Korona-ajasta toipumisen aiheuttama kysyntäpiikki ja toimitusketjujen vaikeudet sekä Ukrainan sodan aiheuttama energia- ja raaka-ainekriisi nostavat edelleen hintatasoja niin tuotteiden, välituotteiden, raaka-aineiden kuin palvelujenkin kohdalla. Lisäksi nähtävissä on Amerikoista alkanut inflatorisen kehityksen siirtyminen myös työn hintaan. Inflaatio ei siis näytä lyhyellä aikavälillä olevan taittumassa.
Erilaisten palvelujen ja tuotteiden hinnat loppukäyttäjille ovat kohonneet, ja toimitusketjun erilaisten toimijoiden mahdollisuudet siirtää kohonneiden kustannusten vaikutuksia lopputuotteiden hintoihin vaihtelevat. Toimitusketjujen eri toimijoiden kannattavuudet ovat laskeneet tai ovat vaarassa laskea - eikä tehottomuus johdu välttämättä omasta toiminnasta. Tämä uhkaa toiminnan jatkuvuutta ja mahdollisuuksia investoida tulevaisuuteen.
Mitä kustannuskehityksen ahdistama yritys siis voi tehdä kannattavuustasonsa parantamiseksi, kun kustannustason nousu on inflatorista ja pienimuotoisella tehostamisella ei enää saada merkittäviä vaikutuksia aikaan?
Kustannuskehityksestä selviämisen keinovalikoimat ovat luonnollisesti toimialasta ja yrityksen toimialueesta riippuvaisia. Kuitenkin tilanteessa, jossa hintojen korotustie ei ole mahdollinen, eikä juustohöyläys enää auta, voidaan yleistäen etsiä apua erilaisista liiketoimintamallin ja toimintamallin muutoksista, jotka rakentavat ja pohjustavat kilpailukykyä myös tulevaan:
Portfoliomuutoksissa ideana on siirtää toiminnan painopistettä niihin tuotteisiin, palveluihin, asiakkuuksiin tai toimintamalleihin, joissa kate on korkein. Monesti tämä edellyttää myös konfiguraatiomuutoksia, joita käsitellään seuraavaksi. Portfoliomuutoksiin lukeutuu myös se, että tunnistetaan toimialan kapasiteettirajoitteet, joita pyritään vivuttamaan joko omin toimin, yhteistyöverkostojen kautta tai toimialan laajuisesti. Tästä esimerkkinä voisi olla erilaisten myyntiverkostojen hyödyntäminen laajemman tarjooman myyntiin tai vajaakäytöllä olevan kapasiteetin myynti ulos, jopa kilpailijoille.
Konfiguraatiomuutoksilla pyritään vaikuttamaan kustannustasoihin ja kannattavuuteen toimintaa muuttamalla. Näin pyritään vaimentamaan inflatorisen kehityksen vaikutuksia.
Alemman kustannustason toimintamallit, joissa hyödynnetään keskittämistä, standardointia, keskinäistä integraatiota ja työnjakoa – ulkoisesti tai sisäisesti – , yksinkertaistamista, digitalisointia tai alemman kustannustason sijaintipaikkoja tai alemman kustannustason tekijöitä, ovat kaikki esimerkkejä konfiguraatiomuutoksia. Myös tuotanto-omaisuuteen liittyen on mahdollista tehdä konfiguraatiomuutoksia – ostetaan esimerkiksi suoritteita oman tuotanto-omaisuuden hankkimisen sijaan.
Konfiguraatiomuutoksilla haetaan yleensä joustavuutta toimintamalliin, mahdollisuutta hyödyntää skaalaetuja, tuotanto-omaisuutta ja muita resursseja tehokkaasti sekä mahdollisuutta keskittyä oman toiminnan näkökulmasta olennaisimpaan kyvykkyyteen.
Aina suuruuden ekonomian tavoittelu ei kuitenkaan ole järkevää, vaan voi olla tarpeen tutkia myös esimerkiksi paikallisemman hankinnan ja toimitusketjun, asiakaskohtaisemman räätälöinnin ja tarpeenmukaisuuden mahdollisuudet inflatoriseen kustannuskehitykseen vastattaessa.
Digitalisaation lisääminen ja hyödyntäminen laajemmin on tänä päivänä merkittävä apu inflatoriseen kustannuskehitykseen vastaamisessa. Samoin se mahdollistaa portfolio- ja konfiguraatiomuutoksia. Digitalisaation lisäämisessä olennaista on ymmärtää hyöty, jota sillä tavoitellaan, ei siis digitalisaatiota pelkästään digitalisaation vuoksi. Kustannustasojen alentamisen ja kannattavuuden parantamisen näkökulmasta digitalisaatio kannattaa valjastaa henkilötyön määrän vähentämiseen. Ja lisäksi resurssien kohdentamisen datapohjaisten perusteiden hankkimiseen, vaikkapa kunnossapito- ja huoltotoiminnassa.
Koska ihmiset edelleenkin tekevät pääosan työstä, portfolio-, konfiguraatio- ja digitalisaatiomuutosten rinnalla on syytä muistaa hyödyntää kaikki keinot, jotka parantavat tuottavuutta työssä. Kyse voi olla esimerkiksi henkilöstön osaamistason nostosta, työvälineiden parantamisesta, työn tekemisen paikkojen uudelleen pohdinnasta, hyvinvoinnin laajamittaisesta parantamisesta tai johtamisen yksinkertaistamisesta.
Monet edellä kuvatuista keinoista vaativat merkittäviä muutoksia eivätkä kaikki keinot ole mahdollisia kaikille yrityksille. Niistä voi kuitenkin löytää omaan tilanteeseen sopivan joukon toimia, jotka eivät muutoksina ole mahdottomia toteuttaa. Samalla kun toimilla kamppaillaan inflatorista kehitystä vastaan, ne kaikki rakentavat pohjaa myös tulevalle menestykselle, ja ovat omiaan auttamaan myös siirtymässä kestävämpään, resurssi- ja omaisuustehokkaampaan liiketoimintaan.
Joonatan is an experienced management consultant, and he leads strategy and business design consulting in Finland, at Monitor Deloitte. He focuses on advising clients in business and growth strategies, client experiences, pricing, and digital. In addition, he has strong background from business transformation consulting.
Anne Grönberg toimii johtavana asiantuntijana Deloitten strategiakonsultoinnissa. Hän on erikoistunut toimintamallien, rakenteiden, organisaatioiden ja johtamisjärjestelmien muutoksiin. Lisäksi Anne tekee mittavia taloudellisen ja operatiivisen suorituskyvyn parantamiseen tähtääviä hankkeita. Hän on tehnyt näitä toimeksiantoja erityisesti energiateollisuudessa, teollisuusasiakkailla ja palveluliiketoiminnassa sekä konsulttina että liiketoiminnan kehitystehtävissä yrityksissä. Briefly in English: Anne is a Specialist Lead in Deloitte’s strategy consulting unit Monitor Deloitte. She specializes in enterprise model design, and performance and profit improvement. She has twenty-year experience in leading, delivering and selling high-value transformation engagements, and about eight-year prior experience from diverse business development positions both in Finnish and international settings. Anne works primarily with energy sector, industrial and service business customers.