Mobiilimaksaminen yleistyy vauhdilla - suomalaiset pitävät kiinni myös käteisestä

Lehdistötiedotteet

Suomalaiset käyttävät mobiilimaksamiseen oman pankkinsa mobiilisovellusta ja verkkopalveluita 

Suomalaiset maksavat muita pohjoismaalaisia puolet useammin mobiilimaksuistaan oman pankin mobiilisovelluksella. Suomalaiset suosivat myös rahansiirrossa oman pankin mobiilisovellusta, mutta rahaa siirretään yksityishenkilöiden välillä kokonaisuudessaan puolet vähemmän verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Suomalaiset ovat omaksuneet muita pohjoismaalaisia laajemmin pankkien tarjoamat mobiilipalvelut – suomalaiset suosivat oman pankin tarjoamia mobiili- ja verkkopalveluita. Muualla Pohjoismaissa kansalaiset hyödyntävät enemmän kolmansien osapuolten palveluita, myös korttimaksuja tehdään muissa maissa Suomea enemmän. Tanskassa erityisesti kolmansien osapuolten toimijoiden älylompakoiden, kuten esimerkiksi Google ja Apple Payn, käyttöaste on kasvussa, selviää Deloitten mobiilikäyttäytymistutkimuksesta. 

 

”Suomessa pankit ovat selvästi onnistuneet rakentamaan hyviä ja käyttäjäystävällisiä mobiilisovelluksia. Kansalaiset käyttävät mieluummin niitä kuin kolmansien osapuolten palveluita. Tämän ansiosta pankit saavat säästöjä, sillä heidän ei tarvitse maksaa ulkopuolisille toimijoille käyttömaksuja käyttöasteen ollessa pieni”, sanoo finanssialan toimialajohtaja Ilkka Huikko Deloittelta. ”Toisaalta Suomessa on myös pitkään investoitu ja resursoitu osaamiseen, jonka avulla nämä monimutkaiset ja tietoturvatasoltaan kriittiset sovellukset on ylipäätään saatu onnistuneesti kehitettyä”, Huikko jatkaa. 

 

64 % pohjoismaalaisista käyttää yksityishenkilöiden väliseen rahansiirtoon erilaisia mobiilisovelluksia, vastaava osuus Suomessa on vain 39 %. Näistä henkilöistä jopa 77 % käyttää mobiilirahansiirtoon pankin omaa mobiilisovellusta. Pankkien omat ladattavat sovellukset saattavat olla turvallisempia myös tietoturvamielessä.  

 

”Suomessa on juuri uutisoitu kahdesta pankkeihin kohdistuneesta huijausyrityksestä. Toinen näistä perustuu sähköpostikalasteluviesteihin ja toinen puolestaan hakukoneeseen. Erityisesti jälkimmäiseltä voi välttyä, kun käyttää suoria sovelluksia eikä kiireessä klikkaa hakukoneen kautta itseään antamaan pankkitietojaan huijaussivustolle”, Huikko muistuttaa ja jatkaa: “Asiakkaan kannattaakin miettiä, mitä turvallisuus tarkoittaa eri maksamistilanteissa. Yhtenä esimerkkinä luottokorttimaksaminen verkko-ostoksissa tarjoaa kuluttajalle paremman suojan tilanteessa, jossa ostamisessa ilmenisi ongelmia tai kauppias menisi konkurssiin. Pulmalliseksi asian tekee, että pankkien mobiilipalvelut ja kolmansien osapuolten tarjoamat älylompakot ovat tyypillisesti käyttöliittymiä niiden alla olevaan tilisiirto- tai korttimaksamisinfrastruktuuriin. Tämä edellyttää kuluttajalta valveutuneisuutta. On myös odotettavissa, että maksaminen monimuotoistuu tulevaisuudessa edelleen.”  

 

Kolmansien osapuolten sovelluksia käyttäessä kuluttajalla saattaa hämärtyä käsitys siitä, mikä on tosiasiallinen maksuväline ja mihin kaikkialle tieto maksutapahtumasta välittyy. Maksuketjussa voi olla neljäkin eri toimijaa: maksaessa verkkokaupassa mobiilisovelluksella, johon on liitetty luottokortti, välittyy maksutapahtumasta tieto sovelluksen tarjoajalle, luottoyhtiöön, verkkokauppaan ja mahdolliselle maksunvälittäjälle.  

 

Ilmastoasiat vaikuttavat myös pankin valinnassa 

Pohjoismaalaiset haluavat hoitaa pienempiä rahoitusasioitaan verkossa, kun taas asuntolaina- tai autorahoitusasioissa toivotaan yhä tapaamista. Asiakaskäyttäytymisessä oli myös eroja Pohjoismaiden välillä: peräti kolme neljästä suomalaisesta sanoo tekevänsä vahinkoilmoituksensa verkossa, luku on muita pohjoismaalaisia suurempi. 

”Asiakkaiden odotuksia on hyvä seurata nyt erityisen aktiivisesti, sillä muutosvauhti on entisestään kiihtynyt. Palveluntarjoajien tulee pystyä reaaliaikaisesti vastaamaan asiakkaidensa odotuksiin. Myös ilmastoasiat ovat löytäneet tiensä talousasioihin – teema on ollut jo pitkään tapetilla sijoitustoiminnassa, mutta nyt asiakkaiden katseet kohdistuvat palveluntarjoajiin ja jopa pankin valintaa saatetaan jatkossa perustaa enemmän myös näihin arvoihin”, Huikko muistuttaa. 

 

Tutkimuksesta: Deloitten Digital Consumer Trends -tutkimus on selvittänyt yli 36 000 kuluttajan mobiilikäyttäytymistä 23:ssä maassa. Pohjoismaissa tutkimukseen vastasi 5 000 kuluttajaa, Suomesta vastaajia oli 1 000. 

Ilkka Huikko
Partner, finanssitoimiala

Suomessa pankit ovat selvästi onnistuneet rakentamaan hyviä ja käyttäjäystävällisiä mobiilisovelluksia. Kansalaiset käyttävät mieluummin niitä kuin kolmansien osapuolten palveluita. 

Oliko tieto hyödyllistä?