Posted: 28 Oct. 2020 4 min. Lukuaika

Toimintamallien notkeus ratkaisuksi muuttuvaan kysyntään?

Yrityksen toiminnot ja laitekanta tulee mitoittaa aina oikein kysyntää vasten, jotta liiketoiminta on kannattavaa. Koronapandemian jyllätessä lähes kaikki toimialat ovat kohdanneet suuria muutoksia tuotteiden ja palveluiden kysynnässä. Osalla toimialoista kysyntä on kasvanut huippuunsa ja haasteena on varmistaa riittävät resurssit vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Toisilla aloilla kysyntä on puolestaan hiipunut lähes kokonaan. Tällöin on epävarmaa, palautuuko kysyntä ennalleen ja onko kysynnän muoto muuttumassa pysyvästi. Nämä kysymykset ovat erittäin ajankohtaisia ja poikkeuksellisen vaikeita, sillä tulevaisuuden kysyntä on tällä hetkellä pitkälti sumuverhon peitossa.

Osa yrityksistä on jo ennen pandemiaa muokannut toimintaansa joustavammaksi vastatakseen kysynnän muutoksiin. Digitaaliset palvelut ovat lisääntyneet nopeasti, teknologia on korvannut ja täydentänyt henkilötyötä ja alustayrityksistä* sovelletut joustavat työllistämisen muodot ovat yleistyneet. Muutos kohti notkeampia toimintamalleja on siis jo alkanut. 

Missä vaiheessa yrityksessäsi ollaan menossa tällä muutosmatkalla?

Toiminnan järjestäminen tuo tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa

Yritysten kuulee harvemmin pohtivan kustannustalkoiden sijaan niitä vaihtoehtoja, joita piilee yrityksen tuotanto-omaisuudessa ja aineettomassa omaisuudessa. Heikon kysynnän tilanteessa nämä omaisuuserät ovat vajaakäytöllä; ne sitovat pääomia, mutta eivät saa aikaan liikevaihtoa. Samalla vajaakäyttöistä kapasiteettia varten tarvitaan materiaaleja, henkilöstöä, kumppaneita ja palveluita pitämään tuotanto valmiustilassa. Yrityksellä on tällöin kaksinkertainen ongelma: vajaakäyttöinen tuotanto-omaisuus ja kustannukset, mutta liikevaihto kapasiteettien ja resurssien vastaamiseen puuttuu.

Olennaista on miettiä toiminnan järjestämisen keinoja, jotka samanaikaisesti parantavat tuotanto-omaisuuden käyttöastetta ja alentavat kustannuksia. Bonuksena on mahdollisuus synnyttää myös aivan uutta liikevaihtoa. Silloin puhutaan ihan toisen mittaluokan ratkaisuista, kun verrataan monessa yrityksessä läpikäytyihin juustohöyläleikkauksiin.

Tällaisia perustavaa laatua olevia tuotantokapasiteettiin ja kustannuspohjaan vaikuttavia toiminnan muutoksia oli ilmassa jo ennen pandemiaa. Merkkejä oli nähtävissä esimerkiksi Deloitten toimialatutkimuksissa, varsinkin teollisuustoimialalla. 

Pandemia on entisestään vahvistanut tätä kehityskulkua yritysten pyrkiessä mukautumaan muuttuvaan kysyntäympäristöön.

Avuksi neljä lähestymistapaa joustavampaan toimintamalliin

Avainkysymys ja lähtökohtainen ongelma on tyypillisesti se, kuinka yritys voi parantaa kannattavuutta ja tehostaa aineettoman pääoman ja tuotanto-omaisuuden käyttöä kysynnän muuttuessa. Haasteen ratkaisemiseksi kannattaa tarkastella neljää eri toimenpideryhmää:

1.       Uudelleenmitoitus – tyypillinen tapa lähestyä ongelmaa on leikata kustannuksia ja tuotantokapasiteettia vastaamaan vähentyneeseen kysyntään. Haasteena tässä toimintatavassa on, ettei toimintamalli varsinaisesti muutu. Näillä toimenpiteillä ei myöskään mahdollisteta uudenlaisia toimintatapoja tai kannattavampaa toimintaa jatkossa.

2.       Toiminnallisen tehokkuuden parantaminen toimintamallia muuttamalla – tämä toimenpidekokonaisuus sisältää kaikki perinteiset toimintamallin muuttamisen keinot, joilla kiinteitä kustannuksia voidaan kääntää muuttuviksi ja siirtää omaa työtä ostetuiksi palveluiksi. Esimerkkejä ovat ulkoistukset, keskittäminen, yrittäjä- tai freelancer-malleihin siirtyminen, automaation ja itsepalvelun merkittävä lisääminen tai tiiviimpi yhteistyö ekosysteemissä tiedon läpinäkyvyyttä ja jakamista lisäämällä.

3.       Mahdollisimman kevyeen tuotanto-omaisuuteen perustuvat toimintamallit –yksinkertaisuudessaan tämä voi tarkoittaa siirtymistä varastoihin perustuvista toimitusmalleista varastottomiin ratkaisuihin, tai aiemmin itsellä olleen toiminnon ostamiseen palveluna. Esimerkkinä tästä toimintamallista ovat kaikki digitaaliset ja tietoon pohjautuvat palvelut, joilla voidaan lisätä verkostovaikutusta ilman samassa suhteessa tarvittavaa lisätuotantopääomaa.

4.       Ekosysteemipelit – tässä pyritään esimerkiksi luomaan omille tuotteille uusia markkinoita ja lisäämään liikevaihtoa ekosysteemien kautta. Uutta liikevaihtoa tuova keino on myös oman (yli)kapasiteetin myyminen toisille toimijoille. Ekosysteemipelissä oma toiminta nähdään osana laajempaa arvoketjua. Kun oman tuotantokapasiteetin ja arvoketjun osia siirretään muille toimijoille, se tehostaa ja joustavoittaa parhaimmillaan koko ekosysteemin toimintaa.

Kohti notkeampia toimintamalleja ja kestävää liiketoimintaa

Edellä kuvatut keinovalikoimat ovat esimerkkejä siitä, miten notkeita toimintamalleja ja jopa uutta liikevaihtoa voidaan lähteä hakemaan tiedostamalla vajaakäyttöinen pääoma ja mahdollisuudet, joita yrityksellä on itsellään tai omassa ekosysteemissä. Nämä keinot ovat omiaan lisäämään yrityksen kannattavuutta ja pääoman kiertonopeutta pidemmällä aikavälillä. Lisäksi ne parantavat resurssien ja pääomien käyttöä koko ekosysteemissä tai arvoketjussa. Tällöin aletaan lähestyä myös kestävän liiketoiminnan ajatusta, jossa hyödynnetään jo olemassa olevaa kapasiteettia laajemman ekosysteemin hyväksi.

Kestävän liiketoiminnan näkökulman lisäksi havainto esiin nostetuista notkeuttamistoimista on se, että tieto ja sen liikkuminen yli yritysten rajojen, ekosysteemit ja niiden orkestrointi sekä uudet työn tekemisen tavat ja mallit ovat tulleet jäädäkseen. Lisäksi ne luovat mahdollisuuksia entistä notkeampiin toimintamalleihin.

Notkeuttamismahdollisuuksien tunnistamiseksi ja toteuttamiseksi tarvitaan usean osa-alueen osaamista ja yhteistyötä eri toimintojen välillä – toisinaan myös ulkopuolista näkemystä. Olethan yhteydessä, jos haluat vaihtaa ajatuksia yrityksesi mahdollisuuksista toimia aiempaa joustavammin.

*Alustayritys välittää tai tuottaa palveluita, joita kuluttajat tilaavat digitaalisesta sovelluksesta.

Ota yhteyttä

Anne Grönberg

Anne Grönberg

Specialist Lead

Anne Grönberg toimii johtavana asiantuntijana Deloitten strategiakonsultoinnissa. Hän on erikoistunut toimintamallien, rakenteiden, organisaatioiden ja johtamisjärjestelmien muutoksiin. Lisäksi Anne tekee mittavia taloudellisen ja operatiivisen suorituskyvyn parantamiseen tähtääviä hankkeita. Hän on tehnyt näitä toimeksiantoja erityisesti energiateollisuudessa, teollisuusasiakkailla ja palveluliiketoiminnassa sekä konsulttina että liiketoiminnan kehitystehtävissä yrityksissä. Briefly in English: Anne is a Specialist Lead in Deloitte’s strategy consulting unit Monitor Deloitte. She specializes in enterprise model design, and performance and profit improvement. She has twenty-year experience in leading, delivering and selling high-value transformation engagements, and about eight-year prior experience from diverse business development positions both in Finnish and international settings. Anne works primarily with energy sector, industrial and service business customers.