Poikkeusaikojen tuomat haasteet pankkien tilitapahtumien seurantaan

Koronapandemian seurauksena asetetut yhteiskunnan rajoitukset ovat aiheuttaneet suuria muutoksia yleiseen maksuliikenteeseen. Tämä tuo pankeille uusia haasteita poikkeavien tilitapahtumien havaitsemiseen ja niistä ilmoittamiseen.

Pandemiasta seuranneet muutokset ihmisten käytöksessä ja yritysten toimintaympäristössä ovat heijastuneet myös pankkien suorittamaan tilitapahtumien seurantaan. Perinteisiä seurannan skenaarioita ei ole suunniteltu mukautumaan vastaaviin tilanteisiin, missä rajoitetaan, tai jopa lähes estetään tiettyjen toimialojen liiketoimia. Rajoitusten määrääminen, niiden asteittainen alasajo sekä uudelleen kiristäminen, ja lopulta yhteiskunnan avautuminen tekevät poikkeavan maksuliikenteen havaitsemisesta sääntöperusteisten ehtojen ja asiakkaan tilitapahtumahistorian avulla haastavaa.

Toimintaympäristön ennennäkemättömät ja yllättävät muutokset ovat antaneet pankeille myös tilaisuuden arvioida kriittisesti rahanpesun estämiseen liittyvien kontrollien ja prosessien tehokkuutta. Tilanne on voinut esimerkiksi vaikeuttaa työmäärien ennakointia ja laajamittainen etätyö on tuonut haasteensa sisäisen kommunikaation sujuvuudelle ja hiljaisen tiedon siirtymiselle.  Lisäksi uusien nousevien riskien huomioiminen tilitapahtumien seurannassa sekä niiden vaatimien teknologioiden ja prosessimuutosten edistäminen on ollut tavallista haastavampaa.

Jo normaali kausittainen vaihtelu aiheuttaa usein suuria hälytysmääriä pankeille niiltä toimialoilta, joille sesonkivaihtelu on tyypillistä. Pankkien tulee varautua myös pandemian jälkeiseen yhteiskunnan avautumiseen ja rajoitusten purkamiseen. Mahdollinen kiihtyvä rokotustahti ja ihmisten liikkumisen lisääntyminen niin valtion rajojen sisällä kuin niiden ulkopuolellakin voivat aiheuttaa tietyillä toimialoilla suurta kysynnän kasvua. Tämä tulee näkymään yritysten maksuliikenteessä.

Valmistautuminen maksuliikenteen muutoksiin

Täysi valmistautumattomuus maksuliikenteen muutoksiin saattaa johtaa huomattavan suuriin hälytysmääriin hyvinkin nopeasti. Koska kaikki hälytykset tulee käsitellä vastuullisesti ja niiden mahdollisen sulkemisen tulee tapahtua perustellusta syystä, tilanne voi johtaa käsittelemättömän hälytyskertymän muodostumiseen. Muodostuneen kertymän purkaminen valvojien odotusten mukaisesti, viiveettä, on aikaa vievää ja kallista. Tämän vuoksi muutosten ennakointi toimintaympäristö ja riskit huomioiden kannattaa.

Pankkien tulee pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Kuinka arvioida etukäteen hälytysmäärien potentiaalisia muutoksia?
• Kuinka käsitellä mahdolliset kasvavat hälytysmäärät vastuullisesti, riskiperusteista lähestymistapaa noudattaen?
• Miten muokata olemassa olevia skenaarioita ja automaattisia kontrolleja tiettyjen ehtojen tai raja-arvojen osalta huomioimaan suuret muutokset maksuliikenteessä ja estämään väärien hälytysten suman?
• Millaisia mahdollisuuksia analyyttisten tutkintamenetelmien hyödyntäminen manuaalisen tutkinnan ohella tarjoaa suurten hälytysmäärien käsittelemiseksi?
• Miten valmistautua mahdollisesti pysyviin maksukäyttäytymisen muutoksiin, esimerkiksi verkko-, kortti-, mobiili- sekä käteisostosten suhteen?

Finanssivalvonta on korostanut, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen tulee panostaa normaaliin tapaan koronapandemiasta huolimatta. Hälytysten tutkinta ja ilmoitusten tekeminen pitää suorittaa vastuullisesti ja viipymättä. Pandemian vaikutuksia ei myöskään kannata rajata ainoastaan hälytysten määrän ennakoimiseen. Toimijoiden kannattaa lisäksi kartoittaa uusia, nousevia riskejä ja arvioida, ovatko muutokset asiakkaiden toiminnassa olleet odotusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisia. Lisäksi pankkien on hyvä pohtia, miten tulevaisuudessa voidaan havaita mahdolliset uudenlaiset väärinkäytökset sekä petokset.