Artikkeli

Uusi kertomus on tilintarkastuksen jatkumo

KHT Marika Nevalainen

Sijoittajaystävällisemmän tilintarkastuskertomuksen taakse kätkeytyy oivallus yhtenäisestä tarinasta – kertomus jatkaa siitä, mihin tilinpäätös loppuu.

Deloitte Oy:n Corporate Audit Service Line -yksiköstä vastaavalla Marika Nevalaisella on takanaan 17 vuoden ura tilintarkastuksen parissa. Hänen nykyiseen asiakaskuntaansa kuuluu listayhtiöiden ja PIE-yhteisöjen lisäksi muita IFRS-raportoijia.

Tilintarkastusyhteisössään myös tilintarkastuksen laadusta ja kehittämisestä vastaava Nevalainen kertoo, että valmistautuminen listayhtiöiden uuteen tilintarkastuskertomukseen edellytti huolellista perehtymistä niin tilintarkastajilta kuin heidän asiakkailtaan.

Perusteellinen perehdys uudistukseen 

Valmistautuminen aloitettiin asiakkaiden kanssa jo edellisenä syksynä, jotta niille aiheutuisi mahdollisimman vähän yllätyksiä seuraavana keväänä annettavasta monisivuisesta tilintarkastuskertomuksesta.

– Koulutus- ja perehdyttämisjaksossa kerroimme yhtiöille uudistuksen taustasta. Korostimme, että tavoitteena on tilinpäätöstietojen avoimuuden lisääminen antamalla osakkeenomistajille selkokielisemmin tietoa yhtiön tilintarkastuksesta.

Nevalainen kollegoineen oli valmistautunut mittavaan muutosviestintäprosessiin Deloitten globaalin ketjun järjestämissä tilaisuuksissa jo ennen kuin kertomusuudistusta koskeva ISA-standardi oli Suomessa saatettu voimaan.

– Iso-Britannian ja Etelä-Afrikan kokemusten pohjalta saimme hyvät eväät viestintäprosessin toteuttamiseksi siten, että KAM:t mielletään ja ymmärretään raportointiasiaksi – normaaliksi osaksi tilintarkastusta – eri sidosryhmien keskuudessa.

Dialogi tilinpäätösraportoinnista syveni 

Nevalaisen mukaan keskusteluissa johdon ja hallitusten jäsenten kanssa keskityttiin paljon siihen, mitä KAM:t olisivat kunkin tarkastettavan yhtiön kohdalla. Hän pitää uudistuksen saamaa vastaanottoa asiakasyrityksissä myönteisenä. Kiinnostus asiaa kohtaan oli jo alkuvaiheessa suurta.

Uudistus myös viritti monessa yhtiössä hedelmällisiä keskusteluja taloudellisesta raportoinnista.  

– Konsernilaskennan edustajien kanssa pohdittiin, onko esimerkiksi tarvetta päivittää konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Myös tarkastusvaliokunnissa KAM:t noteerattiin ja tilintarkastajat saivat runsaasti tarkentavia kysymyksiä.

Valiokuntien perinteisesti raskaat asialistat huomioon ottaen Nevalainen pitää arvokkaana positiivisen dialogin syntymistä. 

– Valiokunnissa haluttiin selkeästi ymmärtää tämä asia. Pääsimmekin keskusteluissa syvemmälle, ja valiokuntien jäsenet tunnistivat asian vielä vahvemmin omakseen.

KAM-luonnosten valmistelu vaatii aikaa  

Perehdytyksen jälkeen tilintarkastustiimissä ryhdyttiin työstämään KAM:eja kommentoitaviksi. Ohjenuorana oli ketjun koulutuksessa saadut saatesanat ryhtyä kertomusten valmisteluun hyvissä ajoin, jotta kirjoitustyölle ja KAM-tekstiosioiden viimeistelylle jäisi riittävästi aikaa.  

Marika Nevalainen kertoo, että asiakasyhtiöiden luonnoksia varten varattu runsas kommentointiaika osoittautui yllättäen ylimitoitetuksi.

– Asiakkaamme kokivat kertomusluonnoksiin kirjatut KAM:t tässä vaiheessa jo itsestään selvinä asioina, eikä kommentointikierroksilla ilmennyt tarvetta muutoksiin.

Kirjoitusharjoitusta ja luomisen tuskaa

Asiakasyhtiöiden kommentoitavaksi lähetettävien kertomusluonnosten valmistumista edelsi intensiivinen kirjoitusharjoittelurupeama. Useampia luonnoksia tarvittiin ennen kuin asiakkaalle esitettävä versio näki päivänvalon.

– Piti pysähtyä miettimään, syntyykö tilintarkastuskertomuksesta ja tilinpäätöksestä yhtenäinen tarina. Oli varmistettava, että tarkastussuunnitelma esimerkiksi riskiluokitusten osalta kulki linjassa KAM:ien kanssa. Kirjoittamisen tukena oli pitkä lista relevanteista asioista, joiden yhteydessä kävin läpi olennaisen virheen mahdollisuutta.

Nevalainen sparrasi ja auttoi myös kollegoitaan asiakasyritysten kertomusten luonnostelussa. 

Näkyvämpi rooli yhtiökokouksissa

Hän pani kevään yhtiökokouksissa merkille, että monissa yhtiöissä johto ja tarkastusvaliokunta pitivät tilintarkastajan läsnäoloa tärkeänä. Tarkastajat saivatkin kokouksissa aiempaa suuremman roolin.

– Tilintarkastajille oli varattu oma osio, jossa osakkaita informoitiin mm. uuden vakiomuotoisen kertomuksen muuttuneesta ulkoasusta. Päävastuulliset lukivat itse tilintarkastuskertomuksen tai sen lausuntokappaleen. Tarkastajille osoitettiin myös kommentteja ja kysymyksiä KAM:eista. Arvostan itse kovasti keskusteluja eri toimialaa edustavien asiakasyritysten edustajien kanssa, kertoo Nevalainen.

Uuden muotoinen listayhtiöiden tilintarkastuskertomus teki hänen mukaansa tilintarkastajan työn monelle osakkeenomistajalle aiempaa konkreettisemmaksi ja näkyvämmäksi. 

– Kertomusten perusteella syntyi ahaa-elämyksiä, että etenkin suuremmissa yhtiöissä tarkastustyön takana on yhden päävastuullisen tilintarkastajan asemesta iso tiimi.

Uskoisin, että jatkossa tilintarkastajat ovat kokouksissa enemmän läsnä kuvaamassa tarkastustyön laajuutta, kun osakkeenomistajat ovat nyt tutustuneet kertomusuudistuksen taustoihin.

Tilinpäätös ja tarkastuskertomus muodostavat yhtenäisen tarinan  

Nevalainen korostaa yhtenäisen tarinan esiin tuomista tilinpäätöksellä. Hän on jo suositellut monelle asiakkaalleen laadintaperiaatteiden esittämistä kyseiseen tilinpäätöserään liittyvien muiden liitetietojen yhteydessä, saman otsikon alla.

– Tilintarkastuskertomus jatkaa siitä, mihin tilinpäätös loppuu. Viime kevään kokemusten valossa tärkeintä on asiakkaiden oivallus siitä, että tilintarkastuskertomuksen KAM:t ovat tilinpäätöksen luonteva jatkumo. Niistä yhdessä syntyy yhtenäinen tarina.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Suomen Tilintarkastajat ry:n Näköaloja-sivustolla.

Marika Nevalainen

Marika Nevalainen, Partneri ja KHT-tilintarkastaja, Deloitte

Oliko tieto hyödyllistä?

Samankaltaiset aiheet