Artikkeli

OECD:n BEPS-HANKKEEN YDIN

Mikä vaikutus on suomalaisten konsernien arvoketjuihin?

OECD valtioiden verotuloja turvaamassa

OECD julkaisi vuonna 2013 veropohjan rapauttamista ja voitonsiirron estämistä koskevan ”Addressing Base Erosion and Profit Shifting” -selvityksen. Yhteistyössä G20-maiden kanssa toteutettavan hankkeen perimmäinen tavoite on turvata valtioille verotuloja globaalissa toimintaympäristössä toimivilta yrityksiltä. Lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että verotus tapahtuisi tulevaisuudessa siinä maassa, missä tuloa tuottava arvo on syntynyt.

Tavoitteet kumpuavat siitä, että kansainväliset yritykset ovat tietoliikenteen kehittymisen, sähköisen kaupankäynnin ja nykyaikaisten toiminnanohjausjärjestelmien aikana saattaneet harjoittaa lähdevaltioissa merkittävää liiketoimintaa ilman, että niille on syntynyt kyseiseen maahan liiketoiminnan laajuutta ja syntynyttä arvonlisää vastaavaa verotettavaa tuloa.

BEPS-hanketta ja sen tavoitteita aikatauluineen voidaan pitää kunnianhimoisina ja hanke tulee muuttamaan kansainvälisen verotuksen pelisääntöjä muutaman seuraavaan vuoden aikana radikaalisti.

BEPS-hankkeen kansainvälistä verotusta koskevat muutokset julkaistiin 5.10.2015 ja siihen on listattu 15 kansainvälistä yritysverotusta koskevaa toimenpidettä tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka muutamia merkittäviä kysymyksiä (kuten ns. profit split -menetelmän käyttöä koskevia sääntöjä) työstetään vielä 2016, ollaan BEPS-projektissa nyt siirtymässä sääntöjen luomisesta toteutukseen.

Koherenssi verojärjestelmä edistää johdonmukaisuutta

Näiden toimenpiteiden tavoitteena on ensinnäkin välttää maiden verojärjestelmien erilaisuudesta johtuvat tilanteet tilanteita, joissa tietyt konsernien sisäiset maksut (ml. korot) ovat vähennyskelpoisia maksajalle, kun taas saajan päässä niitä pidetään verovapaina tuloina (esim. osinko).

Toisekseen OECD pyrkii löytämään kansainvälisen yleisesti hyväksytyn ylärajan korkokuluille, jotka voidaan yritysverotuksessa ylipäänsä vähentää.

Kolmanneksi OECD pyrkii vastaavalla tavalla löytämään yhteisen linjan, jonka perusteella konsernien pääkonttorit verottaisivat väliyhteisölainsäädännön avulla matalan verotuksen maihin sijoittautuneita yhtiötä. Näin verokilpailun avulla saavutettava mahdollinen kilpailuetu saattaa olla hyvinkin merkittävä.

Kaikki nämä kolme osa-aluetta tullaan saattamaan globaalisti voimaan siten, että projektiin osallistuneiden maiden oletetaan muuttavan sisäistä lainsäädäntöään vastaavasti. OECD on nyt esittänyt yhtenäisen näkemyksen siitä, miltä parhaat käytännöt näyttävät, ja vaikka useimmilla mailla poliittinen tahtotila muuttua, niillä ei ole kuitenkaan juridista velvollisuutta tehdä näitä alueita koskevia muutoksia.

Se mistä valtiot tulevat sopimaan on selkeät minimistandardit verotukselle haitallisen verokilpailun ehkäisemiseksi. Standardit tulevat rajoittamaan veroetuja, joita konsernit ovat saaneet mm. innovaatioboxeista eli aineellisten oikeuksien tuottamien tulojen verohuojennuksista.

Substanssisäännökset ohjaavat verotuloa sinne missä syntyy arvoa

Näillä toimenpiteillä tarkoitetaan kaikkia niitä BEPS-hankkeen tuomia muutoksia, jotka ajavat liiketulon verotuksen painopistettä siihen suuntaan, että verotus tapahtuisi siellä missä yrityksen arvonlisää tuottavaa toimintaa harjoitetaan. BEPS-hankkeen toimenpiteet voidaan tältä osin jakaa karkeasti kahteen ryhmään: ensimmäiset koskevat verotuksen alueellista liittymäperiaatetta (eli lähdevaltion verotusoikeuden syntymistä kiinteän toimipaikan perusteella) ja toiset siirtohinnoittelua.

OECD pyrkii nyt lopettamaan joidenkin kansainvälisten suurkonsernien harjoittamat käytännöt, joissa konserni on toiminut niin sanotussa päämiesmallissa siten, että aineeton omaisuus ja liiketoimintaan liittyvät riskit ja näihin liittyvä kaikki rutiinituoton ylittävä verotettava tulo on nykyisten sääntöjen puitteissa allokoitu matalan verotuksen maassa sijaitsevalle päämiehelle, jonka toiminallinen rooli yhtiössä on ollut rajoitettu.

Vaikka suomalaiset konsernit ovat toimineet hieman erityyppisessä päämiesmallissa, niihinkin voi kohdistua nyt merkittäviä muutoksia. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa muutoksia arvoketjuihin ja sitä kautta veropohja siirtyisi pienistä kotimarkkinoista ja vientiteollisuudesta riippuvista maista kehittyviin maihin ja suurten kotimarkkinoiden talouksiin, eli sinne, missä tuotantoa ja tuotekehitystä harjoitetaan sekä mihin tuotteita myydään.

Toisaalta samat ohjeet saattavat palauttaa Suomeen osan niistä verotuloista, jotka ovat kadonneet kivijalkakaupoista ulkomaisiin nettikauppoihin, kun ulkomaiset nettikaupat saattavat tulla verovelvollisiksi Suomessa.

Substanssia koskevat muutokset tullaan saattamaan voimaan pääsääntöisesti kahta eri kautta: yli 90 maata tulee vuoden 2016 aikana neuvottelemaan kaikkien niiden välisten verosopimusten samanaikaisesta muutoksesta monenkeskisen implementointisopimuksen avulla. Toisaalta OECD tulee julkaisemaan uudet siirtohinnoittelua koskevat tulkintaohjeensa vuoden 2016 lopulla tai vuoden 2017 alussa.

Lisää läpinäkyvyyttä ja oikeusvarmuutta

Näillä toimenpiteillä pyritään ohjaamaan suuria konserneja vuoden 2016 lopusta lähtien julkaisemaan globaalia maakohtaista tietoa jokaisen toimintamaahansa. Näin esimerkiksi suomalaisen konsernin portugalilaisen tytäryhtiön verottaja saa täyden näkyvyyden siihen, miten konsernin tulot, työntekijät ja omaisuus jakautuvat konsernin muissa toimintamaissa. Säännökset tullaan saattamaan voimaan maiden sisäisen lainsäädännön avulla tai muun paikallisen ohjeistuksen mukaisesti.

Vastaavalla tavalla veroviranomaiset tulevat keräämään tietoa esitettyjen toimenpiteiden tehokkuudesta ja varmistamaan niiden toimivuuden.

Maat ovat lisäksi sopineet uusista säännöistä, joilla ne tulevat muuttamaan kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevaa kahdenkeskeistä sopimusmenettelyä entistä tehokkaammaksi. Myös nämä muutokset tuodaan voimaan osana monenkeskistä implementointisopimusta. Tämä ei kuitenkaan takaa sitä, että valtiot sitoutuisivat kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen. Tämän kaltaiseen pakolliseen arbitraatioon on tässä vaiheessa lähdössä mukaan kaksikymmentä maata. Suomi ei valitettavasti ole tällä listalla.
 

Oliko tieto hyödyllistä?

Samankaltaiset aiheet