Datasäädös on Euroopan datastrategian pilari, sillä se edistää kilpailuun perustuvia datamarkkinoita avaamalla uusia mahdollisuuksia yrityksille ja parantamalla datan saatavuutta kaikille yrityksille ja kuluttajille. Kuluttajaliiketoiminnalle tämä tarkoittaa muun muassa kuluttajien lisääntyvää oikeutta päästä dataan käsiksi, ja oikeus vaatia datan luovuttamista esimerkiksi kilpailijoille. Kattava perehtyminen Euroopan datastrategiaan ja tuleviin säädöksiin kannattaakin aloittaa jo tänään.
Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2020 Euroopan datastrategian. Tämän poliittisen ohjelman tavoitteena on "luoda yhteiskunta, joka hyödyntää dataa tehokkaasti ja laadukkaasti" ja rakentaa "vahva oikeudellinen kehys tietosuojan, perusoikeuksien, turvallisuuden ja kyberturvallisuuden alalla". Tavoitteena on "lisätä datan ja dataa tukevien tuotteiden ja palvelujen käyttöä ja kysyntää sisämarkkinoilla".
Uuden tietotalouden mallin luomiseksi komissio käynnisti useita lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään parantamaan ja yhdenmukaistamaan Euroopan unionin (EU) tällä hetkellä hajanaista lainsäädäntökehystä.
Tämä antaa EU:n datataloudelle mahdollisuuden kehittyä ja edistää kasvua ja innovointia Euroopassa samalla kun tuetaan digitaalista ja vihreää siirtymää.
Ehdotetussa lainsäädännössä keskitytään datan yhtenäismarkkinoiden luomiseen tasapuolisilla toimintaedellytyksillä säätämällä datan jakamista koskevia sääntöjä, säätelemällä hallitsevia toimijoita ja antamalla ihmisille enemmän mahdollisuuksia hallita dataa.
Euroopan datastrategia koostuu viidestä lainsäädäntöehdotuksesta ja strategian tavoitteena on nostaa EU datavetoisen yhteiskunnan eturintamaan. Viiden asetuksen tarkoituksena on lisätä datan hyödyntämistä EU:ssa.
Ehdotukset ovat EU:n lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa. Näin ollen on edelleen epävarmuutta siitä, milloin sääntelyviisikko lopulta otetaan käyttöön EU:n tasolla ja mikä on niiden lopullinen sisältö.
Suomen uusi hallitusohjelma korostaa datataloutta ja digitalisaatiota kasvun lähteenä ja lupaa poistaa esteitä muun muassa datan liikkuvuuden ja pilvipalvelujen tarkoituksenmukaisen käytön osalta. Kuluttajaliiketoiminnalle datasäädöksellä on suurin vaikutus – keskitymme tässä blogissa pääasiassa juuriin tähän säädökseen.
EU:n datasäädöksellä pyritään lisäämään datan saatavuutta ja luomaan sääntöjä siihen, mitä dataa saa asettaa saataville, kenelle ja mihin tarkoitukseen EU:n talouden sektoreilla. Regulaatiolla pyritään siis säätelemään datan reilua saatavuutta ja käyttöä. Säädös julkaistiin ensimmäisen kerran keväällä 2022, ja se on viimeisin ehdotus regulaatioviisikosta. Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa muiden kuin henkilötietojen saatavuutta ja käyttöä, mukaan lukien yritysten välinen data (B2B), yritysten ja kuluttajien välinen data (B2C) ja yritysten ja valtion välinen data (B2G). Tämä mahdollistaisi EU:n kansainvälisen menestyksen ketteränä tietotaloutena. Yhtenä tavoitteena on luoda lukuisia data-avaruuksia, jotka mahdollistavat datan jakamisen toimialojen välillä luotettavien dataoperaattoreiden avulla. EU-tasolla puhutaan muun muassa monen miljardin rahoituksesta yhteen toimivuuteen ja työkaluihin tässä suhteessa.
Datasäädöksen soveltamisalaan kuuluvat kaiken kokoiset digitaalisten palveluntarjoajien ja dataa keräävien tuotteiden valmistajat. Sovellusalueeseen kuuluvat esimerkiksi pilvipalvelut, SaaS-palvelut ja IoT-laitevalmistajat. Ainoastaan mikroyrityksille ja pienyrityksille asetetaan lainsäädäntöehdotuksessa joitain lievennyksiä. Datasäädöstä sovellettaisiin seuraaviin tahoihin:
Datasäädöksessä huomioitavaa on, että datan jakamisvelvoitteet koskevat vain laiteen tuottamaa dataa, ei käsiteltyjä tai yhdistettyjä datoja.
Datasäädöksellä on merkittäviä hyötyjä ja vaikutuksia. Se muun muassa tuottaa yhteiskunnan laajuisia etuja, sillä tavoitteena on varmistaa kilpailun toimivuus ja datan liikkuminen digitaalisesti EU:n sisällä.
Datasäädös antaa yksilöille enemmän vaikutusvaltaa siihen, miten heistä olevaa dataa voidaan käyttää.
Kuluttajaintensiivisestä näkökulmasta tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että hänen ostosdatansa jaetaan kuluttajan ja/tai datan omistajan myöntämällä luvalla kilpailijan käyttöön, jolloin kuluttaja hyötyisi muun muassa hintakilpailusta kauppojen välillä.
Kuluttajaintensiivisestä näkökulmasta kuluttajadatan laajempi jakaminen voisi mahdollistaa paremman pääsyn markkinoille tai kuluttajan tavoittamisen suoraan tuotteen valmistajan näkökulmasta. Kun kuluttajat ja kuluttajaintensiiviset yritykset saavat enemmän dataa, he voivat tehdä parempia päätöksiä, kuten ostaa ja tuottaa laadukkaampia tai kestävämpiä tuotteita ja palveluita, mikä edistää esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Yhdistämällä asiakasdataa, kysyntädataa sekä kuluttajaintensiivisten yritysten osto- ja logistiikkaohjausdataa voidaan siirtyä kohti yksilöllisempää asiakashallintaa.
Lisäksi datasäädös mahdollistaa halvempia hintoja jälkimarkkinoilla tarjottaviin palveluihin ja verkkoon liitettyjen tuotteiden korjauksiin ja luo uusia mahdollisuuksia datan saatavuuteen perustuvien palvelujen käyttöön.
Vaikka EU:n datasäädöksen tavoitteena onkin kannustaa datan käyttöön ja jakamiseen, sitä on myös kritisoitu voimakkaasti. Sen on sanottu heikentävän liikesalaisuuksien ja tietokantojen suojaa, heikentävän sopimusvapautta ja rajoittavan yritysten datan siirtoa EU:n ulkopuolelle. Lisäksi datasäädöksen yhteensovittaminen muun EU-lainsäädännön kanssa on noussut esille. Esimerkiksi nykyisen lainsäädännön, kuten tietosuoja-asetuksen, mukauttaminen uusiin ehdotuksiin ja yleiseen kansalliseen lainsäädäntöön mukautuminen on aiheuttanut keskustelua. Jotkut ehdotuksista ovat kiistanalaisia, kuten suhtautuminen liikesalaisuuksiin tai immateriaalioikeuksiin tai vaatimus datan jakamisesta julkisen sektorin kanssa poikkeustilanteissa, esimerkiksi terveyskriisien aikana.
Myös tietoisuus säädösehdotuksista on aiheuttanut huolta, sillä tällä hetkellä on haastavaa muodostaa kokonaiskuvaa siitä, millaisen kokonaisuuden EU:n datastrategiaa toteuttavien viiden asetuksen aloitteet muodostavat. Datanjakovelvoitteisiin ja kansainväliseen siirrettävyyteen sisältyy monia riskejä, mutta ehdotetut suojatoimenpiteet eivät sisällä juurikaan konkreettisuutta. Kaiken kaikkiaan datasäädös edellyttää selvennystä ja ymmärrettävää viestintää eri kohderyhmille, koska sääntelykehys on yritysten näkökulmasta vaikea ymmärtää ja vaikea ottaa haltuun.
Datasäädöksestä on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen 27.6.2023. Datasäädöksen sovittua tekstiä ei ole vielä julkaistu, mutta EU:n komission lehdistötiedotteen perusteella säädöksen siirtymäajaksi asetettiin 20 kuukautta. Tämä tarkoittaa, että datasäädöstä aletaan soveltaa 20 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta. On arvioitu, että tarvittavat resurssit ja budjetti ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin GDPR:ssä. Vaikka EU:n datasäädöksen voimaantulo ja aikataulu ovat vielä epäselviä, kannattaa valmistelut aloittaa ajoissa.
Voittajia ovat ne, jotka pystyvät sopeutumaan nopeasti uuteen asetukseen ja tunnistamaan sääntelyn luomia liiketoiminnan hyötyjä ja mahdollisuuksia.
Jouni Alin toimii Deloitten konsultoinnin analytiikkajohtajana Suomessa. Hänellä on 20 vuoden konsultointikokemus tuloksellisesta datan, analytiikan ja tekoälyn soveltamisesta päätöksenteon tukena eri toimialoilla asiakkaillemme pysyvää arvoa tuottaen. Jounin henkilökohtaiset osaamiset analytiikan saralla ulottuvat analytiikan soveltamisesta, ratkaisujen innovointiin, kehitykseen ja implementointiin sekä toimintamallikehitykseen että tiedolla johtamisen transformaatioihin. Hän toimii aktiivisesti Deloitten globaalissa verkostossa strategisen analytiikan parissa. Briefly in English: Jouni Alin leads the AI & Data offering within the Consulting practice in Finland. He has 20 years of consulting expertise in driving better decision-making through data, analytics and AI – across industries to deliver tangible value for our clients. Jouni's personal analytics capabilities range from applying analytics to innovating, developing and implementing analytics solutions along with operating model design and transformations to Insight Driven Organizations. He is an active member of Deloitte’s global Strategy Analytics network.
Eveliina työskentelee Deloitten tiedolla johtamisen ja datan palvelualueella konsultointitehtävissä. Hän on erikoistunut näkemyksellisiin organisaatioihin (Insight Driven Organizations, IDO) sekä tietoon ja dataan perustuvien strategioiden ja muutosten luomiseen. Eveliina on erikoistunut erilaisiin tiedolla johtamisen projekteihin liittyen datalähtöisiin visioihin ja strategioihin, tietotarpeiden kartoittamiseen ja tietotarpeiden kypsyysarviointiin sekä tiedon hallintaan, prosessikehitykseen ja yritystiedonhallinnan nykytilan arviointiin. Hänellä on kokemusta monipuolisesti eri toimialoilta. Briefly in English: Eveliina works as Consultant at Deloitte’s AI & Data practice in Finland. She specializes in insight-driven organizations (IDO) and creating strategies and changes based on information and data. Eveliina has participated in various information and knowledge management projects related to data-driven visions and strategies, information needs mapping and information needs maturity assessment as well as data governance and management, process development and evaluation of the current state of corporate data management. She has versatile experience from different industries.