Posted: 27 Oct. 2020 5 min. Lukuaika

Teknologiapolitiikka ja kansakunnan hyvinvointi

Digitalisaatioon kohdistuu paljon odotuksia, samoin julkisen sektorin rooliin sen edistämisessä. Suomeen on tänä syksynä perustettu kuntaministeri Sirpa Paateron päätöksellä teknologianeuvottelukunta, jonka tavoitteena on valmistella maallemme hyvinvointia luova ja kilpailukykyä ohjaava digitalisaatioon nojaava teknologiapolitiikka.

Miten Suomesta sitten luodaan teknologian hyödyntämisen mallimaa? Miten teknologiayrityksille voidaan tarjota mahdollisimman kilpailukykyinen toimintaympäristö? Ja miten julkinen hallinto kykenee ottamaan ennakollisesti huomioon teknologian luomat mahdollisuudet ja sen esiin nostamat haasteet? Nämä kaikki ovat tärkeitä kysymyksiä, eikä niihin ole ihan helppo löytää vastausta.

Yritysten hyvät toimintaedellytykset on turvattava

Suomen sisämarkkinat ovat pienet, ja teknologiayritysten tuotteita ja palveluita kannattaa kehittää pääsääntöisesti kansainvälisille markkinoille. Tämän vuoksi julkisen sektorin toimenpiteiden teknologiayritysten tukemisessa ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä tulisi ensisijaisesti tähdätä kahteen tavoitteeseen: toteutetaan julkiselle sektorille mahdollisimman hyviä ratkaisuja, jotka tehostavat sen toimintaa ja parantavat julkisia palveluita, ja parannetaan yritysten edellytyksiä kasvaa ja menestyä kansainvälisillä markkinoilla.

Yritysten kilpailukyvyn osalta keskeistä on tukea uusien yritysten ja kasvuyritysten toimintaedellytyksiä ja vaalia ”startup-pöhinää”, jota Suomessa on viime vuosina kiitettävästi nähty. Yhtä lailla on tärkeää tehdä toimenpiteitä, jotka edesauttavat yritysten omistuksen ja sitä kautta verotulojen sekä intressipiirin säilymistä Suomessa myös yritysten kasvaessa. Tätä voidaan avittaa yritys- ja yrittäjämyönteisen ilmapiirin edistämisellä ja julkisen sektorin yrityksiä koskevien palveluiden ja prosessien parantamisella asiakaslähtöisesti (esimerkiksi työlupaprosessit, verotus, yritystukien tervehdyttäminen). Avainasemassa ovat myös korkeatasoinen ja ajanmukainen koulutus ja muu asiantuntijuuden kehittäminen kaikkina ikäkausina – sekä työssä että opintojen kautta.

Voimme olla teknologinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjumisessa

Teknologiavientimme edistämiseksi on keskeistä tukea yritysten panostuksia erityisesti tulevaisuuden isojen maailmanlaajuisten kysymysten ratkaisemiseen, ja nousevien teknologioiden hyödyntämiseen niissä.

Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää ja luo Suomelle mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä ratkaisuissa, joita tullaan seuraavina vuosikymmeninä toteuttamaan maailmanlaajuisesti. Teknologian uudenlainen kehittäminen ja hyödyntäminen on monin tavoin avainroolissa hiilineutraliteetin saavuttamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä toimenpiteissä. Sen avulla voimme pitkällä tähtäimellä saavuttaa kansalliset tavoitteet ja luoda teknologiaan liittyvää liiketoimintaa ja osaamista, jolla on maailmanlaajuiset markkinat. Tälle alueelle fokusoiminen herättänee myös kansainvälistä kiinnostusta ja lisää muunmaalaisten toimijoiden investointeja ja toimeliaisuutta Suomessa.

Teknologian uudenlainen kehittäminen ja hyödyntäminen on monin tavoin avainroolissa hiilineutraliteetin saavuttamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä toimenpiteissä.

Julkisen sektorin uudistukset kytkeytyvät myös teknologian uudistamiseen

Julkisen sektorin suuret uudistukset luovat painetta ja mahdollisuuksia myös teknologian uudistamiseen, ja tarjoavat rahoitusta sitä koskeviin hankkeisiin. Jälleen liikkeelle lähtenyt sote-uudistus on yksi esimerkki tällaisista uudistuksista. Muutaman aiemman kariutuneen uudistuksen konkarina toivon, että mahdollisimman paljon sen tiimoilta tehtävästä kehittämistyöstä pystytään hyödyntämään riippumatta siitä, millä tavoin uudistus kokonaisuudessaan menee läpi. Nythän esimerkiksi edellisen sote-uudistuskierroksen raunioihin jäi paljon sellaista työtä, jota ei tulla koskaan viemään käytäntöön.

Myöskään Suomen teknologiapolitiikkaan liittyvä pohdinta ei tapahdu nyt ensimmäistä kertaa, vaan vastaavia arvovaltaisten työryhmien selvityksiä on tehty vuosien mittaan useita. Tällä kierroksella olisi tärkeää analysoida ja hyödyntää edellisten hallituskausien samankaltaisten tarkastelujen tulokset ja niistä saadut opit. Vaikka merkittävä osa aiemmista tarkasteluista on epäilemättä vanhentunutta, julkisen sektorin hitaan muutosnopeuden huomioiden yllättävän moni asia saattaa olla myös edelleen ajankohtainen, ja toimenpiteiden toteutus kesken.

Tietojärjestelmäuudistukset ovat toiminnan uudistuksia

Suomen julkisen sektorin suurista tietojärjestelmähankkeista jää välillä vaikutelma, että päähuomio ja merkittävimmät panostukset kohdistuvat teknologiaan, eivät toiminnan ja palveluiden uudistamiseen. Uudistuksia on helppo lähteä tekemään ”teknologia edellä”, ja niiden omistajuus saattaa toiminnan puolella olla epäselvä tai jakautunut. Koska teknologian taivuttaminen haluttuun muotoon on usein jo itsessään mittava ponnistus, se saattaa nielaista hankkeen budjetin ja tekijöiden energian niin, että sitä ei riitä enää hyötyjen ulosmittaamisen vaatimiin toimenpiteisiin.

Jos kehittämishankkeessa ei ole kykyä tehdä merkittäviä muutoksia palveluihin, prosesseihin ja toiminnan organisointiin, pelkästä teknologiasta ei voida odottaa määräänsä enempää hyötyjä. Jatkossa on tärkeää suunnitella ja toteuttaa ”tietojärjestelmäuudistukset” aidosti toiminnan kokonaisuudistuksina eikä pelkästään teknologiahankkeina. Silloin kun toteutetaan yhteisiä digiratkaisuja toisistaan erillisille organisaatioille, johdon erilaisia tahtotiloja ja organisaatioiden toimintamalleja tulee pystyä riittävästi yhtenäistämään niin, että niitä voidaan aidosti tukea ja kehittää yhteisillä ratkaisuilla.

Yksi julkisen sektorin teknologiahankkeita usein leimaava piirre on pitkä ajallinen kesto, johon osaltaan vaikuttavat markkinaoikeuskierrokset ja muut hankintalainsäädännön vaikutukset. Toisessa ääripäässä olevia ketteriä kokeiluja taas usein vaivaa päinvastainen ongelma – kokeilu on nopeaa tehdä, mutta sen tulosten juurruttaminen osaksi tuotannollista toimintaa ja skaalaaminen suurempaan mittakaavaan ei välttämättä onnistukaan. Parhaat lopputulokset löytyvät yleensä näiden ääripäiden välimaastosta.

Teknologia voi olla hyvinvointiyhteiskuntamme menestystekijänä myös jatkossa

Teknologian avulla on vuosikymmenien ajan luotu Suomeen hyvinvointia, ja meillä on edellytykset jatkaa samalla polulla myös tulevaisuudessa. Vaikka peli on muuttunut ja globalisoitunut, hyvinä kulmakivinä toimivat edelleen perinteiset vahvuutemme teknologiamyönteisenä, vakaana ja suhteellisen yhtenäisenä korkean koulutustason ja matalien hierarkioiden kansakuntana, jossa työ ja yrittäminen ovat arvossaan, mutta myös heikommista pidetään huolta. Tämän perustan ei pidä antaa rapautua.

Ota yhteyttä

Lauri Byckling

Lauri Byckling

Clients & Industries

Lauri Byckling toimii Deloittella asiakkuusjohtajana ja johdon konsulttina. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus julkisen ja yksityisen sektorin merkittävistä muutoshankkeista. Laurin erityisosaaminen liittyy digitalisaatioon, operatiivisten tietojärjestelmien ja ICT-palveluiden kehittämiseen sekä johtamisen ja organisaatioiden kehittämiseen. Briefly in English: Lauri Byckling is the Clients & Industries Leader in Finland. Lauri has over 25 years of consulting experience from strategic development programs with clients of different industries. Lauri's expertise is ICT-enabled business transformation in both private and public sector, organisation and leadership development and leading and developing professional service firms.