Näkökulmia

IFRS-asiantuntijasta digitalisaation sankari(ttare)ksi

Blogi: Elina Peill 

Tämän hetken kuumasta kirjainyhdistelmästä XBRL IFRS 2020… tulee mieleen erehdyttävästi sarjakuvan kirosanat – vain supisuomalainen PRKL puuttuu lopusta.

27.4.2018  – Suomalaisissa listayhtiöissä on alettu pikkuhiljaa näkemään, miten IFRS-standardien käyttöönottoprojektit viedään maaliin. Projektien valmistumiselle on sovittu tavoitteet ja moni niistä rullaa kohti tuota päivää sujuvana tehtävänauhana. Taivaanrannassa häämöttää jo seuraava IFRS-raportoijan riippakivi. Paljon puhuttu digitalisaatio ojentelee lonkeroitaan nyt kohti ulkoisen taloudellisen raportoinnin lopputuotetta, vuositilinpäätöstä.

EU:ssa päivitettiin jo vuonna 2013 avoimuusdirektiiviin suunnitelma siitä, että kaikki listayhtiöt EU:ssa raportoivat tilinpäätöksensä yhtenäisessä sähköisessä raportointimuodossa vuoden 2020 tilinpäätöksestä alkaen. Nyt vaatimus on tarkentunut XBRL eli eXtensible Business Reporting Language -raportoinniksi. XBRL tekee suurien tietomassojen analysoinnista ja käsittelystä paljon helpompaa kuin nykyinen pdf- ja excel-tiedostoihin perustuva tiedon välittäminen. Tarkoituksena on edistää tilinpäätösten saatavuutta, analysointia ja vertailukelpoisuutta. Suunnitelma on tehty ja se todennäköisesti sinetöidään päätöksin lähitulevaisuudessa.

Uteliaana kohti uutta ja innovatiivista raportointia

XBRL-raportointi vyöryy listayhtiöiden taakaksi vaiheittain. Aluksi riittää, että päälaskelmat (eli tuloslaskelmat, tase, oman pääoman muutoslaskelma ja rahavirtalaskelma) koodataan eli ”tägätään” XBRL-kielellä, jokainen luku erikseen. Vuonna 2022 liitetiedot tuodaan kokonaisuuksina mukaan tekstiä ja taulukoita erittelemättä.

Myöhemmin yksityiskohtia vaaditaan lisää ja ehkä lopuksi pääsemme sinne, missä Nokia jo on ainoana suomalaisena Yhdysvalloissa listattuna yhtiönä ja SEC:n vaatimusten noudattajana. Nokia merkitsee joka ikisen tilinpäätöksen luvun omalla XBRL-tägillä ja yrityksen vuoden 2017 tilinpäätöksessä tämä tarkoitti noin 1 770 numeron tägäämistä. EU:n ensimmäisen vaiheen tägäykseen pitäisi riittää noin 200 kenttää – erotukseksi jäävät juurikin ne kaikista hankalimmat ja yhtiökohtaiset tilinpäätöksen osat.

Myönnän, että minä en ole XBRL-asiantuntija, mutta suhtaudun uteliaasti tähän uuteen raportointimuotoon. Kyseessä on viranomaisvaatimus, mutta voisiko siitä olla hyötyä myös muille?

Tarjoamalla tilinpäätöksen käyttäjille pääsyn päälaskelmiin kätevämmässä muodossa saavutamme tuskin vielä mitään vallankumouksellista. Liitetietojen altistaminen keinoälyyn pohjautuville tekstianalyysityökaluille on toki aivonystyröitä kutkuttavaa, mutta riittääkö se? Voisimmeko saada tästä lisätyöstä irti jotain oikeasti hyödyllistä? Voisiko Suomi pienenä markkinana, teknologisesti kehittyneenä maana tehdä tässä yhteydessä jotain omaa ja innovatiivista?

Raportoijasta yrityksen tarinan kertojaksi ja edelleen digisankariksi

Tilinpäätös on tyypillisesti ollut monessa yhtiössä ainoa tuote, johon ei ole juuri kohdistunut tuotekehitystä. Viime vuosina monet yhtiöt ovat kuitenkin laittaneet tilinpäätöksen uuteen uskoon ja tuoneet lukujen raportointiin persoonallista ilmettä – omaa tarinaa, joka kertoo enemmän lukuja raportoivasta yhtiöstä.

Sen sijaan, että antaudumme digitalisaation jyrättäväksi, tuntuu tämän kehityksen luontevalta jatkumolta hypätä ratsastamaan tämän aallon harjalla ja miettiä uuden raportointivaatimuksen mahdollisuuksia. Uskon, että voimme löytää tämän vaateen täyttämisestä hyötyä laatijoille ja ilon aihetta sijoittajille. Voisiko pieni lisäpanostus muuttaa lisääntyneen päänsäryn ja raportoinnin tuskan uhasta mahdollisuudeksi? Tehdään tämä suomalaisella sisulla omalla tyylillä – PRKL!

Miten? Tule keskustelemaan aiheesta ja ideoimaan uutta meille 7.5: Grab’n Go –aamiaisellemme: XBRL-listayhtiön päänsärky vai analyytikon datataivas?

Oliko tieto hyödyllistä?