksistä, voivat puutteet säännösten ja toimintatapojen noudattamisessa aiheuttaa paitsi seuraamusmaksuja, myös kovan kolauksen maineelle. Syyttävät katseet kohdistuvat aina yhtiön ylimpään johtoon, jonka rooli ja vastuu ovat avainasemassa väärinkäytösten ehkäisemisessä ja havaitsemisessa.

Suomessa johdon tehtävä tulee yhtiömuodosta riippuen esimerkiksi osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista tai vakuutusyhtiölaista. Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet asianmukaisessa hallinnon järjestämisessä ja toiminnan hoitamisessa ovat kaikilla samankaltaiset. Kirjanpitolaissa määriteltyjen yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöiden, kuten luottolaitosten ja vakuutusyhtiöiden, tehtävänä on lisäksi seurata ja arvioida yhtiön taloudellista raportointia, tarkastusta sekä riskienhallintaa. Lisävaatimuksia asettavat myös luottolaitoslaki ja listayhtiöiden hallinnointikoodi.

Miten varaudut rahanpesun estämiseen?

Rahoitussektorilla johdon tavoitteisiin ja velvollisuuksiin tulisikin luonnollisesti kuulua huolellinen talousjärjestelmän toimivuuden ja yrityksen tuottavuuden edistäminen, jolloin talousrikollisuuden ehkäiseminen on oltava osa yhtiön toimintaa. Tehtävä on haastava ja vaatii yritysjohdolta konkreettisia toimia:

  • Johdon sitoutuminen: Dow Jonesin ja ACAMSin tutkimuksen mukaan 14 % rahanpesun estämisen asiantuntijoista koki yritysjohdon sitoutumattomuuden haasteena sääntelyn noudattamisessa. Ylimmän johdon asenne ja suhtautuminen, organisaation arvojen ja eettisten periaatteiden kommunikoiminen, ovat avainasemassa väärinkäytösten estämisessä yrityksissä. Sääntelyn kohteleminen vain irrallisena velvoitteena tai ”vapaudut vankilasta” -korttina ei riitä, vaan se on sisällytettävä liiketoimintaan: seuraamusmaksujen uhkan sijaan henkilöstöä sitouttaa paremmin jatkuva oppiminen, kerättävän asiakastiedon hyödyntäminen tai transaktiohallinnan tehostaminen.
  • Riskienhallinta: Johdon vastuulla on riskienhallinnan järjestäminen osana yhtiön valvontajärjestelmää. Yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit on tunnistettava, arvioitava ja seurattava riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Riskiperusteisuus on myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen peruspilari: neljäs rahanpesudirektiivi velvoittaa yhtiötä, käyttämään asianmukaisia riskienhallintajärjestelmiä ja riskiperusteisia menettelyitä esimerkiksi asiakkaan tuntemisessa. Uusia vaatimuksia riskienhallinnalle asettavat myös esitys uudeksi rahanpesulaiksi ja uudenlaiset terrorismin rahoituksen muodot. Kun väärinkäytöksiin liittyvät riskit on tunnistettu ja huomioitu yhtiön toiminnassa, ja ne pidetään ajan tasalla, toteutuu sekä johdon lakiin perustuva velvollisuus että finanssialan muu velvoittava sääntely.
  • Resurssienhallinta: Dow Jonesin ja ACAMSin tutkimuksessa merkittävimpinä haasteina koettiin kiristyvän sääntelyn toimeenpano, asiantuntijoiden koulutus sekä teknologiaan kohdistuvat vaatimukset. Organisaatioiden on toteutettava vaatimukset toimintaprosesseissaan, ohjelmistoissaan ja organisaatiorakenteessaan, ja henkilöstöltä vaaditaan jatkuvaa kouluttautumista. Tutkimukseen vastanneista jopa 45 % koki oman tai osastonsa työmäärän kasvavan johdon korostaessa sääntelyn merkitystä. Investoinnit esimerkiksi rekrytointeihin tai transaktioseurantajärjestelmän kehittämiseen voivat tuntua mittavilta. Ne kuitenkin maksavat itsensä takaisin haitallisten seuraamusten välttämisenä. Parhaimmillaan investointi parempaan asiakkaiden tuntemiseen mahdollistaa entistä asiakaslähtöisemmän palvelun ja tehostaa toimintaa. Minimivaatimusten täyttämisen sijaan voikin olla aiheellista miettiä, miten sääntelyn tuomat tarpeet yhdistetään eri funktioiden kesken muuhun liiketoiminnan kehittämiseen ja resurssitarpeisiin.

Johdon haasteena on varmistaa liiketoiminnan häiriöttömyys ja jatkuvuus, ja huolehtia, että riskit ja toisaalta velvoittava sääntely tulevat riittävällä tavalla ja kustannustehokkaasti hoidettua. Rahanpesun ja muiden väärinkäytösten uhat on mahdollista kääntää liiketoiminnan mahdollisuuksiksi pitkäjänteisellä sitoutumisella sääntelyn implementointiin, riskien- ja resurssienhallinnalla sekä tulevien muutosten ennakoimisella.

Blogin kirjoittajat:

Maria Salmela
Senior Consultant, Risk Advisory
maria.salmela@deloitte.fi 

Olli Turakainen
Forensic Services Leader, Risk Advisory
olli.turakainen@deloitte.fi

Did you find this useful?