CFO Survey

Lehdistötiedotteet

Talousjohtajakysely: Suomalaisyritysten palkkausinto korkeimmillaan kolmeen vuoteen

Suomalaisten yritysten rekrytointitarpeet ovat suurimmillaan yli kolmeen vuoteen, mutta osaavan työvoiman riittävyys huolettaa. Syksyn talousjohtajakyselyssä nousi esille myös Brexitin vaikutukset vastaajayritysten talouteen. Suomalaisten yritysten talousjohtajat arvioivat sen vaikutukset suuremmiksi kuin vastaajat monista muista Euroopan maista.

Deloitten ja SEB:n puolivuosittain teettämän eurooppalaisen talousjohtajakyselyn mukaan suomalaisten talousjohtajien tulevaisuudennäkymät ovat myönteisemmät kuin viime vuonna samaan aikaan. Kevääseen verrattuna näkymät ovat hieman negatiivisempia, mutta trendinä tämä vastaa normaalia vuotta.

”Suomen talouskasvu on edelleen vaatimatonta, mutta talouden elpymisen uskotaan kuitenkin jatkuvan ja muutamia lupaavia merkkejä kasvun nopeutumisesta on nähtävissä”, sanoo Deloitten CFO Program Leader Tuomo Salmi.

”Kotitalouksien luottamus on korkeimmillaan viiteen vuoteen, mikä on tärkeää yksityisen kulutuksen kasvun kannalta. Lisäksi rakennusteollisuuden näkymät ovat korkeimmillaan sitten finanssikriisin, mikä on positiivista rakennusteollisuuden investointien kannalta. Myös Suomelle tärkeiden vientikumppaneiden taloudet näyttävät kehittyvän suotuisasti. Hyvänä esimerkkinä on Ruotsi, ja myös Venäjän talous näyttää tasaantumisen merkkejä”, SEB:n Manager, Financial Strategy Ville Lähde sanoo.

Talousjohtajakyselyyn vastanneista jopa 82 prosenttia koki nyt, että rahoitusta on helposti saatavilla. Tilanne on ollut jo pidempään hyvä, mutta se näyttää kohentuneen edelleen syksyä kohti. Rahoituksen saatavuudesta huolimatta yli puolet vastaajista uskoo, ettei aika ole otollinen riskinoton lisäämiseen taseessa.

Brexit herättää suomalaisissa talousjohtajissa huolta

Kysyttäessä talousjohtajien suurimpia huolenaiheita vastauksissa korostuu kohoava huoli osaavan työvoiman löytymisestä, joka oli noussut viime kyselyn tuloksista seitsemän prosenttiyksikköä, ja vastaavasti pienentynyt huoli työvoiman kustannuksista, joka on  laskenut jopa 20 prosenttiyksikköä.

”Suomen kannalta erityisen positiivista on huomata, että lähes kolmannes vastanneista talousjohtajista uskoo palkkaavansa lisää henkilöstöä Suomeen seuraavan kuuden kuukauden aikana. Ensi kertaa talousjohtajat olivat enemmän huolissaan osaavan työvoiman saatavuudesta kuin kustannuksista”, sanoo Salmi.

Iso-Britannian kansanäänestystä seurannut päätös irrota EU:sta on aiheuttanut monissa talousjohtajakyselyyn vastanneissa yrityksissä huolta. Brexitin vaikutukset heijastuvat kyselyn perusteella Suomeen asti jopa voimakkaammin kuin moniin muihin Euroopan maihin. Liki puolet (47 %) vastaajista toteaa muutoksella olevan negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku oli 9 prosenttiyksikköä matalampi.

Yritysten kasvun painopiste on myös tulosten perusteella siirtynyt enemmän Aasian suuntaan, kun yli neljännen vastaajista kokee saavansa parhaat kasvun edellytykset Aasian markkinoilta.

”Positiivista on, että Kiinan markkinan kasvu ei hidastunutkaan niin paljoa kun yleisesti pelättiin. Lisäksi tutkimuksen tuloksista voimme päätellä, että Brexitin vaikutukset Aasian markkinoihin ovat suhteellisen vähäiset, mikä myös osaltaan nostaa Aasian markkinoiden kiinnostusta”, summaa Deloitten Finance-palveluista vastaava johtaja Mari Lappalainen.

Orgaaninen kasvu painopisteenä

Tänä syksynä orgaaninen kasvu näkyi yritysten merkittävimpänä strategisena painopisteenä, vastaajista 69 % mainitsee sen olevan vahvasti prioriteettina. Toinen tärkeä painopiste oli kulujen kontrollointi. Tuloksista näkee, että panostukset ovat nyt kohdistuneet kasvustrategioihin. Muun muassa yritysjärjestelyjen uskotaan edelleen pysyvän aktiivisena. Tämä trendi on ollut nähtävissä jo vuosien ajan. Suurin este yritysjärjestelyille vaikuttaisi olevan tällä hetkellä kuitenkin pula sopivista kohteista.

”Trendinä jatkuu tilanne, jossa yritysten kassat ovat täynnä rahaa, mutta rahalle ei löydy järkevää investointikohdetta. Tämän takia kassaylijäämiä käytetäänkin mieluummin velkojen lyhentämiseen ja osinkojen maksuun”, Lappalainen huomauttaa.

CFO Survey Fall 2016: Talousjohtajat varovaisen optimistisia

Oliko tieto hyödyllistä?