Mobiilimaksaminen yleistyy vauhdilla - suomalaiset pitävät kiinni myös käteisestä

Lehdistötiedotteet

EU-taksonomia realisoitumassa – kestävän rahoituksen ryhtiliike haastaa finanssialan ennennäkemättömällä tavalla

Rahoitusala odottaa jännityksellä, miten kestävän rahoituksen uudet pelisäännöt vaikuttavat alkuvuonna 2022. Silloin EU-taksonomiasääntelyn edellyttämät tiedot tulee julkaista ensimmäisen kerran, ja pankkien on jatkossa arvioitava koko olemassa olevan yritysasiakaskannan ja sijoituskohteiden EU-taksonomian mukainen toiminnan kestävyys. Erityisesti puuttuvan datan ja huutavan asiantuntijapulan ennustetaan muodostuvan käytännön tekemisen sudenkuopiksi.

Hallitustenvälinen ilmastomuutospaneeli IPCC julkaisi hiljattain ilmastoraporttinsa ensimmäisen osan, joka muistuttaa osaltaan myös kestävän rahoituksen tärkeydestä. EU:n julkaiseman taksonomia-asetuksen myötä investointiensa ympäristövaikutuksista kiinnostuneiden sijoittajien kasvavan joukon ei enää tarvitse päätöksenteossa nojata yksityisten luokittelijoiden ristiriitaisiin kestävyysarvioihin.

Tässä vaiheessa EU-taksonomia on ulotettu pörssiyrityksiin ja suuriin yli 500 henkeä työllistäviin yrityksiin sekä rahoitusalalle mm. pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin. Ensimmäisen kerran taksonomian mukaiset tiedot tulee julkistaa alkuvuodesta 2022.

”Ympäristö- ja ilmastoväitteiden todentaminen uskottavasti ja yhdenmukaisesti on erinomainen vaade, sillä ainoastaan siten menemme aidosti kohti ilmastoystävällisempää eurooppalaista taloutta. Olemme kuitenkin samalla tilanteessa, jossa kukaan ei varmasti tiedä, miten vaatimusten toimeenpano lähtee käyntiin. Viimeistään nyt sekä ylimmän johdon että hallitusammattilaisten tulisi valveutua EU-taksonomian realisoitumiseen”, Deloitten finanssitoimialavetäjä Ilkka Huikko toteaa.

Pankkien päänsärkynä SFDR ja datan saatavuus

Rahoitussektorin osalta uudistuksen oleellisin osa on SFDR-sääntely (Sustainable Finance Disclosure Regulation) eli velvoite huomioida kestävyysriskit ja haitalliset kestävyysvaikutukset. Pankit ja rahoituslaitokset joutuvat jatkossa antamaan myös julki tiedot lainakantojensa ja sijoitustensa kestävyydestä.

Siinä missä yksittäiset yritykset käyvät toimintojaan läpi kuuden eri kriteerin kautta, on pankeilla Huikon mukaan edessään huomattavasti isompi savotta; nimittäin koko olemassa olevan yritysasiakaskannan ja sijoituskohteiden toiminnan kestävyyden arviointi.

Jos yksittäiset yritykset eivät kaikilta osin tunne toimintojensa kestävyysvaikutuksia, miten pankit voisivat tuntea koko portfolionsa vastaavat vaikutukset? Ja vaikka tieto olisikin jo olemassa, harvalla pankilla olisi kyky hallita, organisoida ja ylläpitää tätä datamassaa.

Velvoitteen hoitamista vaikeuttaa laadukkaan datan puuttuminen, joka on Euroopan suurimpien pankkitoimijoiden mukaan toimeenpanon suurin yksittäinen haaste. Euroopan suurimmat pankkien keskusjärjestöt peräänkuuluttivatkin alkukeväästä keskitettyä eurooppalaista tietokantaa, josta kestävyysarvioinnissa tarvittava data olisi strukturoidusti halukkaiden saatavilla.

Asiantuntijuus ratkaisee – mutta mistä osaajia?

EU-taksonomian ja SFDR:n toimeenpanossa varmaa on, että se tulee työllistämään finanssialan riskienhallinnassa, kestävän kehityksen ja sääntelyn sekä tarkastuksen parissa toimivia asiantuntijoita. Myös asiakasrajapinnassa työskentelevien on omaksuttava uusia taitoja, sillä pankkien on nyt tunnettava asiakkaansa entistä syvällisemmin.

Eri toimijat luonnollisesti haluavat noudattaa asetettuja kestävyysvaatimuksia, sillä kestävyyskriteerien täyttäminen tuo yrityksille huomattavaa kilpailuetua. Asiantuntijuuden näkökulmasta asetelma on kuitenkin vääristynyt – taksonomialuokittelulla ja uudella sääntelyllä ei ole vielä kokemusasiantuntijoita ja luokittelun kehittymisen ennustetaan olevan murroksessa vielä useamman vuoden.

Osaavien asiantuntijaresurssien rekrytoiminen on käytännössä hyvin hankalaa ja monille mahdotonta, koska kaikki kilpailevat samoista resursseista. Siksi osaamista on kasvatettava ja kyvykkyyttä rakennettava opettelemalla ja valmentamalla. Meillä on uusi kestävän rahoituksen kieli, mutta vain harvat puhuvat sitä vielä kunnolla. Oikea asenne tiedon ja ymmärryksen kasvattamiseen sekä valmiudet nopeiden ja joustavien arviointiprosessien luomiseen nousevat rahoitussektorilla avainasemaan”, Huikko summaa.

Lisätietoja:

Ilkka Huikko
Partner, Finanssitoimiala
ilkka.huikko@deloitte.fi
+358 (0)40 7403529

Deloitte on yksi maailman johtavista asiantuntijaorganisaatioista. Toimimme yli 150 maassa ja palvelemme asiakkaitamme tilintarkastukseen, verotukseen, liikkeenjohdon konsultointiin, riskienhallintaan ja yritysjärjestelyihin liittyvissä asioissa. Deloitten kansainvälisen verkoston ja vahvan paikallisen osaamisen ansiosta tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia, innovatiivisia ratkaisujaja autamme heitä menestymään. Suomessa meitä deloittelaisia on 650 ja maailmanlaajuisesti 330 000.

Ilkka Huikko
Partner, finanssitoimiala

Meillä on uusi kestävän rahoituksen kieli, mutta vain harvat puhuvat sitä vielä kunnolla. Oikea asenne tiedon ja ymmärryksen kasvattamiseen sekä valmiudet nopeiden ja joustavien arviointiprosessien luomiseen nousevat rahoitussektorilla avainasemaan 

Oliko tieto hyödyllistä?