Tuodaan ikäihmiset hellästi digiaikaan

Insights

Tuodaan ikäihmiset hellästi digiaikaan

Blogi: Mikko Räty / Deloitte Digital

4.4.2017

Seurasin mielenkiinnolla tulevaisuuden vaikuttajien pitchejä Aallon ja OPn kanssa järjestämässämme Social Hackathonissa maaliskuussa. Haastoimme opiskelijat miettimään miten saada eloa hiljentyville paikkakunnille. Finaalin viimeiset esitykset jouduin työmatkani takia seuraamaan livenä lentokentältä, mutta nykytekniikalla sekin onnistui älypuhelimen kautta helposti.

Raaka todellisuus, jonka kimppuun opiskelijat suuntasivat, näyttäytyy esimerkiksi isona joukkona mummoja, vaareja, tätejä ja setiä, jotka elävät eristyneinä ja digitaalisuuden koskemattomissa palveluköyhtyvillä paikkakunnilla. Siellä elää usein myös joukko toimettomia, työttömiä nuoria.

Suurin osa ryhmistä olikin etsinyt vastausta kinkkisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin: miten tuoda yhteen online ja offline -maailmat sekä hiljentyvien paikkakuntien tarpeet ja potentiaali?

Moni opiskelijoista oli tarttunut haasteessa nimenomaan yksinäisten ikäihmisten tilanteeseen. He hahmottelivat ratkaisuissaan ideoita mm.:

  • Sosiaalisen kanssakäymisen lisäämiseksi virtuaalinen tori, pankkibussi, kohtaamisaula
  • Palveluiden hankinnan helpottamiseksi helppokäyttöinen laite, josta saa apua kodin töihin vaivattomasti
  • Työllistymisen edistämiseksi – appi lomakuntien ympärivuotisten asukkaiden työllistämiseksi, osuustoiminnallinen keikkatyö-appi
  • Vanhusten aktivoimiseksi – pelillistetty ratkaisu sukulaisten tai ystävien kanssa kisailuun aktiivisuusrannekkeiden kautta 

Tiimit pyrkivät löytämään ratkaisuja siihen, miten ikäihmisille voitaisiin tarjoilla helppokäyttöinen tapa liittyä digitaaliseen maailmaan ilman, että hänen tarvitsee ymmärtää palveluiden takana olevaa tekniikkaa. Tällaisia palveluita tulee koko ajan enemmän, Suomessa esimerkiksi Posti ja teleoperaattorit miettivät paljonkin tällaisia ”paina nappia, niin tulemme avuksi” -ratkaisuja.

Maailma on toki pullollaan hienoja teknisiä ratkaisuja ja kilkkeitä. Mikä teki meidän Social Hackathonistamme sitten niin erityisen? Mielestäni kaikissa ratkaisuissa näkyi teknologinen kyvykkyys, joka on olennaista meille suomalaisille. Ratkaisuissa oli otettu huomioon myös Suomen uniikit haasteet mm. pitkät välimatkat, ikärakenne, voimakkaasti muuttuvat sääolosuhteet sekä kaupunkien ja maaseutujen toimintatapojen eroavaisuudet. Meidän mummot ovat aivan omanlaisiaan, samoin kulttuurimme, luontomme ja tulevaisuutemme. Nuorten ratkaisut pureutuivat juuri näihin Suomen paikallisiin haasteisiin.

Uudet innovatiiviset palvelut helpottavat parhaimmillaan oikeasti elämää. Ne mahdollistavat ikäihmisille tärkeitä lisäkuukausia rakkaassa omassa kodissa. On kuitenkin myös muistettava palveluiden ”kovat tavoitteet” eli esim. jokainen kuukausi, jonka yksikin ikäihminen pystyy asumaan kotonaan säästää yhteiskuntamme varoja. Samoin jokainen työllistymisen kautta säästetty nuoren miehen elämä on äärimmäisen arvokas. Opiskelijat haluavat auttaa parantamaan ikäihmisten fyysistä kuntoa ja vireyttä, antaa nuorille työtä ja luoda uudenlaista palvelukulttuuria hiljeneville paikkakunnille. Eurolliset säästöt ovat toki yksi asia, mutta vaikutukset elämän laatuun ja ihmisten hyvinvointiin eivät edes ole mittavissa rahalla.

Olen hyvin ylpeä Aallon opiskelijoista, jotka lähtivät mukaan kilpailuun. Teemme kaikkemme Deloittella, että ideat saavat kesällä kauttamme siivet.

Oliko tieto hyödyllistä?