Tutkimus: Z-sukupolvi käyttää työssään viisi kertaa enemmän tekoälyä kuin millenniaalit

26.6.2024

Tekoälyn uskotaan muuttavan lähitulevaisuudessa merkittävästi työn sisältöä ja työtehtäviä. Työnkuvien kehittäminen ja henkilöstön koulutus laahaavat kuitenkin monessa organisaatiossa pahasti muutoksen perässä. Suomessa millenniaaleista vain 23 % kokee, että yritykset kouluttavat työntekijöitään riittävästi tekoälyn käytöstä ja vain murto-osa (5 %) kertoo käyttävänsä tekoälyä työssään säännöllisesti. Z-sukupolvesta sen sijaan viisinkertainen osuus (24 %) hyödyntää jo tekoälyä työssään ja he ovat myös tyytyväisempiä työnantajan tarjoaman koulutuksen riittävyyteen (47 %).

”Organisaatioilta vaaditaan juuri nyt suurta muutoskykyä tekoälyn hyödyntämisessä ja kouluttamisessa. Kokeileminen ja ylipäänsä nopea liikkeellelähtö on tärkeää, joten monissa organisaatiossa tekoälyä sovitetaan jo prosesseihin nykyisten työtehtävien rinnalle. Tekoälyä koskevat globaalit selvityksemme kertovat, että 75 % johtajista olettaa tekoälyllä olevan iso vaikutus heidän henkilöstöstrategiaansa tulevina vuosina. Samaan aikaan vain alle puolet johtajista näkee, että heidän organisaationsa kouluttaa ja opastaa nykyisiä työntekijöitään riittävästi tekoälyn käytössä. Myöskään Millenniaalit ja Z-sukupolven edustajat eivät koe koulutusta riittäväksi”, toteaa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen.

Tutkimuksen mukaan naiset ovat miehiä epävarmempia hyödyntämään työssään tekoälyä. Millenniaaleista ja Z-sukupolvesta aktiivisesti työssään generatiivista tekoälyä käyttävät myös vastaavasti uskovat todennäköisemmin, että sen käyttö vapauttaa heidän aikaansa ja tehostaa työskentelytapoja. Samalla heitä mietityttää vaikeuttaako tekoäly nuorten työllistymistä ja vähenevätkö työpaikat.

”Nykyisellään tekoäly on äärimmäisen tehokas suorittamaan sille annettuja tehtäviä, mutta yksistään se ei riitä ainakaan uusien asioiden luomisen ja kehittämisen saralla. Asioita alkaa tapahtua vasta, kun tekoäly toimii luovien, oma-aloitteisten ja laaja-alaisten osaajien eli meidän ihmisten työparina – eräänlaisena tukiälynä. Näille osaajille on kysyntää ja ihmisen rooli korostuu entisestään. Työelämässä pärjäävät jatkossa parhaiten ne, jotka suhtautuvat muutoksiin ja uuden opetteluun uteliaasti”, uskoo Hintsanen.
 

Arvot korostuvat työpaikan valinnassa

Millenniaalit ja Z-sukupolven edustajat uskovat globaalien vastausten mukaan, että yritykset ja yritysjohtajat voivat vaikuttaa valinnoillaan tulevaisuuden suuntaan. Arvot ohjaavat vahvasti molempia sukupolvia työpaikan valinnassa. Syitä työnantajan tai -tehtävän hylkäämiseen ovat esimerkiksi yrityksen negatiivinen ympäristövaikutus, epätasa-arvoa lisäävät käytännöt tai henkilökohtaisemmat tekijät, kuten yrityksen tarjoama tuki työntekijöiden henkiselle hyvinvoinnille tai työn ja vapaa-ajan väliselle tasapainolle.

Suomalaisten millenniaalien ja Z-sukupolven välillä on kuitenkin nähtävissä selvä ero: millenniaaleista vain joka neljäs (25 %) on vaatinut työnantajaltaan suurempia toimia ilmastonmuutokseen liittyen, kun vastaavasti Z-sukupolvesta jopa puolet kertoo tehneensä niin. Harva kuitenkaan tutkimuksen mukaan perehtyy ennen työsuhteen solmimista syvällisemmin yrityksen ympäristövaikutuksiin tai vaihtaa työpaikkaa näiden toimien vuoksi.
 

Huoli omasta taloudesta painaa harteilla

Kolmantena vuonna peräkkäin elinkustannukset ovat globaalisti milleniaalien ja Z-sukupolven suurin huolenaihe. Suomalaiset millenniaalit ja Z-sukupolvi ovat globaaleja ikätovereitaan huolestuneempia henkilökohtaisen rahatilanteensa kehittymisestä seuraavan 12 kuukauden aikana. Suomessa eniten huolissaan taloustilanteestaan ovat millenniaalit, joista vain viidennes (19 %) uskoo positiiviseen muutokseen. Ne suomalaiset millenniaalit ja Z-sukupolven edustajat, jotka eivät ole jatkaneet opiskeluitaan korkeakouluun asti, nimeävät suurimmaksi syyksi päätökselleen rahaan liittyvät huolet.

”Tämänhetkisessä tiukassa taloustilanteessa arvokysymykset eivät nouse välttämättä kaikkein määräävimmäksi kriteeriksi työpaikan valinnassa. Yrityksissä, joissa toteutuvat työntekijöitä puhuttelevat arvot, kokemus merkityksellisestä työstä sekä oikeudenmukainen palkitseminen, pärjäävät muita paremmin ja ne myös lisäävät henkilöstön hyvinvointia. Yksistään mikään näistä ei riitä”, toteaa Hintsanen.