Pakoteriski koskettaa kaikkia

Näkökulmia

Pakoteriski koskettaa kaikkia

Blogi: Lauri Heinäkoski

Mitä yhteistä on Kuuballa, Huaweilla ja raakatimanteilla? Ne kaikki ovat olleet Yhdysvaltojen pakotteiden alaisia.

Pakotteiden tarkoituksena on rajoittaa taloudellista toimintaa kieltämällä kaupankäynti pakotteen kohteen kanssa. Pakotteilla on perinteisesti pyritty edesauttamaan kansallista turvallisuutta pysäyttämällä rikollisin keinoin saatujen varojen peseminen ja estämällä rahan päätyminen terroristien käyttöön. Pakotteet ovat toisinaan myös poliittisesti motivoituja, kuten Krimin niemimaan miehitystä seuranneet Venäjän vastaiset talouspakotteet.

Pakotteiden noudattaminen on tärkeää kaikilla toimialoilla

Vaikka pakotteisiin liittyvä uutisointi onkin viime aikoina keskittynyt Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen kauppasotaan, kohtaavat myös suomalaiset yritykset pakoteriskejä. Jos esimerkiksi Brasiliaa vastaan asetetaan talouspakotteita kansainvälisen kohun aiheuttaneiden metsäpalojen vuoksi, saattavat ne vaikuttaa suomalaisen paperiteollisuuden toimintaan. Toisaalta jo toteutuneista pakoteriskeistä voidaan mainita muun muassa EU:n asettamat talouspakotteet Venäjää vastaan, joilla on ollut näkyvä vaikutus suomalaiseen maatalouteen.

Pakotteiden noudattamatta jättämisellä voi olla merkittäviä seurauksia yrityksille. Sakot ovat yleisimpiä rangaistuksia pakoterikkomuksista ja ne vaihtelevat suuruudeltaan muutamista tuhansista jopa satoihin miljooniin euroihin. Talouspakotteiden törkeistä rikkomuksista saattaa rikkoja itse joutua pakotelistalle, mikä voi tehdä taloudellisen toiminnan käytännössä mahdottomaksi. Esimerkiksi Yhdysvaltojen pakotelistoille joutuminen tarkoittaa, ettei pakotteiden kohde enää voi osallistua kansainvälisen maksujärjestelmä SWIFT:in välityksellä tehtäviin liiketoimiin.

Pakotteet eivät vaikuta ainoastaan pankkeihin ja muihin rahoitusalan toimijoihin. Vuoden 2019 aikana Yhdysvaltojen OFAC:n (Office of Foreign Assets Control) langettamista pakoterikkomuksiin liittyvistä rangaistuksista lokakuun puoleenväliin mennessä vain alle 40 % kohdistui rahoitusalan yrityksiin. Käytännössä OFAC:n langettamat rangaistukset liittyvät usein maakohtaisiin pakoterikkomuksiin, kuten tuotteiden myymiseen iranilaiselle yritykselle.

Vastoin yleistä käsitystä, pakoteseuranta ei ole pelkkää suoraviivaista nimien vertaamista pakotelistaan. Muun muassa niin sanotut kaksikäyttötuotteet ja –teknologiat monimutkaistavat pakotteiden noudattamista ja pakoteriskien hallintaa. Kaksikäyttötuotteilla ja -teknologioilla tarkoitetaan sellaisia tuotteita, joita voidaan soveltaa niiden pääsääntöisen siviilikäyttötarkoituksen lisäksi myös sotilastarkoituksiin. Jos yrityksen tuotetta tai palvelua voidaan esimerkiksi käyttää ydinaseiden kehittämiseen, tulee erityisesti ulkomaisten asiakkaiden kanssa toimia normaalia varovaisemmin.

Miten pakotteiden kanssa tulisi toimia?

Viime vuosina pakotteet ovat herättäneet paljon keskustelua Suomessa ja maailmalla. Sekä Yhdysvaltojen tapa käyttää talouspakotteita poliittisena työkaluna, että Danske Bankin rahanpesuskandaali ovat lisänneet pakotteiden näkyvyyttä mediassa. Suomessa on puolestaan herätty rahanpesun estämiseen liittyviin haasteisiin Airiston Helmen kohun myötä.

Samaan aikaan viranomaiset ovat aktivoituneet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisessä. Viides rahanpesudirektiivi ja sitä täydentävä direktiivi rahanpesun estämisestä rikosoikeudellisin keinoin vaikuttavat Suomen Rahanpesulakiin, jossa säädetään muun muassa pakoteseurantaan vaikuttavasta asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta. Lausuntoja toimialan parhaista käytännöistä antava kolmentoista kansainvälisen suurpankin muodostama Wolfsberg –ryhmä puolestaan julkaisi tammikuussa 2019 ohjeita pakoteseurannan järjestämiseen.

Vaikka alati muuttuvan lainsäädännön ja toimintaympäristön perässä on vaikea pysyä, ei pakotteiden huomiotta jättäminen ole varteenotettava vaihtoehto pakoterikkomuksista langetettavien rangaistusten suuruuden ja niihin liittyvien maineriskien vuoksi. Yritykset eivät myöskään voi vaikuttaa poliittisesti motivoitujen pakotteiden kohteisiin. Pakotteet tulisikin ottaa huomioon jo strategisessa päätöksenteossa ja päivittäisen liiketoiminnan prosesseissa.

Lauri Heinäkoski
lauri.heinakoski@deloitte.fi
+358 50 448 2947

Vaikka pakotteisiin liittyvä uutisointi onkin viime aikoina keskittynyt Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen kauppasotaan, kohtaavat myös suomalaiset yritykset pakoteriskejä. 

Olemme Deloittella auttaneet lukuisia yrityksiä eri toimialoilla pakoteriskien hallinnassa ja pakoteseurannan järjestelyiden tehostamisessa. Haluatko keskustella tarkemmin pakotteista ja niiden vaikutuksista liiketoimintaanne? Ota yhteyttä Financial Crime –palvelualueen johtajaan Kaarle Pohjavuoreen tai blogin kirjoittajaan Lauri Heinäkoskeen.

Oliko tieto hyödyllistä?