Lehdistötiedotteet

Pohjoismaat kahmivat mitaleja maailman kattavimmassa elämänlaatuvertailussa 

Suomi hopealla

Pohjoismaiden elämänlaatu on maailman parasta tuoreen Michael Porterin, MIT:n ja Deloitten yhteistyössä tekemän Social Progress Index (SPI) 2017 -tutkimuksen mukaan. Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat kymmenen kärkimaan joukkoon.

Suomi löytyy toiselta sijalta mitattaessa valtion kykyä vastata väestön sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja elinympäristöön liittyviin tarpeisiin. Tanska sivuutti Suomen tänä vuonna ykköspaikalta ja kolmannen sijan jakavat Islanti ja Norja, Ruotsi löytyy sijalta kahdeksan.

Suomen erityisiksi vahvuuksiksi tutkimuksessa nousevat yksilön oikeudet, perusterveydenhuolto, alhainen korruptio sekä tiedonsaanti ja sananvapaus. Myönteistä kehitystä edellisestä kerrasta on nähtävissä asenteissa maahanmuuttajia kohtaan. Suomella on eniten kehitettävää muihin teollisuusmaihin verrattuna yliopistojemme sijoittumisessa kansainvälisessä vertailussa, itsemurhaluvuissa, yli 60-vuotiaiden elinikäennusteessa sekä muiden Pohjoismaiden tapaan sukupuolten tasa-arvoisuudessa toisen asteen koulutuksessa.

”Meidän on oltava hyvin kiitollisia ja ylpeitä satavuotiaasta Suomesta ja vuosikymmenien kuluessa rakennetusta hyvinvoinnista, joka on vuodesta toiseen huipputasoa maailmassa. Nämä Suomen vahvuudet ovat helposti liian lähellä meitä, jotta näkisimme ne tarkasti ja muistaisimme arvostaa niitä. Esteiden, sääntöjen ja uhkien maalailun sijaan Suomen kasvua tukee rohkeista yrityksistä ja onnistumisista iloitsevan kannustavamman keskustelukulttuurin ruokkiminen ja maailman kärkiluokkaa olevan maabrändimme hyödyntäminen. Meillä on kaikki pelimerkit puolellamme toimia vastuullisen kasvun suunnannäyttäjänä globaalisti”, sanoo Deloitten toimitusjohtaja Tomi Pitkänen.

Kestävässä hyvinvoinnissamme suuri kaupallinen potentiaali

Social Progress Index vertailee yhteiskunnan ensisijaisen tärkeitä kehitysalueita kussakin maassa. BKT:ta täydentävät kehitysmittarit rakentavat parhaimmillaan uusiin ratkaisumalleihin tähtäävää keskustelua sekä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille.

”Yhä merkittävämpi osa suomalaisyritysten kasvusta tulee ratkaisujen tarjoamisesta kestävän kehityksen ongelmiin. Esimerkiksi Helsingissä kesäkuussa järjestetty World Circular Economy Forum -kiertotalouskonferenssi keräsi Suomeen yli 1 500 yritysten, valtioiden ja tiedemaailman edustajaa lähes 100 eri maasta. Runsaasti kansainvälistä mediajulkisuutta ja sijoittajien kiinnostusta kerännyt kiertotalousfoorumi kertoo, että Suomen menestys globaaleissa kestävän kehityksen vertailuissa tukee suoraan keskeisten vienti- ja kasvualojemme uskottavuutta ja maineenhallintaa. Suomen kestävä hyvinvointi on tuotteiden ja palveluiden kaupallistamisessa ja kansainvälistämisessä arvokas valttikortti, jota opitaan hiljalleen myös hyödyntämään, sanoo Deloitten kestävän liiketoiminnan palveluista vastaava Riikka Poukka.

Haasteena itsemurhaluvut ja nuorten miesten opintie

Tutkimuksesta huolenaiheeksi nousee suomalaisten nuorten miesten putoaminen peruskoulun jälkeen opintojen tieltä. Tämä näyttäytyy kaikkien Pohjoismaiden kehityskohteena muihin teollisuusmaihin verrattuna. Suomessa naisia on toisen asteen opinnoissa 9 % miehiä enemmän ja Ruotsissa nuorten miesten osuus on heikentynyt vielä jyrkemmin (naisia 14 % enemmän).

”Tämä on haaste, jonka edistämiseksi voisimme tehdä vahvemmin yhteistyötä pohjoismaisella tasolla. Jotta koulutusjärjestelmämme säilyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja työmarkkinoiden rakenne tasaisena, meidän tulee löytää yhdessä keinoja estääksemme nuoria miehiä putoamasta unelma- ja koulutuskelkasta ja ajautumisesta syrjäytymisvaaraan”, pohtii Pitkänen.

Kymmenen parhaiten sijoittunutta maata:

1.    Tanska
2.    Suomi
3.    Islanti/Norja
5.    Sveitsi
6.    Kanada
7.    Hollanti
8.    Ruotsi
9.    Itävalta/ Uusi-Seelanti

The Social Progress Index -menetelmän on kehittänyt professori Michael Porter yhteistyössä Massachusetts Institute of Technologyn (MIT), Deloitten ja alan johtavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Indeksin arvioinnit perustuvat yli 50 erilliseen mittariin. Tutkimus julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2013, jolloin arviossa oli mukana 50 maata. Tänä vuonna indeksissä listattiin 128 maata kattaen 94 % maailman väestöstä. Suomi on mukana neljättä kertaa.

Oliko tieto hyödyllistä?