Näkökulmia

Miltä Covid-19 näyttää vahinkovakuutusyhtiöiden perspektiivistä?  

Blogi: Ilkka Huikko

Taloudellisen toimeliaisuuden hidastuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ihmiset tekevät aiempaa vähemmän. Kun tehdään vähemmän, vahinkoja sattuu vähemmän. Kolareja ajetaan vähemmän. Työtapaturmia sattuu vähemmän. Erityisesti erilaisten tapaturmien määrän väheneminen on merkittävä asia, koska loukkaantumisista toipuminen kestää ja maksettava korvausmeno kasvaa työkyvyttömyyden venyessä. Viime viikot ovat olleet vakuutusyhtiöiden korvausmenojen kannalta otaksuttavasti suotuisia.

21.4.2020

Tiukat ajat synnyttävät petoksia

Aiemmissa laskusuhdanteissa yrityksille kuitenkin sattui merkittäviä ”vahinkoja” kuten sahojen palamista sekä koneiden ja varastojen tuhoutumista. Näitä tapauksia ilmaantui silloin, kun ”vahingon” kohdanneen yrityksen liiketoiminta oli notkahtanut tai sen taloudellinen kantokyky oli muuten heikkenemässä. Epätoivo ajoi omistajayrittäjän vaihtoehdottomalta vaikuttavaan umpikujaan. Onnistuessaan tällaiset petokset kasvattavat vakuutusyhtiön korvausmenoa. Epäonnistuessaan vakuutusyhtiöllä on isolla todennäköisyydellä yksi yritysasiakas vähemmän. Vakuutusmaksutulo pienenee. Molemmissa tapauksessa taloudellinen lopputulos on huono. Olisi helppoa leimata kaikki tällaiset tapaukset vakuutuspetoksiksi. Silti myös aitoja vahinkoja sattuu edelleen, vaikka kuitenkin vähemmän kuin normaaleissa olosuhteissa. Sama logiikka pätee myös yksityisasiakkaisiin. Kun toimeentulo muuttuu niukemmaksi, kiusaus saada hiukan helpotusta talouteen petkuttamalla vakuutusyhtiötä voi kasvaa. Rannekello ”häviää” tai antiikkiesine ”rikkoutuu”. Covid-19 tietänee vakuutusyhtiöiden vahinkotutkijoille ja vakuutusetsiville aiempaa kovempaa kiirettä.

Harmaat alueet – kenen pitäisi vakuuttaa ja mitä?

Etätyön siirrettyä työntekijöitä työpaikalta kotiolosuhteisiin on syntynyt tilanne, jossa työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutus ei välttämättä kata vahinkoja, joita työntekijöille tapahtuu. Jos esimerkiksi murtaa varpaansa potkaistessaan vahingossa kynnystä, kun on siirtymässä etätyöpisteestä kahvitauolle, lakisääteinen tapaturmavakuutus ei korvaa vahinkoa, koska vahingon ei katsota olevan suorassa yhteydessä työhön.

Jos työntekijällä ei siis ole suojanaan täydentävää omaa tai työnantajaltaan saatua vakuutusturvaa (esimerkiksi erityinen etätyövakuutus), on työntekijän vakuutusturva heikompi kuin normaalisti. On hyvä olla tietoinen omasta tilanteestaan, koska valtaosa tapaturmista tapahtuu normaalioloissakin kotona. Fiksu vakuutusyhtiö tarjoaisi ja myisi mahdollisesti puuttuvat turvaelementit yritysasiakkailleen.

On hyvä olla tietoinen omasta tilanteestaan, koska valtaosa tapaturmista tapahtuu normaalioloissakin kotona.  

Vastaavia harmaita alueita vakuutusturvan kattavuuteen voi syntyä esimerkiksi vastikkeettoman vapaaehtois- tai talkootyön yhteydessä. Fiksu vakuutusyhtiö täydentäisi yksityisasiakkaidensa vakuutusten kattavuutta määräajaksi, jos sille olisi voimassa olevien vakuutusehtojen perusteella tarvetta Covid-19 -poikkeusolojen vapaaehtoisavun osalta.

Oma nahka pelissä

Vakuutusmaksutulojen, korvausmenojen ja operatiivisten kulujen lisäksi sijoitustoiminnan tuotot edustavat merkittävää osaa vakuutusyhtiön tuloksen muodostumisessa ja vakavaraisuuden kehityksessä. Siksi sijoitusmarkkinoiden turbulenssi pitää vakuutusyhtiöitä varpaillaan. Osakemarkkinoiden lisäksi nyt seurataan tarkkaavaisesti markkinakorkojen kehittymistä ja vielä äskettäin vakaina turvasatamina pidettyjä liikekiinteistöjä. Olemme kuulleet, kuinka vuokranantajia on – hyvistä syistä – vaadittu myöntämään huojennuksia toimintansa kokonaan tai lähes kokonaan keskeyttäneiden yritysten vuokriin.

Osakemarkkinoiden lisäksi nyt seurataan tarkkaavaisesti markkinakorkojen kehittymistä ja vielä äskettäin vakaina turvasatamina pidettyjä liikekiinteistöjä.

Kiinteistösijoittajan, esimerkiksi vakuutusyhtiön, kannalta huojennukset ovat lyhyellä tähtäimellä kuitenkin huono uutinen. Pitkällä tähtäimellä kiinteistösijoittajan ja vuokralaisen edut voivat olla yhtenevät sillä erotuksella, ettei kiinteistösijoittaja voi olla varma vuokralaisen maksukyvyn säilymisestä. Vakuutusyhtiö laittaa omaa nahkaansa peliin myöntäessään lyhennysvapaita omistamissaan liikekiinteistöissä.

Vakuutusyhtiöt rajaavat riskinsä - hyvästä syystä

Kriisin alussa, palvelualan yritysten liiketoiminnan pysähtyessä, vakuutusyhtiöt saivat ottaa vastaan kärkevääkin kritiikkiä. Niiden tarjoamat yritysvakuutukset eivät antaneet yrityksille suojaa pandemian aiheuttaman liiketoiminnan keskeytymisen varalle. Vakuutusyhtiön kannalta tarkasteltuna on kuitenkin helppo todeta, että tilanne on täysin poikkeuksellinen. Normaalisti vakuutus antaa suojaa tavalla tai toisella rajatulle vahingolle. Vakuutuksen kohteen ja vakuutuskorvauksen laukaisemat tapahtumat yksilöidään vakuutuskirjassa varsin yksiselitteisesti. Vakuutuskorvaukselle asetetaan myös enimmäismäärä. Pohjaoletus on, että vahinkoja tapahtuu yksittäisille yrityksille. Covid-19-pandemiasta aiheutuneet vahingot ovat hyvin laajoja, jotka ovat pysäyttäneet kokonaisia toimialoja. Kokonaisvahingon määrä kasvaa edelleen riippuen poikkeusolojen ja rajoitusten kestosta.

On yksinkertaista todeta, että jos vakuutusturva olisi ylipäätään ollut saatavilla, sen hinta olisi todennäköisesti ollut niin kova, että kyseisen turvan kysyntä olisi vielä viime vuoden lopussa ollut olematonta. Jos hinta olisi ollut matala, olisimme jo todistamassa vakuutusyhtiöiden kriisiä. Silloin olisivat myös tapaturma-, terveys-, koti- ja autovakuutuksemme vaarassa. Hyvä etteivät ole. Tarvitsemme vakuutusyhtiöitä riskienhallinnan kumppaneiksemme myös jatkossa – yrityksissä ja kodeissa. 

 

Oliko tieto hyödyllistä?