Artikkeli

DAC6: What is it all about? 

Yhteenveto aamiaistilaisuudesta 6.9.2019

Ilmassa oli paljon kysymyksiä, kun järjestimme aamiaistilaisuuden DAC6-direktiivin vaikutuksista yritysten toimintaan. Mikä tämä on? Koskeeko tämä meidän yritystämme? Onko Deloittella tähän mitään raportointityökalua? Voisiko raportoinnin ulkoistaa kokonaan?

Tilaisuuden alussa Virpi Pasanen Suomen Deloitten yritysveropalveluista sekä Ruotsin Deloitten Tax Management Consulting (TMC) -palveluiden vetäjänä toimiva Jens Gullfeldt esittelivät DAC6-direktiiviä ja sen tunnusmerkkejä sekä direktiiviin liittyviä tärkeitä päivämääriä. Monille saattoi tulla yllätyksenä, että direktiivi on tullut voimaan jo kesäkuussa 2018, vaikka ensimmäinen raportointi tehdään vasta heinäkuussa 2020. Direktiivi velvoittaa välittäjiä ja asianomaisia verovelvollisia raportoimaan rajat ylittäviä järjestelyjä, jotka täyttävät jonkin direktiivissä mainituista tunnusmerkeistä. Taannehtivan vaikutuksen vuoksi raportoitavien järjestelyjen piiriin kuuluu siis myös yli vuoden takaisia järjestelyitä kesäkuusta 2018 alkaen.

Direktiivin tulkintaa ja vaikutusten arviointia hankaloittaa se, ettei käsitteitä ole määritelty tarkasti. Esimerkiksi järjestely on jätetty ilman täsmällistä määritelmää, jotta sääntelyä ei olisi mahdollista kiertää ainoastaan muodollisin perustein. Epätäsmällisyyden vuoksi voi myös olla paikoin haastavaa vastata kysymykseen siitä, keitä tämä koskee. Monet ovatkin yllättyneet myös siitä, että raportointivelvollisuus ei kohdistu vain verokonsultointipalveluita tarjoaviin asiantuntijataloihin, vaan yhtä lailla mitä tahansa liiketoimintaa harjoittaviin yrityksiin. Lähtökohtaisesti voidaan sanoa, että aivan kaikilla kansainvälisillä konserneilla on asianomaisen verovelvollisen roolissa raportoitavia järjestelyjä.

Raportointivelvollisuus on herättänyt yrityksissä erilaisia huolia. Virpi ja Jens rauhoittelivat yritysten edustajia huomauttamalla, että kaikki yritykset joutuvat raportoimaan järjestelyjään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että järjestelyssä olisi mitään väärää tai lainvastaista. Raportointi itsessään ei myöskään tarkoita veroseuraamuksia. Raportoinnin tavoitteena on tuottaa viranomaisille tietoa siitä, millaisia rajat ylittäviä järjestelyjä yrityksillä on suunnitteilla tai toteutettuna. Yrityksille raportointivelvollisuus tarkoittaa käytännössä lisää hallinnollista taakkaa. Olennaista onkin, että yrityksessä on prosessit paikallaan, jotta järjestelyt tunnistetaan ja raportointi voidaan toteuttaa tehokkaasti. Koska raportointi on toteutettava jo 30 päivän kuluessa järjestelyn toteuttamisesta, korostuu prosessin tehokkuus entisestään.

Jens kertoi, että häneltä kysytään usein ensimmäiseksi, onko Deloittella tarjota yrityksille työkalua raportointia varten. Tähän Jens totesi, että vaikka työkalu Deloittelta tietenkin löytyy, ei mikään työkalu itsessään tee yritystä autuaaksi – tärkeintä on ensin tunnistaa yrityksen liiketoiminnassa ne tuotteet ja prosessit, joihin raportoitavia järjestelyjä todennäköisesti liittyy. Deloitte suositteleekin ensimmäiseksi toimeksi sääntelyn vaikutusanalyysin tekemistä yritysten liiketoimintaan ja yrityksen sisäisen prosessin rakentamista. Oikea aika tarttua toimeen on nyt. Me Deloittella olemme tässä mielellämme apuna. Kun prosessit ovat kohdillaan, auttaa tekninen työkalu yritystä eteenpäin raportoinnissa.

Oliko tieto hyödyllistä?