Posted: 10 Feb. 2021 4 Lukuaika

Tieto päätöksenteossa – aika siirtyä strategiasta tekoihin

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuu tällä hetkellä isoja asioita. Väestö tarvitsee oikea-aikaisesti kohdentuvia ja yhä monipuolisempia palveluita. Covid-19 on haastanut resurssit ja palvelutuotannon ennen näkemättömällä tavalla jo lähes vuoden ajan. Lisäksi poikkeuksellinen tilanne on ajanut palveluita järjestävien kuntien taloudet ahtaalle. Samanaikaisesti operatiivisen toiminnan rinnalla Suomessa työstetään myös isoa rakenteellista muutosta, sote-uudistusta. Kaikesta huolimatta Suomessa pitäisi pystyä varmistamaan ja mahdollistamaan se kaikkein tärkein asia eli potilaiden laadukas ja vaikuttava hoito kustannustehokkaasti − mistä olemme maailmankuuluja.

Tiedolla johtaminen avain vaikuttaviin palveluihin

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa palvelutuotantoa halutaan parantaa muodostamalla nykyisten kuntien sijaan suurempia vastuualueita, nykyiseltä nimeltään hyvinvointialueita. Välttyäksemme täydelliseltä kaaokselta ja hallitaksemme erilaisia liikkuvia palasia tarvitaan ”hyviä” päätöksiä. Tällaiset päätökset perustuvat tietoon eli riittävään ymmärrykseen tilanteesta ja päätöksen mahdollisista vaikutuksista.

Tieto on Platonin mukaan ”hyvin perusteltu tosi uskomus”. Kun tietoa aletaan hyödyntämään systemaattisesti päätöksenteon tukena, puhutaan tiedolla johtamisesta. Yksiselitteisen ja hyvän määritelmän muodostaminen sanaparille on kuitenkin vaikeampaa. Tiedolla johtamisen tavoite on kuitenkin sinänsä yksinkertainen: mahdollistaa parempien, tietoon perustuvien päätöksien tekeminen strategisella ja operatiivisella tasolla.

Käytännössä tiedolla johtamisen avulla voidaan tavoitella kehitystä esimerkiksi:

  • nopeammasta hoitoon pääsemisestä resursseja kohdentamalla,
  • paremmasta hoidosta ymmärtäen potilaan kokonaistilanne aiempine hoitokäynteineen ja riskitietoineen,
  • parhaimmillaan ennakoivasta hoidosta, jossa asioihin pystytään tarttumaan ennaltaehkäisevästi, tai
  • palvelutarpeiden optimoinnista hyvinvointialueilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tiedolla johtaminen ei sinällään ole enää mikään uusi asia. Herääminen tiedolla johtamisen hyötyihin on kuitenkin tapahtunut sote-palveluissa myöhemmin kuin muilla toimialoilla.

Tietojen tallennus yksi toimialan haasteista

Yksi selittävä tekijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden myöhäisherännäisyydelle on tietojen tallentamiseen liittyvät haasteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tieto on vielä tänäkin päivänä hajaantunut tyypillisesti useaan erilliseen IT-järjestelmään. Käsitemallit eri järjestelmien välillä eivät ole olleet yhtenäisiä eli sama käsite onkin saattanut tarkoittaa eri järjestelmissä ainakin osittain eri asiaa. Myös tiedon muoto on usein ollut ei-rakenteellista eli esimerkiksi potilaskertomus on ollut pitkä pötkö vapaamuotoista tekstiä. Tämä on kyllä helpottanut tietojen kirjaamista, mutta vaikeuttanut tietojen käyttöä, kun erilaisten asioiden löytäminen tekstimassasta on vaatinut käytännössä ihmisen tulkintaa.

Näin ollen edellytykset tehdä systemaattista tiedolla johtamista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on ollut monellakin tavalla vajavaista, vaikka tietoa sinänsä on ollut käytettävissä valtavasti. Haasteet tiedon hyödyntämisen näkökulmasta saavat vielä lisäkertoimen, kun yhtälöön lisätään toimintaan liittyvät haasteet: itsenäisesti ja eri toimintamalleilla toimivat organisaatioiden palaset, jotka esimerkiksi kirjaavat asioita jokainen omalla tavallaan.

Näiden haasteiden osalta tilanne on kuitenkin parhaillaan muuttumassa merkittävästi. Suomessa on käynnissä useita asiakas- ja potilastietojärjestelmäuudistuksia, joissa tiedolla johtamisen kyvykkyyden lisääminen on yksi hankkeiden keskeisistä hyötytavoitteista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käytössä on järjestelmiä, joissa tieto on aiempaa rakenteellisemmassa muodossa. Järjestelmien eri osat on myös voitu integroida siten, että erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tiedot ovat käytettävissä lain sallimissa puitteissa yli siilojen. Lisäksi on ratkaisuja, joissa voidaan hyödyntää analytiikkaa ja erilaisia tietoaltaita.

Teknologia on kehittynyt mahdollistamaan tiedolla johtamista, mutta se ei yksinään riitä. Yhtenäiset toimintamallit ja prosessit, joita useissa organisaatioissa on viime aikoina systemaattisesti luotu erilaisten toiminnankehittämishankkeiden kautta mahdollistavat myös monia asioita. Tarvitaan kuitenkin vielä jotain enemmän.

Konkreettisten työkalujen avulla tiedolla johtaminen uudelle tasolle

Kun sote-uudistusta käynnisteltiin edellisellä hallituskaudella, sen yhdeksi kulmakiveksi luotiin syksyllä 2013 Sote-tieto hyötykäyttöön 2020-strategia. Strategian vastaanotto oli hyvä ja se koettiin laajalti asiaksi mitä tavoitella ja mihin tulisi panostaa.

Ongelmaksi muodostui kuitenkin strategian jalkautus: liian ylhäältä ja etäältä johtaminen ilman riittävää konkretiaa johti toimeenpanon epäonnistumiseen. Tästä viisastuneena on nyt käynnistetty valtakunnallinen Toivo-ohjelma, joka jakautuu kahteen kokonaisuuteen eli Virta- ja Valtava-hankkeisiin.

Virta-hankkeen tavoitteena on hyvinvointialueiden tietojohtamisen sekä tiedon johtamisessa käytettävien työvälineiden ja toimintamallien kehittäminen yhdenmukaisella tavalla. Sen kautta luodaan siis pohja ja edellytykset tiedolla johtamiselle. Valtava-hankkeen tavoitteena on puolestaan uudistaa valtakunnallista sote-tietotuotantoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden johtamisen sekä viranomaisten seuranta-, arviointi-, ohjaus- ja valvontatyön tueksi. Tämä mahdollistaa paremman tietojen vertailun sen ymmärtämiseksi, mitkä asiat ovat jo nyt kunnossa ja mitä voidaan vielä parantaa. Hankkeiden tavoitteena on tuoda konkreettisia työkaluja sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille, jotta niissä voitaisiin nostaa tiedolla johtaminen aivan uudelle tasolle.  

Yhteistyöllä luodaan vahva pohja onnistumiselle

On hienoa, että työtä tehdään monella rintamalla. Ponnistus on iso, joten kaikki apu kansalliselta tasolta on tarpeen − samaa pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen jokaisessa organisaatiossa. Tähän kun vielä lisätään oikeanlainen rahallinen kansallisen tason tuki, luodaan hyvä pohja onnistumiselle. Mutta samalla täytyy muistaa, että jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio on erilainen, ja palvelutuotanto ja sen rakenne, IT-järjestelmät ja toimintatavat vaihtelevat eri paikossa. Siksi strategian ja muutoksen tekeminen täytyy lähteä organisaatioista itsestään eikä niitä voida sanella kansalliselta tasolta. Vahva kansallinen tuki on kuitenkin tärkeää.  

Useat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ja tulevat hyvinvointialueet ovatkin olleet ihailtavan proaktiivisia eli ne ovat jo käynnistäneet tai käynnistämässä hankkeita, joissa tiedolla johtamisen kyvykkyysloikka on tarkoitus viedä hallitusti läpi. Vaikka sote-uudistuksen aikataulusta ei vielä olekaan täyttä varmuutta, monet alueet ovat käynnistäneet myös niin sanottujen aluejärjestelmien rakentamisen. Niiden tarkoituksena on muodostaa alueelle yhtenäinen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kattava IT-järjestelmäratkaisu, jossa tiedot liikkuvat eri järjestelmien välillä reaaliajassa.

Me deloittelaiset olemme saaneet vahvasti olla mukana tukemassa asiakkaitamme monissa yllä olevissa hankkeissa ja sitä kautta luomassa Suomeen aiempaakin parempaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa hyödyntäen tiedolla johtamista. Vaikka tekemistä on vielä paljon, olemme jo selkeästi siirtyneet strategiatasolta ja visioiden rakentamisesta tekemisen puolelle. Joko teidän organisaatiollanne on selkeä polku tiedosta päätöksentekoon?

Ota yhteyttä

Jari Eriksson

Jari Eriksson

Core Business Operations

Jari Eriksson työskentelee Deloittella liikkeenjohdon konsulttina. Jarilla on lähes kahdenkymmen vuoden kokemus laajoista, monitoimittajaympäristössä tehdyistä ICT-projekteista/hankkeista, joissa hän on toiminut niin teknisessä kuin projektihallinnollisessa roolissa asiakkaiden tukena. Jari on keskittynyt erityisesti hanke- ja projektijohtamiseen, ohjelmistokehityksen menetelmiin ja teknologiakonsultointiin kattaen hankkeiden/projektien koko elinkaaren kustannus-hyötyanalyysistä ja suunnittelusta käyttöönottoon ja jatkuviin palveluihin. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus erityisesti terveydenhuollon ja julkishallinnon toimialoista. Briefly in English Jari Eriksson is a Senior Manager in Deloitte Consulting team in Finland. He has almost 20 years of experience in large-scale, complex, multi-vendor environment made business-oriented IT-programs and projects. Jari is specialized in program and project management, software development methods and processes and technology consulting covering all the program’s and project’s phases from business case validation to operation phase. He also has a long experience in healthcare and public sector.

Minni Särkkä-Hietala

Minni Särkkä-Hietala

Health Care & Life Science

Minni Särkkä-Hietala vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan asiantuntijapalveluista Suomessa. Hän on työskennellyt sosiaali- ja terveydenhuollon konsultointitehtävissä ja palvelutuotannon tutkimuksen parissa yli kymmenen vuoden ajan. Minni tekee yhteistyötä lukuisten eri julkisen ja yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Hänen vahvuuksiinsa kuuluu erityisesti palveluiden ja palvelujärjestelmien kehittäminen strategiatyöskentelyn ja erilaisten muutoshankkeiden kautta. Minnin tavoitteena on auttaa asiakkaita kehittämään ja ottamaan käyttöön vaikuttavuutta luovia strategisia ja operatiivisia ratkaisuja.