Yhteistoiminnallinen vertailuanalyysi mahdollistaa organisaatioiden toiminnan kehittämisen perustuen tietoon, jota ei ole mahdollista saada ilman yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa. Suunnitelmallisen ja tarkkaan määritellyn tutkimussuunnitelman avulla tutkimukseen osallistuvan verrokin toimialan merkitys vähenee ja vertailuanalyysimahdollisuudet kasvavat. Tiedon turvallisen käsittelyn merkitys korostuu yhteistoiminnallisessa vertailuanalyysissä ja siksi mukaan otetaan usein kolmas osapuoli huolehtimaan liiketoimintasalaisuuksien ja tiedon turvaamiseen liittyvistä tekijöistä.
Yhteistoiminnallisella vertailuanalyysilla tunnistetaan toiminnan kehityskohteet
Benchmarking eli vertailuanalyysi on monille yrityksille tuttu tutkimusmenetelmä. Vertailuanalyysin tavoitteena on tunnistaa oman toiminnan kehityskohteet. Vertailtavana tietona voidaan hyödyntää oman organisaation historiallista dataa, kolmannen osapuolen keräämää KPI-tietoa tai julkisesti saatavilla olevaa aineistoa.
Vertailuanalyysiin kuuluu tutkimussuunnitelman muodostaminen, mittareiden tunnistaminen, tulosten tulkinta nykytilan ja tavoitetilan osalta sekä kehityssuunnitelma ja tulosten seuranta. Analyysi voi koskea organisaation taloutta, prosesseja, toimintoja tai tuotetta. Tyypillisiä mittareita ovat laatu, aika, kustannukset, tehokkuus ja asiakastyytyväisyys.
Organisaatiot voivat muodostaa vertailuanalyysin sisäisenä operaationa tai toteuttaa analyysin yhteistyössä yhden tai useamman vertailukohtana olevan organisaation kanssa. Jälkimmäistä kutsutaan yhteistoiminnalliseksi tai yhteistyöhakuiseksi vertailuanalyysiksi. Osallistuvat organisaatiot pyrkivät tunnistamaan omia kehityskohteitaan toisen organisaation prosesseihin vertaamalla. Yhteistoiminnallisessa vertailuanalyysissä ennen vertailua muodostetaan yhteisesti määritellyt mittarit. Yhteistyö järjestetään aina siten, että liiketoimintasalaisuuksia ei jaeta.
Yhteistyö muiden kanssa antaa tarkempaa tietoa
Yhteistoiminnallisessa vertailuanalyysissa organisaatiot voivat varmistaa, että vertailukohtana käytetyt mittarit on määritelty samalla tavalla organisaatioiden välillä ja ovat siten vertailukelpoisia. Perinteisessä vertailuanalyysissa ei voida varmistaa, että kolmannen osapuolen keräämät mittarit ovat määritelty samalla tavalla. Näin voidaan päätyä vertaamaan omenia appelsiineihin. Yhteistoiminnallisuus mahdollistaa pelkkiä lukuja syvemmän ymmärryksen, jota osallistuvat organisaatiot voivat halutessaan jakaa myös muille.
Yhteistyössä tehty vertailuanalyysi voidaan kohdentaa tietoon, jota ei muuten olisi saatavilla kuten esimerkiksi prosessiteollisuuden prosessien automaatiojärjestelmien dataan tai asiakkaiden palveluaikoihin.
Vertailuanalyysin pohjana voivat siis olla laajasti erilaiset tiedot, kuten taloustiedot, prosessitiedot, toimitusketjujen tiedot tai organisaation rakenne.
Kun vertailuanalyysiin käytettävät datat voidaan määritellä tarkasti, vähenee verrokin toimialan merkitys. Esimerkiksi toimitusketjuja voidaan analysoida erilaisia koneita tuottavien yritysten välillä, vaikka yritykset eivät olisikaan suoria kilpailijoita. Yritykset voivat saada oppeja vastaavista prosesseista muilta toimialoilta ja näin kehittää omaa toimintaansa eteenpäin. Yhteistyöhön voi osallistua useita organisaatioita, kuten kilpailijoita tai muita verrokkeja Suomesta ja ulkomailta.
Tiedon oikea käsittely oleellista
Yhteistoiminnallisessa vertailuanalyysissa korostuu tiedon käsittelyn merkitys. Käsittelyssä on tärkeä huomioida liikesalaisuuksien pysyminen ja se, että osallistuvat organisaatiot voivat itse vaikuttaa jaettaviin mittareihinsa. Lisäksi on tärkeää muodostaa datoista mittarit yhteismitallisesti. Vertailuun voidaan käyttää myös useita tietolähteitä. Tällöin käsittelyssä korostuu tietojen yhdistäminen ja data-analytiikan osaamisen merkitys.
Me deloittelaiset autamme asiakkaitamme tekemään yhteistoiminnallisia vertailuanalyyseja. Mikäli aihe on ajankohtainen, ota yhteyttä ja keskustellaan asiasta lisää. Lisätietoa yhteistoiminnallisesta vertailuanalyysista ja vinkkejä miten päästä alkuun analyysin kanssa löytyy lisää Deloitten Dean Rahmanin artikkelista.
Ota yhteyttä!
Mariia Keitaanniemi
Mariia Keitaanniemi työskentelee tekoälyn ja tiedolla johtamisen palveluiden asiantuntijana Deloitten konsultoinnissa. Hänellä on laaja-alainen tausta data-analytiikan soveltamisesta päätöksenteon tukena. Mariialla on kokemusta mm. dataintensiivisten ratkaisujen toteuttamisesta, data algoritmien kehittämisestä ja tiedolla johtamisen muutoshankkeista. Mariia keskittyy erityisesti neuvonantoon ja ratkaisujen kehittämiseen liiketoiminnan, teknologian ja analytiikan leikkauspisteessä. Briefly in English: Mariia Keitaanniemi works as an AI, data strategy and data governance consultant within Deloitte Consulting practice in Finland. Mariia has diverse experience in analytics consulting. She has been defining and implementing data intensive solutions, algorithms and insight driven organisation transformations. Her focus area is advisory and solution development in the intersection of business, technology, and analytics.
Tiia Leuhu
Tiia on erikoistunut edistyneisiin ja kehittyviin data-analytiikan teknologioihin sekä menetelmiin, joita hyödyntäen auttaa asiakkaita heidän dataan liittyvissä tarpeissa. Briefly in English: Tiia works as a AI & data consultant at Deloitte Finland. Tiia specializes into advanced technology around data analytics and helps clients with their data needs.