Artikkeli

Rahoitusalan varautumisvelvollisuus puhuttaa

Miten yhteiskunnan kannalta kriittiset rahoitusalan toiminnot turvataan, mikäli tietoliikenneyhteydet ulkomaille katkeavat?

Valtiovarainministeriön työryhmä on ehdottanut täsmennyksiä säännöksiin, jotka koskevat rahoitusalan velvollisuutta varautua poikkeusoloihin. Suomessa rahoitusalan varautumisvaatimukset ovat jo korkealla tasolla, joten ehdotus on herättänyt paljon keskustelua alan toimijoiden keskuudessa.

”Suomen nykyinen sääntely jo edellyttää, että pankit pystyvät pitämään palveluja mahdollisimman häiriöttömästi toiminnassa. Tietoverkkojen toiminta on kaiken perusta. Asetetut varautumisvaatimukset ovat jo tällä hetkellä erittäin tiukkoja ja varautumisen taso rahoitusalalla on korkea. Useimmiten häiriöt Suomessa ovat yksittäisiä ja rajoittuvat kestoltaan korkeintaan muutamaan tuntiin”, kertoo Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Pankkiala ei ole muusta maailmasta eristäytynyt saari

Varautumisvelvollisuuden tavoitteena on varmistaa yhteiskunnalle elintärkeiden rahoitusmarkkinapalveluiden, kuten maksujen ja tilisiirtojen, toiminta myös silloin, kun ulkomailla sijaitsevat järjestelmät eivät ole käytössä. Rahoitusalan, kuten monien muidenkin sektorien, toimiminen on riippuvaista tietojärjestelmien toiminnasta. Häiriöt tietoliikenteessä eivät koskisi ainoastaan rahoitusalaa, vaan myös esimerkiksi vähittäiskaupan toimintaa. Skenaario, jossa ainoastaan rahoitusalaan iskisi häiriötila, on epätodennäköinen.

Toimialalla tehdään Kaupin mukaan jo paljon yhteistyötä. Hänen mukaansa olisi myös tärkeää saada laajemmin käsitystä siitä, mitä kaikkea viranomaispuolella tehdään. ”Yhteistyötä yksityisen sektorin ja viranomaisten välillä voitaisiin tehdä enemmänkin. Nimenomaan sellaista yhteistyötä, johon kytketään mukaan myös muut sektorit, kuten kaupan toimijat, ICT- ja energiasektori. Täytyisi olla laajapohjainen tapa valmistella asioita”, Kauppi pohtii.

Järjestelmien pitäminen kansallisten rajojen sisäpuolella on täysi mahdottomuus

VM:n ehdotuksen mukaan rahoitusalan toimijoiden tulisi pitää Suomessa sellaisia tietojärjestelmiä, jotka ovat välttämättömiä rahoitusmarkkinoiden keskeytymättömälle toiminnalle. Useat yhteiskunnan kannalta välttämättömät rahoituspalvelut Suomessa ovat riippuvaisia ulkomailla sijaitsevista tietojärjestelmistä. Esimerkiksi Suomen suurimmat pankit toimivat eri Pohjoismaissa ja pankkien välinen viestintäjärjestelmä tuotetaan ulkomailla. Suomi liittyi ensimmäisten maiden joukossa SEPAan eli yhtenäiseen euromaksualueeseen ja Suomen Pankki toimii osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää.

”Toimimme jo osana Eurooppaa ja eurooppalaisia rahoitusmarkkinoita. Vaatimus, että kaikki toiminta olisi täällä kansallisten rajojen sisäpuolella, on täysi mahdottomuus”, toteaa Kauppi.

”On kyseenalaista, miten monessa maassa toimiva pankki pystyisi tuottamaan esimerkiksi riskienhallinnan, kirjanpidon ja rahanpesun estämisen tilanteessa, jossa pankkitoimintaa ajettaisiin erikseen Suomessa ja Suomen ulkopuolella. Kokonaan oma kysymyksensä on myös, miten tällaisesta tilanteesta palattaisiin normaalitilanteeseen ja mitä tämä maksaisi pankeille”, jatkaa Deloitten finanssitoimialan johtaja Ilkka Huikko.

Kustannusarviot ovat merkittävät

Deloitten arvion mukaan VM:n ehdottama poikkeusoloihin varautuminen kustantaisi alalle kertainvestointina vähintään 260 miljoonaa ja vuosittaisina ylläpitokustannuksina 73 miljoonaa.

”Luvut ovat alarajoja sille, mikä todellinen summa tulisi olemaan. Arvio on tehty tavalla, joka sisältää merkittävän määrän yksinkertaistuksia, rajauksia ja oletuksia. Jos näitä lähdetään purkamaan, joudutaan esitettyihin lukuihin ottamaan jokin kerroin, mutta kukaan ei tiedä onko se 2, 3, 5 vai 10. Olisikin hyvä miettiä millaisia vaihtoehtoja tälle satojen miljoonien tai miljardien kustannukselle olisi, eli millä vaihtoehtoisilla tavoilla toiminnan jatkuvuuden edellytyksiä voitaisiin lisätä”, Huikko kehottaa.

Arvioidulla kustannuksiin menevällä summalla tehtäisiin paljon muutakin. Esimerkkinä Kauppi tuo kustannusvertailussa esiin C-Lion 1 -tietoliikennemerikaapelin vetämisen Saksaan, joka maksoi noin 70 miljoonaa euroa.

Keskustelua aiheesta riittää, mutta löydetäänkö viranomaisten ja toimialan välille yhteistyömalli käytännön ratkaisuiden toteuttamiseksi?

Kuuntele podcast:

Deloitten Hear´n Go -podcastin ensimmäisessä osassa tätä kiinnostavaa aihetta purkavat finanssisektorista vastaava johtaja Ilkka Huikko Deloittelta ja Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi yhdessä toimittaja Eeva Lehtimäen kanssa.

Oliko tieto hyödyllistä?