Julkiset työvoimaviranomaiset pyrkivät luomaan sillan työvoiman kysynnän ja tarjonnan välille. Talouden kehitys ja trendit, sosiaaliset tekijät ja teknologiamuutokset muuttavat nopealla tahdilla työnantajien ja työnhakijoiden tarpeita ja aiheuttavat siten työvoimaviranomaisille muutospaineita ympäri maailman.
Globaalit trendit vaikuttavat eri puolilla maailmaa
Keskeisiä talouteen liittyviä kansainvälisiä trendejä ovat alentuneet työllisyysasteet, lisääntynyt työssäkäyvien köyhyys ja epätyypillisen työn yleistyminen. Työllisyysasteet alenivat pandemian myötä monessa maassa, eivätkä ne ole palautuneet entisille tasoilleen. Hallitukset harkitsevatkin erilaisia sanktioita ja etuuksia nostaakseen työvoimaan kuuluvien määrää. Keikka- ja määräaikaisten työntekijöiden osuudet ovat noususuunnassa OECD-maissa. Tämä palvelee joidenkin työntekijöiden tarpeita, mutta aiheuttaa osalla kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi epäsäännöllisten tulojen tai puutteellisten etuuksien (esim. sairasvakuutukset) muodossa.
Muita avaintrendejä ovat työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan epäsuhta sekä talouden rakenteiden murros. Nämä ovat seurausta palvelualojen suhteellisesta kasvusta ja hiilineutraliteettitavoitteiden korostumisesta.
Työvoiman ikääntyminen on ilmiselvä sosiaalinen trendi OECD-maissa. Lisäksi yhä useammalla työnhakijalla on useita tai moniulotteisia työllistymisen esteitä, jotka voivat olla luonteeltaan fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia tai muihin vammoihin liittyviä. Edellä mainitut ryhmät tarvitsevat tyypillisesti työllisyyspalveluiden lisäksi myös muita räätälöityjä palveluita. Tällöin yhteistyön toimivuus yli sektorirajojen on tärkeää. Myös etnisten vähemmistöryhmien työttömyys on muita ryhmiä suurempaa, ja he työskentelevät muita useammin pienipalkkaisissa töissä. Haasteena on, että julkiset työvoimapalvelut eivät vastaa heidän tarpeisiinsa. Tiivis työnantajayhteistyö ja räätälöidyt palvelukokonaisuudet ovat avainasemassa, jotta työnhakijoille saadaan luotua polkuja (tasa-arvoiseen) työelämään.
Teknologinen kehitys vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan sektoreihin. Työvoimaviranomaisille muutokset näyttäytyvät kolmella tapaa:
- työntekijöiden osaamisvaatimusten muutoksina,
- rakenteellisina talouden muutoksina ja
- digitaalisten palveluiden kysynnän lisääntymisenä.
Alla tarkastellaan jokaista näistä muutoksista yksitellen:
Työntekijöiden osaamisvaatimukset muuttuvat
Digitaalinen murros muuttaa alasta riippumatta työntekijöiden tarvitsemia taitoja. Tämä näyttäytyy työnantajien muuttuneina vaatimuksina, työnhakijoiden ja työntekijöiden osaamisen kehittämisen tarpeina sekä tähän liittyvien palveluiden ja muutosohjelmien kehittämisenä. Useat kansalliset viranomaiset kehittävät parhaillaan sähköisiä osaamisportaaleja, joiden avulla työnhakijat saavat tekoälyn tuottamia, oman osaamisen kehittämiseen liittyen suosituksia, jotka on räätälöity paikallisten työnantajien tarpeisiin.
Julkisten työvoimaviranomaisten hallinnolliseen työhön käyttämä aika vähenee, kun digitaaliset työkalut kehittyvät ja niitä otetaan käyttöön.
Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että viranomaiset voivat käyttää nykyistä enemmän aikaa suoraan asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Tämä edellyttää myös virkailijoiden digitaalisten taitojen kehittämistä, jotta he osaavat hyödyntää työkaluja täysimääräisesti.
Automaatio muuttaa talouden rakenteita
Automaatio kehittyy nopeasti – työnkuvat muuttuvat, uusia työpaikkoja syntyy ja vanhoja häviää. Vaikutukset vaihtelevat toimialoittain.
Muutokset osuvat muita voimakkaammin esimerkiksi elintarvikkeiden valmistajiin, maatalous-, metsä- ja kalastustyöntekijöihin. Julkisille työvoimaviranomaisille tämä tarkoittaa sitä, että näissä tehtävissä työskentelevät henkilöt tarvitsevat osaamisen kehittämiseen ja työnhakuun liittyviä yksilöllisiä palveluita ja palvelupolkuja, jotka perustuvat reaaliaikaiseen työmarkkinatietoon.
Digitaalisten palveluiden kysyntä lisääntyy
Työnhakijat ja työnantajat etsivät yhä useammin palveluita verkosta. Monet julkiset työvoimaviranomaiset panostavatkin laadukkaiden ja helppokäyttöisten digitaalisten palveluiden rakentamiseen. Nämä palvelut sisältävät uudenlaisia toiminnallisuuksia kuten esimerkiksi ansioluettelon muodostamisen tekoälyn avulla, tekoälyllä tehostettuja työnhakutyökaluja, jotka kattavat useita yksityisen ja julkisen sektorin työnhakualustoja sekä osaamisen kehittämiseen ja työpaikan säilyttämiseen liittyviä palveluita.
On kuitenkin huomioitava, että kaikki eivät osaa tai pysty käyttämään digitaalisia palveluita, jolloin nämä voivat itsessään lisätä työllistymisen esteitä.
Tärkeä oppi digitalisaation kehittämisestä on se, että viranomaisten pitää huomioida myös ne, jotka haluavat tai tarvitsevat henkilökohtaista palvelua ja tarjota tähän mahdollisuus.
Monet julkiset työvoimaviranomaiset tarjoavat lisäksi asiakkailleen digitaalisen lukutaidon kehittämistä yhtenä avainpalveluna.
Deloitten raportissa "Making it work - Global efforts to transform public employment services" perehdytään tarkemmin edellä mainittuihin muutostekijöihin ja niiden vaikutuksiin. Lue koko raportti yksityiskohtaisine case-kuvauksineen täältä.
Contact
Nita Korhonen-Sane
Nita Korhonen työskentelee Deloittella julkisen sektorin konsulttina ja Client Account Managerina. Nitalla on kattava kokemus erilaisten arviointi- ja selvityshankkeiden toteutuksesta sekä palveluiden ja prosessien kehittämisestä. Lisäksi hän on toteuttanut lukuisia benchmarking-selvityksiä, joissa on haettu parhaita oppeja muista maista sekä kehittänyt ja toteuttanut laajoja kyselytutkimuksia. Nita on työskennellyt laajasti erilaisten teemojen kuten maahanmuutto ja kotoutuminen, kiertotalous, poliittinen päätöksenteko, työvoima- ja elinkeinopolitiikka, digitalisaatio, koulutus ja hyvinvointipalvelut parissa. Hänen asiakkaitaan ovat ministeriöt, virastot ja kunnat. Briefly in English Nita Korhonen is a public sector consultant and Deloitte Relationship Manager. Nita has solid experience from executing and managing different evaluations, assessments and studies as well as process and service development. In addition, she has undertaken multiple benchmarking studies which have aimed at identifying best practices from various countries. She has also designed and executed large surveys in different topics. Nita has worked with various themes such as migration and integration, circular economy, political decision-making, employment and economy policy, digitalisation, education and welfare services. Her clients include ministries, government agencies as well as cities and communities.