Artikkeli

IFRS-tilinpäätös – ilmastonmuutosvapaa vyöhyke?

Blogi: Elina Peill

3.3.2020 – Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi suomalaisten yritysten toimintaan, kertoo Deloitten Elinkeinoelämän keskusliitolle toteuttama selvitys, jossa tarkastellaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia suomalaiseen elinkeinoelämään vuoteen 2050 mennessä. Useimmissa vuoden 2018 IFRS-tilinpäätöksissä ilmasto -sanaa ei kuitenkaan mainita, eikä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tehdä viittauksia. Tarkoittaako tämä, että tilinpäätös on mahdollisesti virheellinen? Vai onko IFRS-tilinpäätös niin historiallinen totuus, että ilmastonmuutoksen vaikutusten ei kuulukaan vielä näkyä siellä?

Edellä mainitun selvityksen mukaan yritysten tulee varautua muutoksiin hillintä- ja sopeutumistoimenpiteillä, sillä todennäköisesti toimitusketjut muuttuvat, raha karttaa ilmastoriskejä, kiertotalous etenee ja osaamista on kehitettävä. Selvitys kehottaa yrityksiä kartoittamaan omia ilmastoriskejä, keräämään tietopohjaa ja laatimaan skenaarioita, joiden pohjalta on mahdollista suunnitella jatkotoimenpiteitä. Selvityksen herättämien kommenttien ja keskustelun perusteella muodostui kuva hyvin todennäköisistä tulevaisuuden muutoksista, joihin yritysten tulee varautua konkreettisin toimenpitein.

IFRS-asiantuntijana tartuinkin seuraavaksi tilinpäätöksiin ja ryhdyin etsimään tietoa siitä, miten tämä varautuminen näkyy yritysten taloudellisessa raportoinnissa:

  • Voisiko IFRS-tilinpäätöksen perusteella muodostaa käsityksen siitä, mitä taloudellisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on suomalaisiin yrityksiin?
  • Miten vältetään ilmastokatastrofi tilinpäätöksissä?

Taloushallinnon näkökulmasta varautuminen tulevaisuuden muutoksiin konkretisoituu investointeina

Investoinneilla joko ehkäistään ilmastoriskien toteutumisen vaikutuksia tai varmistetaan hyödyn saaminen niistä uusista mahdollisuuksista, joita muiden yritysten hillintä- ja sopeutumistoimenpiteet luovat tai muuttuva ilmasto tarjoaa. Nämä investoinnit taas näkyvät tilinpäätöksissä uusina omaisuuserinä – sekä aineettomina että aineellisina – tai lisääntyneinä henkilöstö- ja kehityskuluina, sillä huippuosaaminen on kallista ja sitä ei voi aktivoida taseeseen. Monet tämän alueen kehitysprojekteista ovat vielä niin alkuvaiheissaan, että lopputulosten kyvystä saada aikaan toivottuja vaikutuksia ei välttämättä ole riittävää varmuutta aktivointikriteerien täyttymiseksi. Vaikka investointeja olisi tehty, eivät nämä vielä näy useimmissa IFRS-tilinpäätöksissä.

IFRS-tilinpäätöksissä ei myöskään ole ollut tapana tuoda esiin, miten investoinnit ja kulut mahdollisesti liittyvät ilmastonmuutokseen, vaikka monet yritykset ovat tällaisia investointeja tehneetkin jo vuosia ja kuluja syntyy jatkuvasti toimintaa kehitettäessä. Onhan ilmasto vain yksi osa yrityksen toimintaympäristöä ja kaikki yritykset pyrkivät kehittämään toimintaansa tuottamaan osakkeenomistajilleen – tai ehkä jopa kaikille sidosryhmilleen – parasta mahdollista arvoa juuri siinä toimintaympäristössä, missä ne toimivat ja arvioivat toimivansa tulevaisuudessa. Miksi siis tuoda esiin tämä yksi toimintaympäristön osa-alue, jos muitakaan ei kommentoida erikseen? Jotkin yritykset ovat kertoneet IFRS-tilinpäätöksissään vastuullisuuteen liittyvien kulujen määrästä ja ehkä näemme pian myös ilmastonmuutoskuluraportointia IFRS-tilinpäätöstenkin liitetiedoissa (esimerkiksi Orklan vuoden 2018 tilinpäätöksen liitetiedot).

Ilmastonmuutos on myös riski

Kyseessä on riski, joka vaikuttaa yritysten aiemmin tekemien investointien arvoon, tulon tuotto-odotuksiin, yritysten velvoitteiden suuruuteen ja toteutumisen todennäköisyyteen sekä arvioon tulevista rahavirroista. Nämä kaikki ovat merkittävässä roolissa monen IFRS-taseeseen kirjatun luvun määrittämisessä:

  • Liikearvon määrää perustellaan arvonalentumistestauksilla, joita varten muodostetaan pitkälle tulevaisuuteen jatkuvia ennusteita tulevista rahavirroista.
  • Laskennalliset verosaamiset arvostetaan taseessa perustuen arvioon tulevista verotettavista tuloista.
  • Varaukset esitetään perustuen oletuksiin tulevien tapahtumien todennäköisyydestä, toteutumisajankohdasta ja velvoitteiden suuruudesta.
  • Rahoitussaamisten arvostus perustuu oletuksiin vastapuolten kyvystä suorittaa velvoitteensa.
  • Taseen omaisuuserät kirjataan kuluksi poistoina perustuen arvioon siitä, miten pitkään kutakin omaisuuserää pystytään käyttämään niin, että se tuottaa hyötyä yritykselle.

IFRS-tilinpäätöstä laadittaessa ilmastonmuutos on riski muiden joukossa ja se on otettava huomioon standardien vaatimusten täyttämiseksi. Ottavatko yhtiöt sen huomioon?

Tämä ei ole arvioitavissa pelkän tilinpäätöksen perusteella. Pikaisen selvityksen perusteella ilmastoasioihin tai ilmastonmuutokseen viittaaminen IFRS-tilinpäätöksissä oli vielä vuoden 2018 tilinpäätöksissä erittäin harvinaista. Pian näemme, mikä on tilanne vuoden 2019 tilinpäätöksissä.

Jopa sellaisissa yrityksissä, joissa esimerkiksi vastuullisuusraportoinnin tai toimintakertomuksen perusteella toteutettiin merkittäviä sopeuttamisohjelmia, eivät ilmastokysymykset ylittäneet olennaisuuskynnystä niin, että ilmastonmuutos olisi päätynyt tilinpäätöksen liitetiedoissa kommentoitavien riskien, harkinnan paikkojen tai oletusten joukkoon. Tilintarkastusyhteisön edustajana olin tyytyväinen voidessani kuitenkin lukea näiden yhtiöiden tilintarkastuskertomuksista, että tilintarkastajat olivat arvioineet yhtiön tapaa huomioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia yrityksen käyttämiin oletuksiin (esimerkiksi Shell ja BP). Tilintarkastaja ei toki kuitenkaan ota kantaa niiden toimenpiteiden riittävyyteen, joihin yritys on ryhtynyt osakkeenomistajien arvoa suojatakseen.

Onko tämä olennaisuusharkinnan tulosta?

Ehkä nämä investoinnit, kulut, riskit ja mahdollisuudet eivät ole niin olennaisia, että ne näkyisivät IFRS-tilinpäätöksissä. Olennaisuusarviointi tilinpäätöksissä perustuu asioiden suhteuttamiseen toisiinsa ja siihen tilinpäätöskokonaisuuteen, jonka osana ne raportoitaisiin. Haetaan hyvää tasapainoa, joka antaa tilinpäätöksen käyttäjälle mahdollisimman todenmukaisen kuvan yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja (pääosin historiallisesta) tuloksellisuudesta.

Jotta olennaisuusarviointia pystytään tekemään, on meillä oltava konkreettinen käsitys ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Tarvitsemme lukuja, joiden perusteella teemme laskelmia ja näin saamme ilmastonmuutoksen samalle viivalle muiden riskien kanssa olennaisuusarvioinnissa. Yksi tapa päästä käsiksi näihin lukuihin on aloittaa edellä mainitussa selvityksessäkin suositeltu prosessi, skenaarioiden muodostaminen. IFRS-tilinpäätöstä varten ei tarvita täyttä varmuutta tulevaisuudesta, laskelmat voidaan perustaa painotettuihin keskiarvoihin ja todennäköisimpiin arvoihin, vaikka muutkin vaihtoehdot olisivat mahdollisia.

Olennaisuusarviointi johtaa siihen, että joissakin yrityksissä ilmastonmuutos näkyy IFRS-tilinpäätöksissäkin aikaisemmin ja enemmän kuin toisissa. Joissakin yrityksissä voi myös olla niin, että ilmastonmuutoksen vaikutukset on huomioitu jo koko yrityksen strategiaprosesseissa yhtenä toimintaympäristöön vaikuttavana tekijänä, eikä se näin tule erillisenä asiana esiin, kun kuvataan tilinpäätöksen lukuihin vaikuttavia tekijöitä.

Monien yritysten suunnitteluperspektiivit – se vuosien määrä, jonka ajalle oletuksia ja ennusteita tehdään – ovat niin lyhyitä, että ilmastonmuutoksen vaikutus ei vielä konkretisoidu tilinpäätöksiin. Omaisuuserien poistoajat voivat olla lyhyitä ja konkreettiset velvoitteet eivät ehkä vielä ole tiedossa. Jos ilmastonmuutoksen merkittävä vaikutus on kaukana tulevaisuudessa, ei sen aiheuttama rahamääräinen muutos lukuihin ole nykyarvossa määritettynä vielä riittävän olennainen tullakseen erikseen mainituksi.

Tilinpäätösten käyttäjien, sijoittajien, odotukset konkretisoituvat

Ei ole odotettavissa, että IFRS-standardeihin tuotaisiin spesifejä vaatimuksia liittyen ilmastonmuutokseen ja siitä annettaviin tietoihin – IFRS-standardit ovat jo valmiina ilmastonmuutokseen. IASB:n (International Accounting Standards Board, joka standardeja julkaisee) arvioidessa sitä, mitä tietoja liitetiedoissa edellytetään kerrottavaksi, ottaa se huomioon myös tilinpäätösten käyttäjien odotukset. Samoin tulisi yritystenkin tehdä standardien vaatimuksia soveltaessaan.

Yrityksissä päädytäänkin joskus esittämään tilinpäätöksessä luvuiltaan hyvinkin epäolennaisia liitetietoja siksi, että lukujen (epä)olennaisuuden odotetaan olevan yllätys useimmille lukijoille. Silloin on tärkeää tuoda esiin tilinpäätöksen käyttäjien odotuksista poikkeava todellisuus. Mikäli IASB näkee, että yritykset eivät sovella julkaistuja standardeja odotusten mukaisesti, voi sekin päätyä julkaisemaan lisäohjeistusta standardien tai tulkintojen muodossa.

Monet sijoittajat edellyttävät yrityksiltä ilmastonmuutoksen huomioimista toiminnassaan.

Sijoittajat suosittelevat tai jopa edellyttävät TCFD (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) -raportointia (esimerkiksi Varma ja Blackrock) ja näistä toimenpiteistä kertomista ei-taloudellisessa raportoinnissa.

Investointipäätökset ja arvostukset eivät kuitenkaan perustu pelkästään ei-taloudellisiin tietoihin vaan malleissa käytetään ainakin syöttötietoina IFRS-tilinpäätöksen lukuja. Ei-taloudelliset tiedot ovat myös vain rajoitetusti (ja usein vapaaehtoisesti) varmennettuja tilinpäätöksen täyden tilintarkastuksen sijaan.

Voivatko nämä tietovaatimukset laajentua koskemaan myös tilinpäätöstä? Entä jos raportointi maailmalla kehittyy sellaiseen suuntaan, jossa ilmastotietoa annetaan jo tilintarkastetussa tilinpäätöksessä? Voiko silloin lukija, joka olettaa löytävänsä ilmastonmuutoskommentoinnin tilinpäätöksestä päätellä sen puuttumisen perusteella, että yritys ei ole arvioinut tai ainakaan ryhtynyt toimenpiteisiin huomioidakseen ilmastonmuutoksen vaikutuksia?

IFRS-tilinpäätöstä ei laadita tyhjiössä

Meillä on monia vakuuttavan kuuloisia perusteluita sille, miksi ilmastonmuutoksesta ei puhuta nimeltä tilinpäätöksissä. Lähtökohtaisesti oletuksena on, että tilinpäätöksen sisältö on huolellisen olennaisuusharkinnan lopputulos, tasapainoinen kokonaisuus, jossa näkyvyyttä saavat lukuihin olennaisimmin vaikuttavat asiat. Tilinpäätös laaditaan sen pääasiallisille käyttäjille, sijoittajille ja rahoittajille ja sen tarkoitus on vastata heidän tiedontarpeisiinsa.

Tilinpäätös on myös osa yrityksen taloudellisen viestinnän kokonaisuutta.

Ilmastonmuutokseen liittyvien tiedontarpeiden ja kysymysten lisääntyessä jossain kohtaa jokainen yritys joutuu kommentoimaan omaa toimintaansa tästä näkökulmasta – ja ehkä tämä johtaa aikanaan tilinpäätöksen ilmastonmuutosvapaan vyöhykkeen murenemiseen. Viestinnällisesti tämä on myös yksi hyvä keino tuoda esiin kaikki se tärkeä työ, jota suomalaisissa yrityksissä tehdään taloutemme pitämiseksi elinvoimaisena ilmastonmuutoksesta huolimatta.

Jotta tämä kehitys olisi mahdollista, on talouden ammattilaisten kehitettävä omaa osaamistaan. Vain paremman ymmärryksen kautta ilmastonmuutokseen liittyvät riskit (ja mahdollisuudet) saadaan samalle viivalle muiden huomioitavien seikkojen kanssa. Kaikki alkaa luontevasti kysymyksellä (ja vaatimalla siihen vastaus): Mitä vaikutusta ilmastonmuutoksella on meidän yrityksemme toimintaan? Sen jälkeen täytyisi vain ymmärtää vastaus ja sen taloudelliset vaikutukset. Helppoa? Ei toki, mutta me talouden ammattilaisethan rakastamme haasteita!

Miten välttää ilmastokatastrofi tilinpäätöksessä?

 Ilmastokatastrofi voi tapahtua myös tilinpäätöksessä. Vaikka emme taloushallinnonammattilaisina ehkä ole avainroolissa ilmastonmuutoksen luomien haasteiden ratkaisemisessa ja ehkäisemisessä, voimme osaltamme varmistaa, että IFRS-tilinpäätös säilyttää merkityksellisen roolin myös tässä muuttuvassa maailmassa – ja näin tehdä osamme ilmastonmuutoksen hillinnän tueksi. Ensimmäiset askeleet ilmastokatastrofin välttämiseksi tilinpäätöksessä voisivat olla esimerkiksi nämä:

1.  Kysy kysymys: Olemmeko tunnistaneet ilmastoon liittyviä riskejä liiketoiminnallemme? Mitä nämä ovat?

2.  Ymmärrä vastaus. (Käytä sisäisiä ja ulkoisia asiantuntijoita apuna.)

3.  Arvioi vaikutus tilinpäätökseen.

4.  Oikaise lukuja ja laskelmia tarpeen mukaan ja/tai kerro riskeistä (ja niiden ehkäisemiseksi tehdystä työstä) tilinpäätöksen liitetiedoissa.

5.  Kuuntele tilinpäätöksen käyttäjien palautetta.

6.  Toista.

Oliko tieto hyödyllistä?