rahanpesu

Artikkeli

Neljäs rahanpesudirektiivi tulee 

– pankki, oletko valmis? 

Vaikka pankkimaailmassa on viime vuosina tehostettu terrorismin rahoituksen ja rahanpesun valvontaa, on toimintamalleissa kuitenkin vielä paljon parannettavaa. Pankeille on määrätty suuria seuraamusmaksuja rahanpesua ja terrorismin rahoittamista estävien prosessien puutteista. Valitettavasti myös pohjoismaiset pankit ovat saaneet osansa seuraamusmaksuista.

Blogi 16.2.2017: Antti Kalliokoski ja Aleksi Riissanen

Euroopan parlamentin ja neuvoston toukokuussa 2015 antaman neljännen rahanpesudirektiivin kansallisen implementoinnin takaraja lähestyy. Implementoinnin yhteydessä tehtävä lainsäädäntöuudistus selkeyttänee seuraamusmaksun suuruutta. Hallituksen esityksen mukaisesti luotto- ja finanssilaitoksille määrättävän seuraamusmaksun enimmäismäärä Suomessa olisi viisi miljoonaa euroa tai 10 prosenttia edellisen vuoden liikevaihdosta riippuen siitä, kumpi on suurempi.

Kansainvälisesti seuraamusmaksut ovat olleet hyvinkin suuria. Tuorein tapaus lienee isolle kansainväliselle pankille tammikuussa 2017 määrätty satojen miljoonien eurojen sanktio liittyen pankin kyvyttömyyteen valvoa heidän kauttaan Venäjällä käytyjä niin sanottuja peilikauppoja. Seuraamusmaksujakin merkittävämpi tekijä on usein maineriski sekä asiakkaiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien reagointi laiminlyönteihin.

Loputon kilpajuoksu terrorismia vastaan

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuminen edellyttää rikollisen toiminnan trendien ja moninaisten säädösten perässä pysymistä sekä tehokkaita toimintamalleja valvottavalta instituutiolta. YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimiston (UNODC) arvion mukaan rahanpesun kohteena olevan omaisuuden arvo on ollut noin 1,6 biljoonaa dollaria eli 2,7 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta vuonna 2009. Tästä perspektiivistä on täysin ymmärrettävissä, miksi valvontailmapiiri ja lainsäädäntö kiristyvät.

EU:n kolmas rahanpesudirektiivi aiheutti jo suuria uudistuksia finanssisektorille ja neljäs direktiivi täydentää ja tarkentaa näitä uudistuksia aiheuttaneita säännöksiä entisestään. Valvontailmapiirin ja lainsäädännön muutokset eivät jatkossakaan polje paikallaan – keskustelu viidennestä rahanpesudirektiivistä on jo alkanut.

Keskeiset vaikutukset rahoitussektorille

Neljännen rahanpesudirektiivin kansallinen voimaansaattaminen lähestyy ja päätimme kiteyttää tämän pian voimaan astuvan uudistuksen keskeisimmät rahoitussektoriin vaikuttavat muutokset. Lakiesitys rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (HE 228/2016) on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä. Direktiivi ja sitä seuraava lainsäädäntöuudistus tarkentavat aikaisempaa sääntelyä ja tuovat selkeyttä muun muassa valvonnan kohteelta vaadittaviin toimenpiteisiin ja seuraamuksiin sekä rahoitussektorin valvontaprosesseihin.

Keskeisiä muutoksia on kolme:

1. Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden käsitteen laajentuminen

Nykyisen lainsäädännön puitteissa ulkomaiset poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt (PEP) ovat kuuluneet tehostetun tuntemisen piiriin (EDD). Neljännen rahanpesudirektiivin käyttöönoton myötä merkittävin muutos on PEP-käsitteen laajentuminen koskemaan myös kotimaisia poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä.

Vaikutus: Tehostetun tuntemisen piiriin kuuluvien asiakkaiden lukumäärä kasvaa suuresti ja pankkien sekä vakuutusyhtiöiden on tehtävä tavallista laajempi selvitys ja dokumentaatio yhä useamman asiakkaan toiminnasta ja palvelujen käytöstä. Myös tarkkailuun käytettävän työajan määrä kasvaa.

2. Yritysten tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien tietojen ylläpito keskitettyyn rekisteriin

Uuden direktiivin implementoinnin ja sitä seuraavien uudistusten myötä yritysten omistusrakenteet muuttuvat läpinäkyvämmiksi. Uudistuksella odotetaan olevan suuri vaikutus rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisyyn kansainvälisesti, sillä sen tarkoitus on muun muassa auttaa tunnistamaan peiteyhtiöiden takana piileskeleviä tahoja. Tätä varten luodaan keskitetty rekisteri, jonne kerätään tiedot Suomeen perustettujen yhteisöjen tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista.

Vaikutus: Vaikka tiedot tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista pitäisikin vastaisuudessa löytyä keskitetystä rekisteristä, ilmoitusvelvollinen ei kuitenkaan voi luottaa pelkästään rekisteristä saatuihin tietoihin. Tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys on voitava todentaa, ja asiakkaan omistus- sekä määräysvaltarakenne on pystyttävä ymmärtämään mahdollisimman hyvin asiakkaan tuntemisen yhteydessä. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden on tätä varten käytettävä lisäresursseja asiakkaan tuntemisprosesseihin yritysasiakkaiden kohdalla. On myös mielenkiintoista nähdä, millaisia tutkinnallisia toimenpiteitä parempi informaatio yritysten tosiasiallisista edunsaajista aiheuttaa yhdessä rahanpesua usein edeltävän verorikoksen kanssa.

3. Riskiperusteinen lähestymistapa korostuu

Neljännen rahanpesudirektiivin käyttöönoton myötä ilmoitusvelvollisen on pystyttävä arvioimaan riskitekijöitä, jotka liittyvät muun muassa sen asiakkaisiin, maantieteellisiin alueisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Riskiperusteinen lähestymistapa edellyttää siis rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen liittyvän riskin arvioimista esimerkiksi asiakassuhdetta perustettaessa ja palveluita myytäessä.

Vaikutus: Asiakkaan tuntemiseen liittyvät toimenpiteet on tehtävä kokonaisvaltaisemmin kuin ennen. Ilmoitusvelvollisten on käytännössä luotava riittävät toimintamallit, joilla voidaan tehdä riskien mukainen luokittelu. Tämä riskiarviointi on myös dokumentoitava ja päivitettävä säännöllisesti, mikä lisää asiakkaan tuntemiseen ja riskiarviointiin käytettävää työmäärää.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen on haastavaa sen moninaisuuden, muuttuvien toimintatapojen ja toimintaympäristön vuoksi. Tehokkailla prosesseilla, riittävillä riskiarvioinneilla ja nykyaikaisilla analytiikoilla voidaan kuitenkin paikantaa korkeimman riskin asiakkaat ja transaktiot.

Tiukentuva sääntely ja kiristyvä valvonta aiheuttavat lisätöitä ja -kustannuksia finanssisektorilla toimiville yrityksille. Samalla tarjoutuu myös uusia mahdollisuuksia kehittää asiakaspalvelua esimerkiksi laadukkaamman datan ja entistä paremmiksi hiottujen prosessien kautta. Me Deloittella olemme valmiita auttamaan näiden rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvien mahdollisuuksien löytämisessä ja haasteiden ratkaisemisessa.
 


”Rahanpesun kohteena olevan omaisuuden arvo oli 2,7 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta vuonna 2009.”
 

Kirjoittajat:

Financial Crime -ryhmän vetäjä
Antti Kalliokoski

Pankki- ja vakuutussektorin konsultti
Aleksi Riissanen

Oliko tieto hyödyllistä?