Integraatioraportti 2015

Artikkeli

Yrityskaupan jälkeinen integraatio

Miten lisätä onnistumisen mahdollisuuksia?

Deloitten Integration Report 2015 -tutkimus keskittyy yrityskaupan jälkeiseen integraatioon, jossa sulautetaan kokonaisia yhtiöitä tai niiden osia järjestelyn tavoitteiden mukaisesti. Kaupantekohetken jälkeistä organisaatioiden yhdistämistä eli integraatiovaihetta pidetään yleisesti yritysjärjestelyn vaativimpana ja kriittisimpänä osa-alueena. Se vaatii paljon sekä yritysjohdolta että henkilöstöltä, ja usein määrittää koko yritysjärjestelyn onnistumisen.

Menestyksen avaimet ja vältettävät sudenkuopat

• Integraatioissa lähes 30 prosentissa ei saavutettu asetettuja tavoitteita. 

• Joka kolmas vastaaja ilmoitti ylittäneensä synergioille asetetut tavoitteet, kun taas viidennes jäi tavoitteista. 10 prosenttia vastaajista eivät olleet varmoja, olivatko saavuttaneet tavoitteet.

• Vastaajien näkemyksen mukaan menestyksekkään integraation avaintekijöitä olivat: johdon tuki, viestintä, yrityskaupan molempien osapuolien johdon osallistuminen, projektisuunnitelman laatiminen ja integraatioon keskittyneen tiimin perustaminen.

• Kokonaismenestys riippui suuresti siitä, kuinka hyvin integraatioon oltiin valmistautuneita kaupan toteutumishetkellä.

• Suurin syy epäonnistumisille oli kyvyttömyys selvitä odottamattomista haasteista. Myös myöhästymiset ja valmistautumisen puute mainittiin syinä joidenkin integraatioiden epäonnistumiselle.

• Tulevaisuudessa vastaajat keskittyisivät nopeampaan ja vaiheittaiseen integraatioon, parempaan viestintään ja integraatiotiimin huolellisempaan valintaan. Vastaajat aikoivat myös käyttää enemmän rahaa integraatioon.
 

Tutkimukseen osallistui yli 800 johtavassa asemassa olevaa henkilöä amerikkalaisista yhtiöistä. Raportissa käsitelellään menestystekijöitä, epäonnistumisen syitä ja mitä yritykset voivat tehdä parantaakseen onnistumismahdollisuuksia. Lisäksi tutkimusraportti tuo esiin löydöksiä ja menestystekijöitä liittyen synergioihin, integraatiovalmiuteen, organisaatioon, toimintamalleihin ja viestintään.

Kriittinen integraatiovaihe

Yrityskauppojen onnistumisesta on tehty vuosien varrella paljon tutkimuksia. Yleisesti niissä on tultu siihen tulokseen, että yli puolet järjestelyistä tuhoaa yrityksen arvoa. Suurimpana syynä epäonnistumiseen on usein mainittu integraatio. Myös esimerkiksi liian optimistinen arvonmääritys ja ennustettua heikompi markkinatilanne nähdään syinä heikkoon menestykseen.

"Tässä tutkimuksessa on keskitytty juuri integraatiossa eikä koko järjestelyssä onnistumiseen. Silti tutkimuksessa yllätti, että 70 % vastaajista koki onnistuneensa integraatiossa.

Myönteiseen tulokseen vaikuttaa varmasti, että tutkimuksessa keskityttiin amerikkalaisiin yhtiöihin, joiden yritysjärjestelyistä valtaosa (60 %) oli maan sisällä tapahtuneita järjestelyitä. Suomalaisten yhtiöiden haasteet ovat usein suuremmat, koska täällä tehdään pienen markkina-alueen vuoksi rajat ylittäviä järjestelyitä. Suomalaisille yhtiöille, monikansallisia yhtiöitä lukuun ottamatta, suurempia haasteita ovat luontaisesti kulttuurierot, paikallinen resursointi ja viestinnän haasteet", pohtii Deloitten integraatiopalveluista vastaava Tapio Koivumäki.

Valmistautuminen ja nopeus valttia

”Huolellinen valmistautuminen ja integraation nopea toteuttaminen parantavat merkittävästi yritysjärjestelyiden onnistumisen mahdollisuuksia. Suurten ja usein kivuliaidenkin muutosten läpivienti tulisi aloittaa pikaisesti kaupan toteutumisen jälkeen.

Järjestelyn onnistumisen kannalta on tärkeää alussa määrittää yritysjärjestelyn tarkoitus, kasvutavoitteet, kustannussäästöt sekä integraation riittävä resursointi. Integraation määrätietoinen läpivienti ja asetettujen tavoitteiden seuranta ovat edellytyksiä onnistuneelle kaupalle. Yleensä integraation todellinen onnistuminen voidaan nähdä vasta noin kahden vuoden päästä.

Integraation alkumetreillä on oleellista panostaa viestintään, ja merkittävistä linjauksista ja päätöksentekoaikataulusta tulisi kertoa heti kaupan toteutumisen jälkeen. Näin ihmiset ovat valmiimpia hyväksymään muutokset ja sitoutuvat paremmin integraation tavoitteisiin. Myös symbolisilla muutoksilla on merkitystä, koska ihmiset kokevat näin muutoksen konkreettisesti, oli sitten kyse uudesta yhtiön tai tuotelinjan nimestä, käyntikorteista tai tehtaan nimikyltin vaihtamisesta.

Viime vuosien aikana on ollut havaittavissa, että yritykset ovat alkaneet panostamaan integraatioprojekteihin, ja johto kiinnittää enemmän huomiota siihen, mitä tapahtuu yrityskaupan jälkeen. Siinä mielessä olen luottavainen, että suomalaisilla yhtiöillä on jatkossa paremmat eväät onnistua integraatioissa", uskoo Tapio Koivumäki.

Tapio Koivumäki
Oliko tieto hyödyllistä?