Suomi on maailman yhdenvertaisin maa

Lehdistötiedotteet

Suomi on maailman yhdenvertaisin maa

Suomi on edelleen yksi maailman parhaista maista mitattaessa valtion kykyä vastata väestön sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja elinympäristöön liittyviin tarpeisiin. Tämä selviää tämän vuoden Social Progress Index (SPI) 2018 -tutkimuksesta. Vaikka Suomi on listauksen mukaan maailman yhdenvertaisin maa, kokonaisvertailussa sijoituksemme tippui sijalta kaksi sijalle viisi. Suomella on parannettavaa erityisesti kansalaisten tasavertaisessa pääsyssä laadukkaaseen terveydenhuoltoon.

Kansainvälisessä elämänlaatua mittaavassa vertailussa ykköspaikalle kipusi tänä vuonna Norja. Toisen sijan sai Islanti ja kolmannen Sveitsi. Viime vuoden ykkönen Tanska on nyt neljännellä sijalla. Viisi parasta maata ovat samat kuin edellisenäkin vuonna, vain niiden keskinäinen järjestys on muuttunut. Ruotsi on pudonnut yhdenneksitoista sijalta kahdeksan.

Monimuotoisuuden tukeminen vaatii konkreettisia tekoja

Suomen erityinen vahvuus on tutkimuksen mukaan yksilöiden yhdenvertaisuus. Se tarkoittaa samoja oikeuksia ja vaikuttamisen mahdollisuuksia kaikille ihmisille, riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, etnisestä alkuperästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, sosioekonomisesta asemasta tai näihin rinnastettavasta.

”Yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus ovat puhuttaneet viime aikoina yhä enemmän myös organisaatioita. Asiakkaat ja työntekijät haluavat, että yritykset ottavat kantaa heille tärkeisiin asioihin ja tukevat yhdenvertaisuutta myös konkreettisten tekojen kautta. Erityisesti millenniaalit odottavat, että yritysten toiminta vastaa heidän arvojaan. Tärkeää on, että yhdenvertaisuuden tukeminen näkyy tekoina yritysten arjessa. Ilman käytännön tavoitteita ja tekoja asiat jäävät helposti vain puheiden tasolle”, sanoo Deloitten toimitusjohtaja Tomi Pitkänen.

Pohjoismaat ovat maailman parhaita tarjoamaan yhdenvertaiset oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet kansalaisilleen. Yhdenvertaisuutta mittaavan osa-alueen kärjessä ovat kaikki viisi Pohjoismaata. Konkreettisia tekoja tarvitaan kuitenkin lisää, kaikilla tasoilla.

”Yrityksille tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikilla työntekijöillä on aito mahdollisuus toimia ja kehittyä täydellä potentiaalillaan sekä vaikuttaa työympäristön kehittämiseen. Yritysten menestys lähtee ihmisistä. Ihmiset haluavat tuntea, että heitä ja heidän mielipiteitään arvostetaan. Johtamisen on oltava syrjimätöntä. Minusta on hieno nähdä, että Suomi pärjää tällaisilla mittareilla. Samalla näen, että meillä on Suomessa vielä paljon tilaa parantaa tässäkin asiassa. Kehitys loppuu tyytyväisyyteen”, Pitkänen jatkaa.

Terveydenhuollon laadun mittaaminen haastavaa, mutta ei mahdotonta

Muita Suomen vahvuuksia ovat yksilön oikeudet, terveydenhuolto ja alhainen korruptio. Eniten parannettavaa Suomella on muihin teollisuusmaihin verrattuna itsemurhaluvuissa, sukupuolten tasa-arvossa toisen asteen koulutuksessa, opiskelijoiden osallistumisessa maailman huippuyliopistojen opetukseen sekä terveydenhuollon laadussa.

”Yksi suomalaisen hyvinvointimallin tunnuspiirteistä on kaikkien ihmisten oikeus terveydenhuoltoon. Social Progress Index -tutkimuksen mukaan tämä toteutuukin hyvin Suomessa. Olemme maailmanlaajuisesti toisella sijalla, kun tarkastellaan elintärkeiden terveydenhuollon palvelujen saatavuutta. Samaisen tutkimuksen mukaan meillä on kuitenkin parannettavaa terveydenhuollon laadussa kokonaisuutena”, sanoo Deloitten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueen asiantuntija Minni Särkkä-Hietala.

Särkkä-Hietalan mukaan hyvä laatu terveydenhuollon palveluissa tarkoittaa sitä, että ihminen saa tarpeensa mukaista palvelua oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

”Laadukas terveydenhuolto tuottaa hyvinvointia ja vähentää terveysriskejä. Terveydenhuollon laadun arvioinnissa on huomioitava esimerkiksi hoidon vaikuttavuutta, turvallisuutta, tehokkuutta ja yhdenvertaisuutta, asiakaskokemusta unohtamatta. Ilman kattavaa laadun arviointia terveydenhuollon kehittäminen on haastavaa”, Särkkä-Hietala summaa.

Alalla onkin viime vuosina tehty paljon töitä laatumittarien kehittämiseksi. ”Tämä on todella hyvä asia. Tarvitsemme yhteisiä suuntaviivoja ja menetelmiä laadun arviointia ja kehittämistä varten. Se on kaikkien etu”, Särkkä-Hietala jatkaa.

Social Progress Index 2018

Kymmenen parhaiten sijoittunutta maata:

1. Norja
2. Islanti
3. Sveitsi
4. Tanska
5. Suomi
6. Japani
7. Alankomaat
8. Luxemburg
9. Saksa
10. Uusi-Seelanti

The Social Progress Index -menetelmän on kehittänyt professori Michael Porter yhteistyössä Massachusetts Institute of Technologyn (MIT), Deloitten ja alan johtavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Indeksin arvioinnit perustuvat yli 50 erilliseen mittariin. Tutkimus julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2013, jolloin arviossa oli mukana 50 maata. Tänä vuonna indeksissä listattiin 146 maata kattaen 98 % maailman väestöstä. Suomi on mukana viidettä kertaa.

Oliko tieto hyödyllistä?

Samankaltaiset aiheet