Ilmastonmuutos ja energiatransformaatio – näkökulmia yrityksille kestävien valintojen tueksi

Maailmalta kantautuu  ilmaston kannalta positiivisia signaaleja.  EU:n koronapaketin elpymisrahoista noin kolmasosa on varattu vihreään siirtymään eli erilaisiin päästövähennystoimiin, Yhdysvalloissa puolestaan Bidenin ilmastosuunnitelman tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2050 mennessä tarkoittaisi toteutuessaan mittavia investointeja puhtaaseen energiaan. Kiina on myös lupautunut saavuttamaan nettopäästöjen nollatason vuoteen 2060 mennessä ja Japani sekä Korea ovat ilmoittaneet saman tavoitteekseen vuoteen 2050 mennessä.  

Vuoden ilmastosivistyspalkinnon kuulunee kuitenkin teknologiamiljardööri Bill Gatesille ja hänen varsin pragmaattiselle opukselleen* ilmastohätätilan välttämiseksi.  Kirjassa johdatellaan aiheen pariin kahden tärkeän näkökulman kautta. Ensimmäiseksi maailmanlaajuisen terveyden ja kehityksen hidasteena on ollut kohtuuhintaisen energian saatavuus, sillä 860 miljoonalla ihmisellä ei ole vieläkään sähköä. Tämä herättää tärkeän kysymyksen siitä, miten kohtuuhintaista sähköä pitäisi tuottaa. Toiseksi ilmastonmuutos voi pyyhkiä pois kaikki jo saavutetut edistysaskeleet maailmanlaajuisen terveyden edistämisessä. Seurauksena olisi miljardien ihmisten nälänhätä ja pula puhtaasta vedestä – ja laajat ilmastopakolaisuusmassat. 

Markkinatalouden armoilla toimivat yritykset ovat myös viimeistään viimeisten vuosien aikana heränneet siihen tosiseikkaan, että kestävän kehityksen mukaisesti toimiminen on yksinkertaisesti kannattavaa liiketoimintaa, ja sillä voi myös jatkossa mahdollistaa erityisesti ESG-perusteisten** pääomavirtojen ohjautumisen esimerkiksi vihreiden joukkovelkakirjalainojen muodossa sekä uusina investointeina liiketoiminnan kasvattamiseen vihreän siirtymän mukaisesti.  Hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi lähtökohdat onnistumiselle ovat  poikkeuksellisen hyvät nykyisellään poliittisen tahtotilan, halvan lainarahan, lainojen saatavuuden sekä ESG-sijoittamisen massiivisen kysynnän puolesta. Edes mahdolliset yli-investoinnit hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi, hyödyntäen nykyistä hyvin poikkeuksellista markkinasentimenttiä, eivät näyttäydy  yhtä suurena ongelmana kuin asioiden ja investointien tekemättä jättäminen. Sen sijaan ne olisivat itseasiassa yhteiskunnan kannalta jopa suotavia, jos vaihtoehtona on katastrofaalinen ympäristöskenaario.   

Miten kasvihuonepäästöt jakautuvat, mihin kokonaisuuteen tulisi erityisesti keskittyä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja mitä se käytännössä vaatii? 

Maailmassa tuotetaan nykymenolla vuoden aikana yhteensä 51 miljardia hiilidioksidiekvivalenttitonnia kasvihuonepäästöjä, jotka pitäisi pystyä nollaamaan vuosisadan puoliväliin mennessä. Hiilineutraalisuuden saavuttaminen on vaatimuksena kaikille maailman pelastustalkoisiin osallistuville, eikä vastuuta voi sysätä pelkästään yksittäisille valtioille tai suurimmille saastuttajille. Kasvihuonepäästöjen osalta suurimmat energiatuotannon päästökategoriat ovat sähköntuotanto ja valmistus, molemmat noin 30% osuudella kokonaispäästöistä. Seuraavaksi merkittävimmät päästökategoriat ovat ruokatuotanto 19% osuudella, liikenne 16% osuudella sekä lämmitys että viilennys 7% osuudella.  

Sähköntuotanto on päästökategoriana, sekä suoraan kokonsa puolesta että välillisesti, teollisuustuotannon ja liikenteen vihreän siirtymän kannalta merkittävin yksittäinen päästökategoria. Sähköntuotannon puhtaaksi saaminen uusiutuvien sekä ydinvoiman avulla pitäisi olla myös helpompi askel kohti päästöttömämpää tulevaisuutta kuin esimerkiksi valmistuksen, raskaan liikenteen tai lämmityksen saaminen hiilineutraaliksi. Sähköntuotannon osalta uusiutuvat sekä matalahiiliset energiamuodot vastaavat isommasta osasta kokonaistuotantoa*** kuin koko energiantuotannon osalta, sisältäen myös muut jo mainitut päästökategoriat.  

Sähköntuotannosta fossiilisten polttoaineiden osuus on reilu 60 %:n luokkaa jakautuen pääasiassa hiileen ja kaasuun, uusiutuvien vastatessa yhdessä ydinvoiman kanssa vajaasta 40 %:sta, erityisesti vesi- ja ydinvoiman tukemana. Nykyisen fossiilisen tuotannon korvaamiseksi investointeja tarvitaan vielä reilusti lisää uusiutuvaan tuotantokapasiteettiin sekä sitä tukevaan säätövoimaan, jossa ydinvoimalla voisi olla päästöttömyyden vuoksi nykyistä suurempi rooli.  

Sähköntuotannolla, siirrolla ja varastointiteknologioilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen kannalta

Sähkönsiirto tapahtuu sähkönsiirtoverkkoja pitkin ja vaatii siten joko olemassa olevan sähköverkkoinfrastruktuurin tai mittavia investointeja sen pystyttämiseen. Tuuli-, aurinko- ja vesivoiman tapauksessa uusiutuvaa kapasiteettia ei voi yksinkertaisesti rakentaa parhaimmille alueille, jos sähköä ei voida käyttää suoraan vieressä esimerkiksi tehtaan yhteydessä tai jos valmista sähkönsiirtoverkkoa ei ole olemassa. Varastointiteknologioiden kehittyessä sähkön varastointi ylituotannon aikaan, erityisesti aurinko-, tuuli- ja vesivoimaa koskien, ja sen käyttö myöhemmin alijäämäisen tuotannon aikaan on resurssitehokkuudessaan mielekästä.

Erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman käytön noustessa merkittävämmäksi osaksi sähköntuotantoa tarve mainituille teknologoille korostuu jo puhtaasti ajoittaisuuden sekä siirtomatkojen vuoksi. Sähköntuotantoon liittyvä investointitarve tulee kasvamaan useista syistä vuosisadan puoleen väliin mennessä esimerkiksi teollisuuden, valmistuksen ja liikenteen sähköistymisen myötä. Lisäksi jo elinkaarensa loppupäässä olevien voimalaitosten sulkeminen ydinvoiman osalta sekä ympäristövaikutuksiin perustuvat sulkemiset kivihiilivoimaloiden kohdalla tulevat supistamaan sähkön tarjontaa. 

Liiketoimintastrategisten valintojen ja poisvalintojen yhteydessä tulee huomioida yhä enenevissä määrin ilmastonmuutoksen vastainen taistelu sekä kestävän kehityksen mukainen toiminta painottuen tässä kirjoituksessa ympäristönäkökulmaan. Ensinnäkin näiden arvojen mukaan toimiminen tullaan näkemään jatkossa liiketoiminnan hygieniatekijänä puhtaan erottautumistekijä sijaan. Rahoituksen kerääminen saastuttavalle liiketoiminnalle on vähintäänkin haastavaa sijoittajien vaatiessa yhä enemmän ympäristön kannalta mielekästä toimintaa.  Lisäksi asiakkaat ja sidosryhmät haluavat tukea omilla valinnoillaan puhtaita teknologioita aiheuttaen painetta saastuttavien yhtiöiden myyntiin sekä katteisiin. 

Toiseksi yritykset voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa myös muihin organisaatioihin, jolloin muodostuu positiivinen kierre puhtaiden teknologioiden kysynnän ja tarjonnan välille. Poliittisten päättäjien lisäksi myös yrityksillä ja kuluttajilla on merkittävää päätäntävaltaa hiilineutraalisuuden tavoittelemisessa.  

Monitor Deloitten strategiatiimissä autamme asiakkaitamme hahmottamaan erilaisia näkökulmia ja skenaarioita kestävien ja voittavien valintojen tueksi. Tämän lisäksi tarjoamme  syvempää asiaosaamista kestävän kehityksen teemoihin Deloitten Climate & Sustainability-tiimin tuella. 

Lähteet:

*Bill Gates, "How to Avoid a Climate Disaster: The Solutions We Have and the Breakthroughs We Need" Random House Large Print, 2021.  

** Vastuullinen sijoittaminen. Tarkoittaa ympäristöasioiden, sosiaaliseen vastuuseen liittyvien tekijöiden sekä hallintotapa-asioiden eli ns. ESG-asioiden (Environment, Social and Governance) huomioon ottamista sijoitustoiminnassa siten, että salkun tuotto- ja riskiprofiili paranevat. (https://www.finsif.fi/mita-se-on/)

*** https://ourworldindata.org/electricity-mix