Artikkeli

Vettä, kuivamuonaa ja pattereita – miten finanssialan tulisi varautua kriiseihin?

Yhteenveto aamiaistilaisuudesta 25.10.2018

Deloitte järjesti finanssialan ammattilaisille aamiaistilaisuuden alan kriisivarautumista koskevaan sääntelyyn liittyen.

Asiaa lähestyttiin hiljattain valmistuneen lakimuutosehdotuksen näkökulmasta, jonka tavoitteena on turvata rahoitusalan yhteiskuntakriittiset toiminnot poikkeusoloissa, jolloin tietoliikenneyhteydet Suomeen / Suomesta ulkomaille eivät toimi. Toteutuessaan ehdotus toisi huomattavia kuluja ja järjestelmämuutoksia finanssialan toimijoille. Tilaisuudessa toteutettujen gallup-kysymysten mukaan osallistujien suhtautuminen muutosehdotukseen on vaihtelevaa ja tunnelmat hajanaiset, mutta yksi asia on selvää: selkeyttä kaivataan ja ehdotuksen etenemistä seurataan mielenkiinnolla.

Tilaisuuden vetäjä Sami Toivoniemi antoi kattavan katsauksen kriisivarautumista koskevan muutosehdotuksen taustoihin ja herätteli ajatuksia muutoksen seurauksista. Muutosehdotus pohjaa vuoden 2017 turvallisuusstrategiaan, joka listaa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, kuten talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus. Vuoden loppuun mennessä tullaan lisäksi julkistamaan kansallinen riskiarvio yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja uhkaavista riskeistä.

Elokuussa julkaistu valmistelutyöryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi muuttaisi finanssialan varautumisvelvoitetta siten, että alan toimijoiden tulisi turvata kriittiset rahoitusmarkkinapalvelut myös poikkeusoloissa Suomessa sijaitsevin keskeytymättömän toiminnan kannalta välttämättömin tietojärjestelmin ja tietovarastoin vuoden 2021 alusta lähtien. Lisäksi muutos toisi velvollisuuden osallistua uuteen häiriönhallinnan yhteistyöryhmään ja alan varautumisyhteistyöhön. Kuten Sami asian tilaisuudessa tiivisti: ottaen huomioon, että tällä hetkellä Suomen rahoitusmarkkina- ja maksamispalvelut toimivat pitkälti ulkomailta ylläpidettävien järjestelmien varassa, syytä huoleen on. Osallistujat olivatkin varsin skeptisiä organisaatioidensa mahdollisuuksista vastata ehdotettuun lakimuutokseen näin tiukassa aikataulussa.

Esitystä koskevat lausunnot ovat jakautuneet karkeasti ottaen kahtia: palveluiden käyttäjien edustajat ovat nähneet laajenevan varautumisehdotuksen positiivisena, kun taas palveluiden tuottajat ovat olleet jokseenkin vastakkaista mieltä. Yleinen konsensus kuitenkin löytyy varautumisen tarpeellisuuden ja yhteistyöhalukkuuden suhteen. Konsensuksen tuntui jakavan myös aamiaistilaisuuden kuulijakunta: varautumishaluja löytyy, joskin keinoista oltiin muutosehdotuksen kanssa eri mieltä. Kysymyksiä heräsi esimerkiksi siihen liittyen, voisiko eristäytymisen ja Suomeen päin kääntymisen sijaan ratkaisu löytyä vahvempien yhteyksien luomisesta ulkomaille, ja missä määrin pääasiassa Suomen ulkopuolella kehitettäviin uusiin teknologioihin ja pilvipalveluihin nojaaminen on mahdollista lakiehdotelman reunaehtojen puitteissa. Myöskin tarvetta vastuun jakamiselle eri intressitahojen kesken tuotiin esiin.

Me Deloittella jatkamme työskentelyä aiheen parissa, jotta voimme jatkossakin osaltamme tukea finanssialan toimijoita varautumisvelvoitteiden navigoinnissa.

Tutustu aiheeseen myös podcastistamme:

Uudessa Hear’n Go –podcastissamme finanssialan toimialajohtajamme Ilkka Huikko ja Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi pohtivat miten turvataan maksuliikenne, jos finanssisektorille iskee kriisi- tai poikkeustilanne.

Kuuntele podcast
 
Oliko tieto hyödyllistä?

Samankaltaiset aiheet