Posted: 27 Oct. 2020 4 min. Lukuaika

Ruotsin malli näyttää suuntaa ilmoituskanavan sääntelylle

Euroopan parlamentti hyväksyi vuosi sitten Whistleblower-direktiivin, jonka seurauksena yli 50 henkilön organisaatioiden on järjestettävä vaatimukset täyttävä ilmoituskanava ja sen hallinnointi joulukuuhun 2021 mennessä. Vaatimukset koskevat niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijoita. Direktiivi asettaa vain yhtenäiset vähimmäisvaatimukset väärinkäytöksistä ilmoittaneiden henkilöiden suojelulle, joten jäsenmailla on mahdollisuus tiukentaa vaatimuksia kansallisella tasolla.

Direktiivin soveltamisalan laajennukset mahdollisia

Tällä hetkellä säädösvalmistelu direktiivin kansallisesta soveltamisesta on Suomessa vielä kesken, mutta esimerkiksi Ruotsissa valmistelu on edennyt jo pidemmälle. Ruotsi antoi kesäkuun 2020 lopussa hallituksen esityksen laiksi väärinkäytöksistä ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Huomionarvoista on, että esitys eroaa osittain direktiivistä esimerkiksi laajentamalla sen soveltamisalaa. On myös hyvin todennäköistä, että tällaisia tarkennuksia tullaan tekemään Suomessakin.

Ruotsin lakiehdotuksen merkittävimpänä erona direktiiviin voidaan pitää sitä, että sen mukaan väärinkäytöksistä ilmoittaneiden henkilöiden suojelu laajennetaan koskemaan myös henkilöitä, jotka ilmoittavat Ruotsin lain rikkomisesta. Direktiivi itsessään vaatii suojelemaan ainoastaan unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittaneita. Tämä on ymmärrettävä lisäys ja tulee selkeyttämään ilmoituskanavan käyttöä. Jos suojeluvelvollisuus syntyisi ainoastaan silloin, kun EU:n lainsäädännön rikkomisesta ilmoitettaisiin, jäisi ilmoittajansuojan ulkopuolelle useita kansallisen lain aloja. Käytännön tasolla se aiheuttaisi kysymyksiä ja epävarmuutta niin väärinkäytöksestä ilmoittavalle kuin ilmoitusten vastaanottajille ja jatkotoimenpiteistä päättäville.

Ilmoituskanavan perustamisessa ei kannata aikailla

Oletettavasti myös meillä vastatoimilta suojelu tulee laajentumaan henkilöihin, jotka ilmoittavat Suomen lain rikkomisesta. Tämä osaltaan varmistaa kattavan ja johdonmukaisen kansallisen kehyksen ilmoittajansuojalle. Mahdollisten lisäysten ja tarkennusten odotetaan liittyvän enemmän lain soveltamiseen kuin ilmoituskanavan järjestämistä ja hallinnointia koskeviin vaatimuksiin − näistä direktiivissä on jo säännelty suhteellisen kattavasti. Vaikka säädösvalmistelu meillä Suomessa on vielä kesken, on nyt kuitenkin hyvä hetki ilmoituskanavan perustamiseen.

Vaikka säädösvalmistelu meillä Suomessa on vielä kesken, on nyt kuitenkin hyvä hetki ilmoituskanavan perustamiseen. 

Ota yhteyttä

Päivikki Sieppi

Päivikki Sieppi

Forensic

Päivikki Sieppi työskentelee Deloitten Forensic-palveluissa juristina ja on erikoistunut whistleblowing-toimeksiantoihin, väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseen ja tutkintaan sekä yritysetiikan ja vaatimustenmukaisuuden kehittämiseen. Hänellä on kokemusta erilaisista forensic-toimeksiannoista ja riskienhallinnan projekteista sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Briefly in English Päivikki Sieppi works in Deloitte’s Forensic services as a lawyer and is specialized in whistleblowing services, corporate fraud prevention and investigation and ethics & compliance matters. She has versatile experience in Forensic and risk management related engagements both in the private and public sector.