Kiertotalouden mukaiset liiketoimintamallit – esimerkkeinä tekstiili- ja vaateteollisuus

European Environmental Agencyn mukaan eurooppalaiset käyttävät tekstiilejä noin 26 kiloa vuodessa henkilöä kohti. Pikamuoti ja tiheään vaihtuvat mallistot kasvattavat kulutusta entisestään ja vaatteita ostetaan enemmän ja edullisemmin kuin aikaisemmin.  

Tekstiiliteollisuus kuluttaa runsaasti vettä, maapinta-alaa ja kemikaaleja ja tuottaa päästöjä.  On arvioitu, että koko muotiteollisuus vastaa noin 10 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä, mikä on enemmän kuin globaalit lento- ja merikuljetukset yhteensä3. Kiertotalous pyrkii vastaamaan vaateteollisuuden kestävyyshaasteisiin mahdollistamalla liiketoiminnan, jossa tuotteiden arvo säilyisi kierrossa pidempään. 

Suomalaiset yritykset ovat olleet aktiivisia kiertotalousratkaisuiden tuottamisessa - uusille avauksille on kuitenkin vielä tilaa. Kiertotaloudenmukaista liiketoimintaa voidaan luoda liiketoimintamalleilla, jotka Sitran mukaan voidaan jakaa viiteen eri teemaan: uusiutuvuus, jakamisalustat, tuote palveluna, tuote-elinkaaren pidentäminen sekä resurssitehokkuus ja kierrätys.  

Viisi kiertotalouden liiketoimintamallia

Tuotteen elinkaaren pidentäminen 

Tuotteen elinkaaren pidentämisellä tarkoitetaan tuotteen pitämistä sen käyttötarkoituksessa pidempään4. Tuotteen elinkaaren pidentämiseen tähtääviä liiketoimintamalleja ovat esimerkiksi huolto, korjaaminen ja uudelleenkäyttö. Kirpputorit ja second hand-kaupat ovat esimerkkejä palveluista, jotka ovat toimineet jo pitkään kiertotalouden liiketoimintamallienmukaisesti pidentämällä tekstiilien ja vaatteiden elinkaarta. Erilaiset digitaaliset alustat ovat tuoneet kysyntää ja tarjontaa lähemmäs toisiaan. Tämä helpottaa uusien, tuotteiden käyttöä pidentävien liiketoimintamallien käyttöönottoa. Tärkeintä on kuitenkin ottaa jo tuotesuunnitteluvaiheessa huomioon elinkaaren pidentämisen tavoitteet ja tuottaa laadukkaita ja kestäviä tuotteita. 
 

Jakamistalous ja jakamisalustat

Jakamistalouteen nojaava liiketoimintamalli perustuu tuotteiden tai palveluiden käytön mahdollistamiseen omistamisen sijaan esimerkiksi jakamalla, vuokraamalla tai lainaamalla. Tekstiili- ja vaateteollisuudelle tämä tarkoittaa esimerkiksi vaatteiden vuokrauspalveluita, jotka vuokraavat tuotteita asiakkailleen määräajaksi. Ansaintamalli voi perustua yksittäisten vaatteiden vuokraamiseen tai määräaikaiseen jäsenyyteen. Kuten tuotteen elinkaaren pidentämisessä, myös jakamistaloudessa voidaan hyödyntää digitaalisia alustoja eli jakamisalustoja tuotteiden ja palveluiden välittämiseen.

Tuote palveluna 

Tuote palveluna liiketoimintamalli perustuu palveluiden tarjoamiseen tuotteiden sijaan. Suutarit, ompelimot ja muut huoltopalvelut ovat esimerkkejä palveluista, joiden avulla tekstiileitä ja vaatteita voidaan käyttää pidempään. Esimerkiksi Zalando on kehittänyt palvelun, jossa se vastaanottaa käytettyjä vaatteita korvausta vastaan luoden näin uutta liiketoimintaa. Tuote palveluna liiketoimintamalli on hyvin lähellä jakamistaloutta ja ajatusta tuotteen käyttämisestä ostamisen sijaan. 

Uusiutuvuus

Uusiutuvuus viittaa Sitran mukaan ”uusien ja kierrätettävien materiaalien sekä uusiutuvan energian käyttöön tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa”. Uusiutuvuus keskittyy erityisesti tuotesuunnitteluun, jossa kestävä kehitys otetaan huomioon esimerkiksi niin, että materiaalit ovat uusiutuvia tai niitä voidaan hyödyntää uudelleen. Spinnova on pyrkinyt ratkaisemaan tekstiiliteollisuuden uusiutuvuuden haastetta kehittämällä selluloosakuidusta mekaanisesti valmistettavan, biohajoavan ja kierrätettävän tekstiilikuidun, jonka valmistuksessa käytetään vähemmän vettä ja joka ei sisällä lainkaan haitallisia kemikaaleja. 

Resurssitehokkuus ja kierrätys 

Resurssitehokkuudella tarkoitetaan koko tuotteen tai palvelun elinkaaren pituista ympäristökuormituksen pienentämistä sekä tuotteiden tai raaka-aineiden kierrätystä ja uudelleenhyödyntämistä. Tekstiilien kierrätys kehittyy jatkuvasti ja esimerkiksi Paimiossa on lokakuun 2021 lopussa avattu Pohjois-Euroopan suurin poistotekstiilejä käsittelevä jalostuslaitos. Laitoksen toiminnasta vastaavat  Rester Oy ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja se tuottaa mekaanisesti kierrätyskuituja teollisuudelle. Myös tekstiiliteollisuuden tai muiden toimialojen sivuvirtoja hyödyntämällä voidaan luoda uutta liiketoimintaa. Muiden teollisuudenalojen sivuvirtoja tuotteissaan hyödyntää esimerkiksi Lovia, joka tuottaa ylijäämänahasta ja -tekstiilistä tehtyjä laukkuja. 

Kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien haasteet 

Kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja löytyy runsaasti esimerkiksi kuluttajatuotteiden saralta. Uudet tuotteet, palvelut ja teknologiat voivat kuitenkin kohdata haasteita markkinoilla. Haasteiksi kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien kehityksessä voivat muodostua esimerkiksi tuotteiden, materiaalien ja raaka-aineiden kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, uusien teknologioiden tekninen toteutus tai hinta suhteessa olemassa oleviin teknologioihin ja tuotteisiin.

Kiertotalouden mukaiset liiketoimintamallit yleistyvät kuitenkin nopeasti ja digitaaliset alustat sekä kasvava ympäristötietoisuus vauhdittaa kehitystä. Lainsäädäntö todennäköisesti edesauttaa tulevia kiertotalousmalleja; esimerkiksi tekstiili- ja vaateteollisuuden direktiivi, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden tulee toteuttaa erilliskeräysjärjestelmä tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi vuoteen 2025 mennessä.  

Kestävän kehityksen huomioivien liiketoimintamallien avulla on mahdollista vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tulevaisuuden haasteisiin, ja onkin tärkeää, että kestävä kehitys ja ilmastovaikutukset huomioidaan strategiaprosessissa. Deloitten vastuullisuusliiketoiminnan ja strategian asiantuntijat ovat apunasi kestävien ja kilpailukykyisten liiketoimintastrategioiden kehittämisessä.