Artikkeli

Listautumisannin Due Diligence – pakkopullaa vai lisäarvoa?

Blogi: Kirsi Vuorela

Olin vuosituhannen vaihteessa mukana listautumisprosesseissa emissionjärjestäjänä. Listautumisannin Due Diligence -selvitystä, tuttavallisemmin IPO DD:tä, ei näinä aikoina tehty. Listautuminen saattoi tapahtua voimakkaan yrityskaupoilla tapahtuneen kasvuvaiheen aikana. Käytännössä olikin mahdotonta varmistaa, että konsernin johdolla oli ajantasainen ja luotettava prosessi konsernin tuloksen seurantaan ja ennustamiseen erityisesti vasta hankittujen liiketoimintojen osalta. IPO DD:ssä ei olisi tästä annettu puhtaita papereita.

Tarve IPO DD -selvityksille nousi teknokuplan puhkeamisen jälkeen vuonna 2002, kun Rahoitustarkastuksen tietoon oli tullut ongelmia liittyen teknokuplan aikana listautuneiden yhtiöiden tiedottamiseen sekä seuranta- ja raportointijärjestelmiin.

Rahoitustarkastus julkaisi emissionjärjestäjille kirjeen, joka ohjeisti listautumista edeltävän selvitystyön sisältöä. Työn tarkoituksena on selvittää annin järjestäjille kohdeyhtiön taloudellinen tilanne sekä se, onko yhtiöllä riittävä osaaminen ja resurssit taloudellisen tilanteen luotettavaan seurantaan ja raportointiin. Eri osapuolet pitivät ohjeita pääosin tervetulleina, olihan kyseessä maine ja luottamus sijoittajien silmissä. Vastustustakin löytyi, sillä pelättiin velvollisuuksien lisääntymistä, kustannusten kasvua ja luottamuksellisten tietoja leviämistä turhan laajalle joukolle. Koettiin myös, että esitetty toimintamalli oli raskas ja kohtuuton ja että muutos rajoitti emissionjärjestäjän harkintaa ja toimintaa.

Tervetullut muutos raportointikäytäntöön

Uskon, että tänä päivänä eri osapuolet, niin itse listautuvat yhtiöt, niiden omistajat kuin myös emissionjärjestäjät, pitävät muutosta tarpeellisena. Kaikissa pörssilistauksissa tehdään IPO DD ja myös joissakin First North -listauksissa, joskin silloin selvitystyön laajuus vaihtelee. Raportointi on yhtenäistynyt ja sijoittajat voivat luottaa että ulkopuolinen taho on objektiivisesti tarkastellut listautuvan yhtiön raportointi- ja hallintoprosesseja. Myös listautuvan yhtiön johto näkee, että hankkeesta on työmäärästä huolimatta paljon hyötyä yhtiön prosessien kehittämisessä.

IPO Due Diligence -työtä edeltää nykyään usein IPO Readiness -selvitys, joka kartoittaa yhtiön listautumisvalmiuksia ja auttaa kehittämään valmiustasoa jo hyvissä ajoin ennen listautumista. Silloin riski listautumisvaiheessa esiin tulevista yllätyksistä pienenee. Pahimmassa tapauksessa nämä yllätykset saattavat aiheuttaa prosessin aikatauluun viivästyksiä tai jopa koko listautumisen perumisen.

Pakollisesta selvityksestä johdon työkaluksi

Suomessa ei ole viime vuosina tullut esiin ongelmia listautuneiden yhtiöiden taloudellisen tiedon läpinäkyvyyden kanssa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna voimme olla tyytyväisiä siitä, että Suomi on edelläkävijä päälistalle listautuvien yhtiöiden valmiuksien selvittämisessä. Ruotsin ja Norjan vastaavat prosessit ovat suppeampia ja enemmän rasti ruutuun -tyyppisiä selvityksiä.

Mielestäni IPO DD:tä vastaava selvitys voisi olla paikallaan myös Firsth North -listalla sijoittajien suojaamiseksi. Joukkorahoituksella haettavan rahoituksen määrä kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti ja tällainen selvitys voisi jossakin suppeammassakin muodossa olla tarpeen kuvaamaan rahoitusta hakevan yhtiön taloushallinnon laatua.

Ilokseni olen ollut mukana projekteissa, missä tehty IPO DD on palvellut listautuvaa yhtiötä toimintojen kehittämisen työkaluna vielä listautumisen jälkeenkin. DD:n ei siis tarvitse olla vain viranomaisten vaatima raportti, kunhan siinä perehdytään riittävän huolellisesti yrityksen toimintaan ja se laaditaan kokeneiden asiantuntijoiden toimesta.

Kirsi Vuorela
Director, Financial Advisory
kirsi.vuorela@deloitte.fi

Tutustu palveluihimme:
M&A services

Oliko tieto hyödyllistä?