Blogisarja energiatransitiosta

Tässä energia-aiheisessa blogisarjassa käydään läpi käynnissä olevaa energiatransitiota aihealueittain. Blogisarja muodostaa kokonaisuudessaan laajan katsauksen kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja energiatarpeen kasvun tyydyttämiseen liittyviin keskeisiin teemoihin ja kysymyksiin. 
 

Mikä on energiatransitio tai energiamurros?
 

Ennen nykytilanteeseen perehtymistä on hyvä taustoittaa asiaa hieman, sillä ensimmäiset energiatransitiot tapahtuivat jo jonkin aikaa sitten. Tämä mahdollisti monien muidenkin johdannaisten toimialojen ja markkinoiden kehittymisen.

Ensimmäinen energiatransitio tapahtui pitkän ajan kuluessa
Energiatransitiossa on hyvä määritellä käsitteet primääri- ja sekundäärinen energia.

1. Primäärienergiaa saadaan suoraan alkulähteestä ja hyödynnetään sellaisenaan. Ihminen on kautta aikojen käyttänyt primäärienergiaa, kuten tuuli, auringon valo, virtaava vesi ja öljy, avukseen monin eri tavoin oman hyvinvoinnin parantamiseen ja taloudellisen kehityksen tueksi.
2. Sekundäärinen energia, kuten sähkö, kaukolämpö ja polttoaineet, on meille tänä päivänä itsestäänselvyys, sillä nämä energiamuodot ovat käytettävyyden kannalta helpompia ja vakaampia kuin primäärienergiat. Sekundäärienergia on jalostettu primäärienergioista erilaisiin tuotannollisin prosessein. Huomioitavaa on, että sekundäärisen energian tuottaminen itsessään vaatii energiaa – ja rahaa – niin tuotantolaitosten rakentamiseen (ns. CAPEX) kuin ylläpitämiseen (ns. OPEX).

Ensimmäinen energiatransitio on monelta jäänyt tunnistamatta, vaikka ensimmäisen teollisen vallankumouksen sanotaan alkaneen juuri höyrykoneiden keksimisestä eli sekundäärisen höyryn tuottaman liike-energian hyödyntämisestä. Siirtyminen sekundäärisiin energiamuotoihin on tapahtunut pitkän ajan kuluessa ihmisten oppiessa asteittain kokeilemalla ja innovoinnilla hyödyntämään niitä. Sekundäärienergia oli keskeisessä roolissa myös toisessa teollisessa vallankumouksessa – sähkö- ja polttomoottorien korvatessa höyrykoneet. Etenkin sähkön käytön laajempi yleistyminen kesti pitkään. Tähän osittain vaikutti laajojen käyttötarkoituksien puuttuminen ja toisaalta siirtoverkkojen kehittymättömyys.
 

Toinen energiatransitio syntyi tarpeesta pysäyttää maapallon lämpiäminen

Pääsyy toiselle energiatransitiolle on selkeämpi – ilmastonmuutosta hillitsevä vihreä siirtymä eli tavoite vähentää kasvihuonekaasuja maapallon lämpenemisen pysäyttämäksi. Tässäkin asiassa on tarpeen katsahtaa hieman ajassa taaksepäin.

1970-luvulla maailmaa koetteli energiakriisi. Vaikka se saikin alkunsa arabimaiden hyökkäyksestä Israeliin, kauppasaarron yhteydessä OPEC-maat halusivat maksimoida omat tulonsa käyttämällä hyväkseen muun maailman riippuvuutta järjestön hallitsemaan öljyntuotantoon. Kuten muissakin kriiseissä muu maailma ei jäänyt toimettomaksi, vaan käynnisti erilaisia toimia energiariippumattomuuden saavuttamiseksi ja energian säästämiseksi. Tämä oli myös ilmaston kannalta hyvä asia, vaikka emme sitä silloin tiedostaneetkaan.

Toisaalta tehtiin myös ylilyöntejä. Esimerkiksi asunnoista rakennettiin liian tiiviitä eikä kosteuden hallintaan kiinnitetty riittävästi huomiota. Näistä virheistä on sittemmin opittu – ainakin toivottavasti. Myös Suomessa talojen ja teollisuuden energiataloudellisuuteen kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota. Energiatehokkuuden parantaminen yhdessä lisääntyneen osaamisen kanssa on monilla teollisuuden aloilla tuonut samalla kilpailullista etua.

Energiansäästö ja energiatehokkuuden lisäys on edelleen yksi tärkeä tapa taistella ilmastomuutosta vastaan, unohtamatta Suomen energiaomavaraisuutta ja monimuotoisen energian hyödyntämistä. Tämä auttaa etenkin suomalaisia yrityksiä varautumaan paremmin uuteen CO₂-vapaaseen maailmaan – tästä lisää blogisarjan jatko-osissa.

Riittävä energiatehokkuus haasteena uusiutuvissa energialähteissä

Riittävän energiatehokkuuden saavuttaminen on jo pitkään hidastanut uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Parantunut teknologia ja massatuotanto ovat kuitenkin tehneet tuuli- ja aurinkoenergiasta niin kustannustehokkaita, että ne pystyvät nykyisin haastamaan perinteiset sekundäärienergian tuotantomenetelmät ilman erillisiä tukia.

Vesivoima on jo kauan ollut päästöttömän energian selkäranka, vaikkakin sen vetovoima on muiden ympäristöarvojensa ja kapasiteettirajoitustensa takia vähentynyt. Vesivoiman merkitys korostuu sen kyvyssä varastoida ja tuottaa energiaa tarpeen mukaan, sillä luonnollisen auringon valon ja tuulen saatavuuden vaihtelu lisäävät haasteita kokonaissähkömarkkinan toimintaan. Saavuttaaksemme hintavakaamman ja -ennustettavamman markkinan meidän tulee pystyä paremmin yhtä aikaa hallitsemaan sekä kulutusta että tarjontaa.
 

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Muita päästöttömiä tulevaisuuden energian käyttömuotoja, kuten vety ja sähköpolttoaineet, voidaan hyödyntää niin taloudellisesti kuin teknisestikin, vaikka niiden siirrossa ja varastoinnissa on vielä haasteita. Energiantuotannossa syntyy aina myös sivuvirtoja. Esimerkiksi vetyä ja lämpöenergiaa on monesta syystä järkevää ottaa talteen ja hyödyntää mahdollisimman monin tavoin taloudellisesti.

Energiantuotanto on tällä hetkellä kuuma puheenaihe. Katsontakantoja on monia – tässäkään kirjoituksessa kaikkia ei ole voitu huomioida. Toivottavasti nämä ajatukset innostavat kuitenkin mahdollisimman monipuoliseen vuoropuheluun aiheen tiimoilta.  Me deloittelaiset olemme mukana tukemassa asiakkaitamme monissa energia-alan murrokseen liittyvissä projekteissa.

Mikäli aihe on ajankohtainen, ota yhteyttä ja keskustellaan asiasta lisää.