Posted: 29 Apr. 2021 5 min. Lukuaika

Human Rights Due Diligence

Huolellisuusvelvoite kattaa yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutukset

Yrityksen ja sen arvoketjujen toiminnalla on aina ihmisoikeusvaikutuksia. Näihin kuuluvat pakkotyöhön ja lapsityövoimaan liittyvät kysymykset, mutta myös esimerkiksi yksityisyydensuojaa, sananvapautta, tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja työturvallisuutta koskevat ongelmat. Tämä tarkoittaa, että yrityksen toiminnalla on ihmisoikeusvaikutuksia riskimaiksi arvioitujen alueiden lisäksi myös Suomessa. Yrityksen toimiala ja toiminta vaikuttavat siihen, mitkä ihmisoikeusvaikutukset nousevat keskiöön. Esimerkiksi tekstiiliyrityksellä keskeisenä riskinä voi olla pakkotyövoima − teleoperaattoreita huolestuttavat eniten puolestaan sananvapaus ja yksityisyydensuoja.

YK:n ohjaavat periaatteet määrittelevät asianmukaisen huolellisuusvelvoiteprosessin, mutta lakimuutoksia on tulossa

Yritysten tulee huolellisuusvelvoiteprosessin mukaan sitoutua ihmisoikeuksien toteutumiseen, toteuttaa riski- ja vaikutusarvioita toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista ja mahdollistaa valituskeinojen käyttö ja kommunikoida aiheesta sidosryhmille. Keskeistä on tunnistaa, vähentää ja ehkäistä niiden negatiivisten vaikutusten toteutuminen. Kysymys ei siis ole enää siitä, mitä yritys tietää toimintansa todellisista ihmisoikeusvaikutuksista, vaan siitä, mitä sen vastuullisena toimijana olisi pitänyt tietää.

YK:n periaatteet ovat aiemmin olleet täysin vapaaehtoisia organisaatioille, mutta monet yritykset ovat jo omaksuneet sen luomaa prosessia. Valtioneuvoston kanslian tammikuussa julkaisema selvitys suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tilasta kertoo, että valtaosa suomalaisista yrityksistä on sitoutunut kunnioittaman ihmisoikeuksia. Tästä SIHTI-hankkeen yhteydessä tehdystä selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että vain neljännes tutkituista suomalaisista yrityksistä arvioi toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia.

Omien ihmisoikeusvaikutusten tunnistaminen on kuitenkin prosessin keskiössä. Ilman niiden ymmärtämistä yritys ei voi todellisuudessa sitoutua ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Viimeaikainen kehitys tarkoittaa kuitenkin, että yrityksille vapaaehtoisuus ei ole pian enää mahdollista. Myös Suomessa on keskusteltu kansallisesta yritysvastuulaista, joka vaatisi yrityksiltä mahdollisesti tietynlaista asianmukaisen huolellisuusvelvoitteen prosessia. Valtio-omisteisia yrityksiä koskee jo nyt vuonna 2020 annettu omistajapoliittisen periaatepäätös. Sen mukaisesti yritysten on tunnistettava liiketoimintansa vastuullisuusriskit sekä omassa toiminnassaan että arvoketjussaan ja liitettävä yritysvastuuriskit osaksi riskienhallintajärjestelmää. 

Yrityksille keskeisintä on EU:ssa tapahtuva direktiivihanke

Euroopan parlamentti hyväksyi 10.3.2021 selkeällä enemmistöllä suositukset direktiiviehdotukseksi EU:n yritysvastuusääntelyn vahvistamiseksi. Euroopan parlamentin ehdotus yritysvastuusääntelystä pohjautuu nimenomaan ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen, mutta velvoite koskisi myös ympäristö- ja hyvän hallintotavan mukaisia kysymyksiä.

Tällä direktiivillä on merkittävä rooli EU:ssa, ja se vaatii todennäköisesti yrityksiltä jonkinasteisia huolellisuusvelvoitteen mukaisia toimia. Direktiiviehdotuksen perusteena olevassa tutkimuksessa, jossa olin itse mukana tutkijana, painotettiin nimenomaisesti huolellisuusvelvoitteen prosessin viemistä lainsäädäntöön EU-tasolla.

Tuleva lainsäädäntö luo täysin uudenlaisia paineita yrityksille, joissa vastuu toiminnan organisoinnista on yrityksen hallituksella ja ylimmällä johdolla. Tämä ei tarkoita, etteikö yritysten johdon tulisi keskittyä olennaiseen eli liikevoiton tavoittelemiseen. Huolellisuusvelvoitteen voi täyttää vaarantamatta yrityksen pääasiallista tehtävää eli tuloksen tekemistä. Velvoitteen täyttäminen vaatii kuitenkin ainakin alkuvaiheessa investointeja prosessien luomiseksi, ja ennen kaikkea organisaation ajatusmallien muuttamista. Monessa organisaatiossa tehdään jo oikeita asioita, mutta niitä ei osata liittää osaksi yrityksen ihmisoikeustyötä. Toimiva huolellisuusvelvoitteen prosessi vaatii yrityksen sisällä yhteistyötä ja monenlaisia osaajia − synergian puute on usein keskeinen kehityskohde yrityksen ihmisoikeustyössä.

Sitoutuminen ihmisoikeuksiin

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen vaatii jokaiselta yritykseltä julkilausutun sitoumuksen. Yrityksen johdon tulisi julkisesti sitoutua siihen ja myös allekirjoittaa sitoumus. On hyvä huomioida, että tietyissä huolellisuusvelvoitetta koskevissa laissa painotetaan johdon velvollisuutta tunnistaa ihmisoikeusriskit yrityksen toiminnassa. 

Yrityksen tai organisaation eettisyys, vastuullisuus ja vaatimustenmukaisuus muodostuvat useista tekijöistä. Keskeistä ovat johdon sitoutuminen ja esimerkillinen toiminta, joilla voidaan luoda tai viedä edellytykset toimivalle yrityskulttuurille.

Tärkeässä roolissa ovat integriteetti eli vahva sitoutuminen moraalisia arvoja kohtaan ja code of conduct eli toimintaa ohjaavat eettiset ohjeet.

Code of conduct ja toimittajia koskeva supplier code of conduct sisältävät usein ihmisoikeuksiin liittyviä kohtia. Jos yrityksen toimittaja on sitoutunut näihin ohjeisiin, sitoutumisen tulee koskea myös laaja-alaisesti ihmisoikeuksia. Eettisten ohjeiden merkitys on vähäinen, elleivät ne anna yritykselle mahdollisuutta irtisanoa tarvittaessa sopimussuhdetta. Yrityksen ihmisoikeussitoumuksella on kuitenkin eri rooli kuin näillä eettisillä ohjeilla. Ihmisoikeussitoumus koskee yrityksen omaa toimintaa, eikä sitä ole suunnattu yrityksen työntekijöille tai toimittajille.

”Eettisyyteen, vastuullisuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen liittyy organisaatiokohtaisia riskejä, jotka tulee tunnistaa, luokitella ja priorisoida, ja joiden hallintaan on luotava kontrolleja. Kontrolliympäristön tehokkuutta on syytä myös testata ja monitoroida säännöllisesti. Lisäksi selkeät roolit ja vastuut ovat tärkeitä”, sanoo Toni Oras Deloitte Legal-palveluista.

Ihmisoikeusvaikutusten tunnistaminen

Ihmisoikeuksia ei voi kunnioittaa ilman niihin liittyviä proaktiivisia toimia. Keskeistä on myös niiden vaikutuksien puolueeton arvioiminen. Sitoutuminen ihmisoikeuksiin on pelkkää sanahelinää, jos yritys ei tee selvitystyötä ja ymmärrä, millaiset sen oman toiminnan vaikutukset ovat. Tämä ei kuitenkaan ole helppoa, sillä ihmisoikeusvaikutusten selvittämiseen ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa kyselyä tai laboratoriossa tehtävää testiä. Ihmisoikeuksien kenttä on myös laaja ja sisältää niin pakkotyöhön kuin yhdenvertaisuuteenkin liittyviä kysymyksiä. Tämän vuoksi arvion tekeminen yleensä vaatii ihmisoikeusasiantuntijan apua ja tukea. 

Jokainen ihmisoikeusvaikutuksiaan selvittävä yritys löytää todennäköisesti myös toimintansa aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Ihmisoikeusriskiarvio tai ihmisoikeusvaikutusarviointi ovat keinoja ymmärtää niitä paremmin. 

Ihmisoikeusarvioita tehdessä asiakkaalle tulee lähes aina tietynlaisia yllätyksiä toimintaan liittyvistä vaikutuksista. Nopeasti muuttuvassa maailmassa myös riskit kehittyvät nopeasti. Kun mukaan liitetään vielä vastuullisuuteen liittyvät auditoinnit ja muut toimitusketjuun liittyvät riskit, onkin todennäköistä, että ”se joka multaa kaivaa, tulee varmasti löytämään pari matoa”. Vastuullinen yritys kuitenkin selvittää omat vaikutuksensa, eikä pyri ummistamaan silmiään.

Ihmisoikeusriskit toimitusketjussa osana riskienhallintajärjestelmää

Vastuullisuus, riskienhallinta ja lainsäädäntö elävät koko ajan käsi kädessä. Monimutkaiset ja globaalit toimitusketjut vaativat huolellista tarkastelua, jotta ihmisoikeusvaikutukset ja -riskit voidaan todeta ja arvioida. Vaikutuksiin ja riskeihin vaikuttavat yrityksen toimintamaat, toimiala tai niiden käyttämät raaka-aineet. Yleistä on, että vakavimmat ihmisoikeusvaikutukset syntyvät toimitusketjussa tai sen alkupäässä. Hyvällä kolmansien osapuolien riskienhallinnan avulla yritysten on mahdollista hallita ihmisoikeusriskejä samalla kuin muitakin toimitusketjun riskejä.

”Yritysten kumppaniverkostot voivat olla hyvin monimutkaiset ja kolmansia osapuolia on tuhansittain. Tällöin tarvitaan selkeä hallintamalli ja prosessit, jotta eri toimijoista johtuvia erilaisia riskejä voidaan hallita. Yhdenmukaisella riskimallilla ja prosessilla voidaan saavuttaa synergiaetuja paremmalla läpinäkyvyydellä, kohdennetuilla hallintatoimenpiteillä ja selkeämmällä hallintomallilla”, sanoo Petter Vane-Tempest, Extended Enterprise Risk Management Lead.

Valituskeinojen käyttö olemassa olevien whistleblowing-kanavien kautta

Huolellisuusvelvoitteen mukaisesti sidosryhmillä tulee olla mahdollisuus nostaa esiin ihmisoikeuksiin liittyviä huolenaiheitaan. Suomalaisilla organisaatioilla on jo käytössään erinäisiä whistleblowing-kanavia, mutta monet yritykset eivät ole osanneet tuoda ihmisoikeuskysymyksiä osaksi niitä. 

Eettiset ilmoituskanavat ovat kuitenkin kiinteä osa yritysten vastuullista liiketoimintaa ja ihmisoikeudet kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Teknisesti kanavan käyttöönotto ei ole kovin suuri kysymys, mutta yritysten pitäisi paremmin kiinnittää huomiota siihen, miten whistleblowing-kanavat jalkautetaan osaksi vastuullisuutta ja miten niistä viestitään. 

”Yksinomaan viestinnällä ja oikeasuhtaisella jalkauttamisella voidaan vaikuttaa siihen, ettei asiaan tartu negatiivinen kaiku ja kanava toimii tehokkaasti yhtenä mahdollisuutena ilmoittaa huolenaiheista. Ihmisoikeuksiin liittyvillä kysymyksillä on tässä erityinen merkitys, koska ne koetaan usein varsin hankaliksi ja monimutkaisiksi asioiksi nostaa esille tavanomaisessa keskusteluyhteydessä. Oikeasuhtaisesti viestitty ja jalkautettu whistleblowing-kanava on yksi tehokas tapa nostaa esille ihmisoikeuksiin liittyviä huolenaiheita. Yhtä tärkeää on myös kiinnittää huomiota siihen, että ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti, riippumattomasti ja ammattitaitoisesti”, muistuttaa Leea Uusi-Hautamaa, Head of Forensics.

Avoimella raportoinnilla kohti parempaa vastuullisuutta

SIHTI-hankkeen selvitys toi esiin myös sen, että suomalaiset yritykset eivät avoimesti julkaise ihmisoikeusvaikutuksiaan. Tämä onkin keskeinen ongelma yritysten ihmisoikeusvastuuseen liittyvässä keskustelussa. 

Jokaiselta yritykseltä löytyy haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia, joko omassa toiminnassa tai toimitusketjussa, ja ilman läpinäkyvyyttä ja avoimuutta vahvistetaan mielikuvaa, että ihmisoikeudet ovat vain tiettyjen yritysten ongelma. 

”Yritysten vastuullisuusraportointi on edelleen keskeinen osa yrityksen vastuullisuustyötä, sillä se on paras tapa kommunikoida sidosryhmille ja sijoittajille tästä työstä. Yritykset raportoivat kiitettävästi ihmisoikeuksiin liittyvistä periaatteistaan ja erilaisista sitoumuksistaan, mutta edelleen liian vähän toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista ja toimintaansa liittyvistä ihmisoikeusriskeistä. Tämän pitäisi olla selkeä kehityskohde, koska sidosryhmiä kiinnostaa nimenomaan yrityksen toiminta sekä toiminnan vaikutukset”, sanoo vastuullisuusraportoinnin varmennuspalveluista vastaava Teemu Jaatinen.

Ihmisoikeudet yrityskaupoissa ja IPO tilanteissa

Yrityskauppojen due diligence -prosessit pyrkivät antamaan parhaan mahdollisen kuvan ostettavasta tai myytävästä yrityksestä tai sen liiketoiminnasta sekä osto- tai myyntikohteen riskeistä. Ennakoitavasti yrityskaupoissa tulisi due diligence työ kohdistaa myös ihmisoikeuskysymyksiin. Ihmisoikeudet liittyvätkin vahvasti nykyään suoritettaviin ESG-arvioihin, joiden määrä on kasvanut viime vuosina.

”Yritysten on hyvä selvittää ennalta, noudattavatko niiden omaan arvoketjuun kuuluvat toimijat yhteiskunnan kannalta kestäviä periaatteita. Tämä kannattaa tehdä niin ympäristön kuin enenevässä määrin myös sosiaalisten tekijöiden osalta”, toteaa Sami Toivoniemi Director, Regulatory Risk.

Ihmisoikeudet osaksi yrityksen strategista ajattelua

Vaikka ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteesta tulee yrityksille compliance-kysymys vasta tulevina vuosina, vastuullinen yritys selvittää jo nyt oman toimintansa vaikutuksia, korjaa niitä ja kertoo avoimesti virheistään. Tulevat vuodet muuttavat huomattavasti sitä, miltä yrityksen ihmisoikeuksiin liittyvä riskienhallintaprosessi näyttää ja miten ihmisoikeuksista tulee osa yrityksen strategiaa ja toimintatapoja. 

Jos ihmisoikeudet kuulostavat vielä yrityksen johdon korvissa vieraalta tai oman yrityksen ihmisoikeusvaikutukset eivät ole operatiivisella tasolla tiedossa, viimeistään nyt kannattaa herätä ja toimia.

Kuuntele myös podcast-jaksomme aiheesta

Deloitten Hear’n Go –podcastin viidennessä jaksossa aiheena on monimutkainen ihmisoikeuskenttä. Pureudumme podcastissamme Stora Enson vastuullisen hankinnan ja logistiikan johtaja Johanna Pirisen ja Deloitten ihmisoikeusasiantuntija Lia Heasmanin kanssa siihen, mitä ihmisoikeuksien asianmukainen huolellisuusvelvoite tarkoittaa yrityksille ja mitä se tarkoittaa erityisesti Stora Ensolle?

Ota yhteyttä, mikäli haluat keskustella aiheesta:

Lia Heasman

Lia Heasman

Human Rights Lead

Lia Heasman työskentelee Deloitte Suomen riskienhallinnan palveluissa ihmisoikeuksista vastaavana asiantuntijana. Hän keskittyy auttamaan asiakkaitamme ihmisoikeus- ja vastuullisuuskysymyksissä. Lia on väitellyt oikeustieteen tohtoriksi ylikansallisten yritysten ihmisoikeusvastuusta ja toimi maaraportoijana Euroopan komission tilaamassa asianmukaista huolellisuutta koskeva selvityksessä. Briefly in English: Lia Heasman is a part of Deloitte Risk Advisory team in Finland, where she works as Human Rights Lead and concentrates on assisting clients with human rights and sustainability. Lia is a Doctor of Laws and her research focuses on the human rights obligations of multinational corporations and human rights due diligence. She was also the country expert for the study on mandatory due diligence in supply chains for the European Commission.