Posted: 30 Mar. 2020 3 min. Lukuaika

Pankki ei ole yritysten sosiaalitoimisto – yksilöiden ja yritysten vastuullinen toiminta syventää taloudellista kriisiämme

Vastuullisuus-termiä on toisteltu COVID-19 -kriisin aikana eri puolilta, jotta tilanteesta päästäisiin yli mahdollisimman vähäisin vahingoin. Silti on selvää, että vastuullisesti toimivat yksilöt ja yritykset johtavat meitä taloudellisessa mielessä kuoppaan, josta on tulossa paljon syvempi kuin viikko sitten kirjoittamassani blogissa uskalsin ajatellakaan.

Yksilöt toimivat omalta kannaltaan vastuullisesti jatkaen arkeaan normaalisti, pitäen arkielämän piirin mahdollisimman pienenä ja varmistaen rahojensa riittävyyden arjessa. Lomautusuutisten sadellessa tämä tarkoittaa valitettavasti yhä useammalle sitä, että kaikki ylimääräinen kuluttaminen loppuu ja ilmoittaudutaan kortistoon. Ilman lomautuksiakin harva miettii tällä hetkellä isojen hankkeiden, kuten talon rakentamisen, käynnistämistä ja siihen liittyvän lainan ottamista. Pikemminkin hakusessa on lyhennysvapaita olemassa oleville lainoille. Kaikki tietävät, että nyt pitäisi kuluttaa normaalisti, mutta silti kulutus pienenee kokonaisuutena – paljon pieneneekin.
 

Konkurssi vastaa kuolemaa

Yritykset toimivat nyt vastuullisesti samalla logiikalla. Kaikki kynnelle kykenevät yritykset pyrkivät jatkamaan toimintaansa pitäen samalla mahdollisimman hyvää huolta henkilöstönsä ja asiakkaidensa turvallisuudesta. Samaan aikaan olosuhteiden muutos pakottaa yritykset tarkastelemaan toimintaansa ja selviytymistään eri aikajänteillä. Yritykset peruuttavat omia tilauksiaan, venyttävät maksuaikojaan ja pyrkivät leikkaamaan kulujaan tavalla, joka ei muiden yritysten, julkisen vallan tai suuren yleisön silmin vaikuta kokonaisuuden kannalta vastuulliselta. Kokonaisuuden kannalta näin voi hyvin ollakin. Jos yrityksen taival päättyy kuitenkin konkurssiin, kyseinen yritys ei enää sen hetken jälkeen voi olla vastuullinen. Se on kuollut. Hengissä pysyminen on ainoa tapa turvata edellytykset toimia vastuullisesti nyt ja jatkossa.

Pankit toimivat vastuullisesti antamalla maksuaikahelpotuksia asiakkailleen. Näin pankit tukevat mahdollisuuksiensa rajoissa asiakkaidensa kassavarojen vahvistamista. Vastuullinen pankki huolehtii kuitenkin jatkuvasti asiakkaidensa elinkelpoisuudesta ja kyvystä huolehtia velvoitteistaan myös jatkossa.

Ilmaisen rahan illuusio

Hallituksen näppärä slogan ”valtio takaa, pankit jakaa” piintyi nopeasti suomalaisten muistiin. On ihan mahdollista, että osalle kuulijoista syntyi samalla illuusio ilmaisesta rahasta, jota pankit jakavat kaikille tarvitsijoille. Oikeasti kyse on kuitenkin lisälainasta, joka pitää maksaa joskus takaisin. Lisälainasta, jonka lainasumman Finnvera takaa vain 80 % asti ja jonka takaisinmaksusta vastuullinen pankki on aidosti kiinnostunut. Valtion ja Finnveran takuiden lisäksi pankkien on myös pystyttävä hankkimaan markkinoilta varat, joita lainata edelleen. Tältäkään osin tilanne ei ole ollut ongelmaton.

Monelle yritykselle lisälainan ottaminen entisten päälle on nopeasti tyrehtyneen liikevaihdon jälkeen mahdottomuus. Suomalaisten pienyritysten liikevoitto on keskimäärin varsin pieni suhteessa liikevaihtoon. Jos vuotuisen liikevoiton oletetaan olevan 5 %, jo kolmen viikon liikevaihdon puuttuminen ylittää yhden vuoden tuloksen. Tällä hetkellä näköpiirissä oleva tilanne jatkuu kuukausia, ei viikkoja. Toinen merkittävä tekijä on vakuudet. Monella yrityksellä ei juurikaan ole vakuudeksi kelpaavia omaisuuseriä, tai ne on jo otettu täysimääräisesti käyttöön aiempien lainojen rinnalle.

Yrityksille on nykyiseen tarpeeseen nähden tarjolla vain rajallisesti ilmaista rahaa suoraan valtiolta. Ainoa tosiasiallinen keino tukea yrityksiä tilanteen yli on vapauttaa niitä maksuvelvoitteistaan (lainan lyhennys, vuokrat, verot, muut viranomaismaksut) – ja antaa niiden lomauttaa henkilöstöään säilyttääkseen elinkelpoisuutensa. On vastuutonta esittää näkemyksiä, että yritysten tulisi pitää kiinni henkilöstöstään, jos töitä ei yksinkertaisesti ole. Silti olen kuullut muutamia kommentteja, joiden mukaan yritysten tulisi yhteiskuntavastuun nimissä toimia näin. Toivon sinun, hyvä lukija, ymmärtävän, että tässä ei ole mitään tolkkua. Nykyisessä poikkeustilanteessa taloudellista tukea yritysten lomautetulle tai irtisanotulle henkilöstölle voidaan mielestäni sen sijaan pitää eräänlaisena yritystukena, jolla pyritään turvaamaan yritysten elinkelpoisuus. Samalla voidaan vastuullisesti minimoida työn ja ansainnan keskeytymisestä aiheutuvia inhimillisiä murhenäytelmiä.

Kenelläkään ei tule olla väärää käsitystä pankin roolista nykyisessä haastavassa tilanteessa. Vastuullinen pankki ei ole kriisiytyvien yritysten sosiaalitoimisto, josta saisi ilmaista rahaa. Jos jokin pankki toimisi näin, kyseinen pankki ajautuisi kriisiin, joka vaikuttaisi edelleen pankin elinkelpoisiin asiakkaisiin. Samalla valtiosta tulisi liian helposti sosiaalitoimisto tällaiselle pankille. Suuri yleisö ei pitäisi tätä kovin vastuullisena toimintana, pikemminkin päinvastoin.

Ota yhteyttä

Ilkka Huikko

Ilkka Huikko

Partner

Ilkka Huikko toimii Deloitten finanssialan toimialajohtajana Suomessa. Ilkalla on yli 20 vuoden kokemus finanssialan konsultoinnista sen eri sektoreilla (pankki, vakuutus, varainhoito, markkinainfrastruktuuri). Viime aikoina hän on keskittynyt analytiikkaan, maksamiseen, hinnoitteluun sekä asiakaskokemuksen ja kanavien (fyysiset, digitaaliset) kehittämiseen ja rahanpesun estämiseen. Ilkalla on laaja kokemus myös muun muassa prosessien tehostamisen ja kehittämisen, tietohallinnon ja toimintamallien kehittämisen sekä muutos- ja IT-hankkeiden valmistelun ja johtamisen parista. Briefly in English: Ilkka is Financial Services Industry (FSI) leader at Deloitte Finland. Ilkka has over 20 years of experience within various sectors of the financial services industry (banking, insurance, investment management, market infrastructure). He currently focuses on analytics, payments, pricing, customer experience and channel (both physical and digital) development and anti-money laundering (AML). He has also strong experience in process development, IT operating model development as well as program leadership for change and IT programs.