Mikä on talousrikos?

Insights

Jos voisit tietää, sinun pitäisi tietää!

Mikä on talousrikos?

Talousrikoksia tekevät yhä useammin ammattilaiset. He tekevät rikoksiaan yritysmaisesti yhteistyöverkostoissa ja hyödyntämällä uusimpia teknologisia innovaatioita.

Blogi: Ilkka Huikko ja Katri Saari

Talousrikosten toteuttaminen vaatii nykyään yhä laajempaa teknologista osaamista, ymmärrystä olemassa olevista rahanpesun torjunnan, sääntelyn ja valvonnan puutteista sekä röyhkeyttä hyötyä kanssayrityksistä ja -ihmisistä. Sääntely ja raportointi tiukentuvat vain sääntelyn piiriin kuuluvien yritysten osalta, joten lakia noudattavien yritysten toiminta vaikeutuu korkeampien kustannuksien ja kankeampien prosessien muodossa. Kolikon toisella puolella rikolliset hyötyvät tästä jäämällä valvonnan ulkopuolelle ja säästymällä ylimääräisiltä kustannuksilta ja toiminnan hidasteilta.

Uudet talousrikokset perustuvat jatkuvaan kehitykseen

Talousrikosten torjunnassa ei pidä maata laakereilla, sillä rikokset monimuotoistuvat ja niiden määrä kasvaa. Vastatoimenpiteisiin pitää ryhtyä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Mitä useampi rikos onnistuu, sitä enemmän se ruokkii uusien rikosten tekemistä, koska voittopotentiaali on suuri ja kiinnijäämisen riski on pieni. Vaikeasti estettäviä, anonyymisyyteen ja digitaalisuuteen perustuvia talousrikostrendejä ovat esimerkiksi:

  • prepaid-ostokset ja laiton virtuaalikorteilla ja -valuutoilla pelaaminen
  • data- ja identiteettivarkaudet, data manipulaatio ja datan tuhoaminen
  • väärien identiteettien hyödyntäminen online tunnistamisessa ja varainhankinnassa
  • virtuaalikasinoiden avulla toteutettu laittoman rahan hajauttaminen ja peittely
  • alamaailman sijoittajien kytkeytyminen peite-, perintä- ja kulutusluottotoimintaan sekä väärennettyjen korujen ja taide-esineiden panttaus- ja onlinehuutokauppaan
  • mobiililaitteiden avulla tehtävien kortti-, luotto-, osamaksu-, rahansiirto- ja muiden mobiilipalvelujen käyttäminen ja tarjoaminen rikollisiin tarkoituksiin
  • mobiililaitteiden virtuaalinen haltuunotto haittaohjelmien avulla, tunnusten kalastelu, lunnasvaatimusten esittäminen ja yksityishenkilöiden mobiililaitteiden kaappaaminen ja SoMe-tilien hyödyntäminen palvelunestohyökkäyksien ja talousrikosten toteuttamisessa

Torjuntakoneistojen jalkautus on taitolaji

Talousrikoksia ja rahanpesua estävien teknologioiden käyttöönotto ja nykyisten järjestelmien ja toimintatapojen yhteensovittaminen ei onnistu copy-paste-menetelmällä. Vaikka pankit kilpailevat keskenään, riskienhallinnassa ja väärinkäytösten estämisessä olisi tärkeää tehdä yhteistyötä, jakaa informaatiota ja käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita kun oman organisaation resurssit ja osaaminen eivät enää riitä. Pankkien on vaikea muuttaa toimintaansa siten, että ne pysyisivät jatkuvasti rikollisten kintereillä. Muut rahoitusalan uudet toimijat tuskin estävät talousrikoksia perinteisiä pankkeja tehokkaammin, mutta toimenpiteet on helpompi kohdentaa vain sääntelyn piiriin kuuluviin toimijoihin.

Kontrolli- ja seuraamustoimenpiteet laahaavat aina rikostrendien kehityksen perässä. Tästä johtuen vain noin puolet uusista rahanpesuyrityksistä saadaan kiinni nykyisillä järjestelmillä.

Ajattelu- ja toimintatapojen sekä järjestelmien muutos tapahtuu usein vasta esimerkiksi lainsäädännön muutosten pakottamana tai viranomaisten julkisten nuhteiden johdosta. Sen pitäisi kuitenkin tapahtua ennen kuin jotain on jo tapahtunut. Ennakointiin perustuva lähestymistapa vaatii investointeja osaamiseen ja järjestelmiin. Uuden sääntelyn peruslähtökohta on, että ”jos voisit tietää, sinun pitäisi tietää mikä on talousrikos ja teot pitäisi suhteuttaa sen mukaisesti.

Kirjoittajat:

Ilkka Huikko
Osakas, pankki- ja vakuutussektorin toimialajohtaja
ilkka.huikko@deloitte.fi

Katri Saari
Pankki- ja vakuutussektorin konsultti
katri.saari@deloitte.fi

Oliko tieto hyödyllistä?