Näkökulmia

Miten selvitä COVID-19 pandemiasta? 

Tulevaisuuden skenaarioilla varautuminen pandemian vaikutuksiin  

COVID-19-pandemia on ravistellut maailmaa odottamattomalla tavalla. Epävarmuudesta huolimatta, johtajien on kyettävä tekemään valintoja ja määrätietoisia toimenpiteitä liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Kokoamme asiantuntijoidemme kirjoituksia pandemian vaikutuksista ja johtamisesta, joilla haluamme tukea yrityksiä tekemään oikeita valintoja. Ensimmäinen kirjoitus käsittelee pandemian aiheuttamaa shokkia ja skenaariotyöskentelyä.

Musta joutsen ja tulevaisuuden skenaariot

11.5.2020

Musta joutsen -käsite viittaa odottamattomaan tapahtumaan jolla on merkittäviä vaikutuksia. Tyypillistä on, että jälkikäteen näitä tapahtumia rationalisoidaan. Harva kiinnitti huomiota kun Maailman Terveysjärjestö (WHO) raportoi 12/2019 tuntemattomasta keuhkokuumeesta Wuhanissa Kiinassa. Kuukautta myöhemmin COVID-19 oli levinnyt globaalisti ja epidemia julistettiin kansainväliseksi kansanterveyden hätätilaksi. 04/2020 lopussa tautitapauksia oli todettu yli 3,2 miljoonaa ja kuolemantapauksia lähes 230 tuhatta.

Tarkan määritelmän mukaan COVID-19 ei kuitenkaan ole musta joutsen sillä tapahtumat olivat odotettavissa. Esimerkiksi globaali väestökasvu, kaupungistuminen, tuotantoeläinten määrän kasvu, tartuntatautien määrän kasvu, globaalit tuotantoketjut ja lisääntynyt matkustaminen ovat nostaneet todennäköisyyttä tartuntatautien nopealle leviämiselle. Globaalien epidemioiden uhasta on lisäksi useasti varoitettu sillä esim. Bill Gates (TED2015) ja TIME-lehti (05/2017) toivat asiaa laajan yleisön tietoisuuteen. 

Muutamassa viikossa tuntemamme maailma on muuttunut perusteellisesti. Epidemian rajoittamiseen tähtäävillä toimenpiteillä on ollut dramaattisia taloudellisia vaikutuksia joita ovat osaltaan pahentaneet öljyntuottajamaiden (OPEC+) keskinäiset ristiriidat. Olemme nähneet mm. historiallisia pörssiromahduksia, mittavia elvytystoimenpiteitä, äkillisiä kurssinousuja ja öljyfutuurien negatiiviset hinnat. Talouden epävarmuutta (”pelkokerrointa”) kuvaava CBOE Volatility Index saavutti 16.3 historiallisen huippunsa (82.69).

Epävarmuudesta huolimatta, johtajien on kyettävä tekemään valintoja ja määrätietoisia toimenpiteitä liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Peter F. Druckerin mukaan, suurin riski muutostilanteessa ei välttämättä olekaan muutos itsessään vaan se että valinnat yrityksen tulevaisuudesta pohjautuvat eilisen logiikkaan. Skenaarioanalyysi on (oikein toteutettuna) erinomainen työkalu epävarmuuksien käsittelemiseksi ja strategisten valintojen tukemiseksi.
 

Epävarmuudesta huolimatta, johtajien on kyettävä tekemään valintoja ja määrätietoisia toimenpiteitä liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi.

Skenaarioanalyysiä voidaan soveltaa eri tasoilla muodostamaan näkemys esim. COVID-19-epidemian kehityksestä ja vaikutuksista kansantalouteen, toimialaan tai yksittäiseen yritykseen mm. kysyntä ja tuotanto. Käytännössä skenaarioanalyysi käsittää kuusi keskeistä työvaihetta, kuten alla on listattu. Innovatiivisten teknologioiden avulla datan kerääminen, analyysit ja raportointi voidaan (osin) automatisoida mikä mahdollistaa skenaarioiden dynaamiset päivitykset staattisen tilannekuvan sijaan.

  1. Ongelman (kysymyksen) määritys
  2. Vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen
  3. Datan kerääminen ja analyysi
  4. Teemojen ja skenaariotyön logiikan määritys
  5. Skenaarioiden muodostaminen (ml. syväanalyysit)
  6. Vaikutusten arviointi ja johtopäätökset

Lue lisää Deloitten näkemyksistä COVID-19-epidemiaan ja skenaariotyöskentelyyn liittyen. Ota yhteyttä niin keskustellaan miten voimme auttaa sinua ja organisaatiotasi muodostamaan faktapohjainen näkemys tulevaisuudesta ja tekemään oikeat valinnat.

Oliko tieto hyödyllistä?