Tekeekö organisaationne riittävästi rahanpesun estämiseksi?

Näkökulmia

Tekeekö organisaationne riittävästi rahanpesun estämiseksi?

Blogi: Karola Kolomainen

Vuosi 2018 oli EU:n rahanpesuskandaalien saralla varsin vilkas: sekä Euroopan keskuspankin että kansallisten viranomaisten valvonnan alaisia toimijoita on tutkittu ja sanktioitu rahanpesun ehkäisyyn liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntien vuoksi. Onko suomalaisilla toimijoilla syytä huoleen?

25.2.2019

Valvonta kiristyy

Viimeaikainen kehitys ennakoi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä koskevien velvoitteiden kiristyvää valvontaa. Tästä kertoo esimerkiksi 5. ja 6. rahanpesudirektiivin kansallisen täytäntöönpanon aikarajojen umpeutuminen vuoden 2020 aikana. Lisäksi, EU päätti loppuvuodesta 2018 vahvistaa Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) roolia velvoitteiden valvonnassa, mutta päätös odottaa vielä parlamentin hyväksyntää. Suunnitelmien mukaan EPV valtuutettaisiin velvoittamaan jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tutkimaan rahanpesuepäilyjä sanktioiden uhalla, tarkoituksena varmistaa valvonnan tehokkuus.

Suomen tasolla kiinnostavan lisäkimmokkeensa valvonnan tehostamiseen tuo parhaillaan loppusuoralla oleva FATF-maatarkastusprosessi, jossa arvioidaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen ja selvittämisen tilannetta Suomessa. Finanssivalvonnan mukaan ”FATF [Financial Action Task Force] on antanut useille valtioille kritiikkiä siitä, että rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen valvonta ei ole riittävän riskiperusteista ja että viranomaisilla ei ole riittävästi resursseja toiminnan järjestämiseksi vaatimusten mukaiseksi”. Mikäli tulos on sama Suomen osalta, valvontaviranomaisilla lienee suuret intressit reagoida tilanteeseen ja tehostaa valvontaa.

Ylimmällä johdolla on ohjausvastuu

Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisella on oltava riittävät riskiarvioperusteiset toimintaperiaatteet, menettelytavat ja valvonta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien vähentämiseksi ja tehokkaaksi hallitsemiseksi. Ilmoitusvelvollisen ollessa oikeushenkilö, ylimpään johtoon kuuluvan henkilön on hyväksyttävä nämä sekä seurattava ja kehitettävä niihin liittyviä toimenpiteitä.

6. rahanpesudirektiivin myötä johdon ohjaus- ja valvontavastuu korostuu entisestään. Direktiivin mukaan oikeushenkilö voidaan saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, mikäli organisaatiota edustava tai siinä päätäntä- tai määräysvaltaa käyttävä henkilö on laiminlyönyt ohjaus- tai valvontatehtävänsä siten, että oikeushenkilön alaisuudessa toimiva henkilö on voinut tehdä rahanpesurikoksen.

Sanktiot perustuvat puutteisiin

Viimeaikaiset tapaukset osoittavat, että sanktiot perustuvat juurikin riittämättömiin toimintaperiaatteisiin ja menettelytapoihin sekä tehottomaan sisäiseen valvontaan. Esimerkiksi maaliskuussa 2018 virolaisen Versobankin toimilupa evättiin vakavien, erityisesti rahanpesun ja terrorismin rahoitusta koskevien säädösvelvoitteiden rikkomisen vuoksi. Paikallisen valvontaviranomaisen mukaan rikkeet olivat järjestelmällisiä ja pitkäaikaisia eikä pankki korjannut niitä täysin edes viranomaisten puututtua asiaan.

Samaa linjaa noudattaa myös hollantilaista ING-pankkia koskeva tapaus syyskuulta 2018. ING sitoutui syyttäjäviranomaisten kanssa saavuttamassaan sopimuksessa maksamaan eurooppalaisittain ennätyssumman sakkoja: 675 miljoonaa euroa. Sakot perustuivat havaittuihin vakaviin puutteisiin talousrikosten ehkäisyssä liittyen asiakkaiden tuntemiseen sekä epäilyttävien liiketoimien havaitsemiseen. Lisäksi ING:n tuli maksaa 100 miljoonaa euroa perusteettoman edun palautuksena, sillä riittämättömän järjestelmän ja vajavaisten resurssien ylläpito johti merkittäviin säästöihin.

Vastuun kannalta ei näyttäisi olevan merkittävää, onko toimijalla käytössään uusin transaktiomonitorointi- tai pakoteseurantajärjestelmä tai täydellinen lista hälyttäviä skenaarioita. Merkittävää on kokonaisuuden tehokkuus: ylimmän johdon täytyy olla tilanteen tasalla, ohjata käytäntöjä ja viime kädessä huolehtia järjestelmien asianmukaisesta toiminnasta. Tämä ohjausrooli täytyy myös olla jälkikäteen todistettavissa.

Mitä seuraavaksi?

Huomioiden viranomaisiin viime aikoina kohdistettu kasvava valvontapaine, on vain ajan kysymys, milloin Suomenkin finanssisalan toiminta laitetaan suurennuslasin alle. Selvää on, että aihekokonaisuus on erittäin laaja ja monimutkainen, ja kuten ING:n tapaus osoittaa, valvojat odottavat merkittäviä investointeja.

Oppeja hyvistä ja riittävistä toimintamalleista ja käytänteistä on hyvä ammentaa suuremmilta rahoitusmarkkinoilta. Deloitte on auttanut lukuisia kansainvälisiä pankkeja ja kehittänyt viitekehyksiä ja työkaluja, joilla hyvät toimintamallit saadaan käyttöön nopeammin ja kustannustehokkaammin kuin kehittämällä kaikkea pankin omin voimin. Jaamme mielellämme osaamistamme organisaationne hyväksi – koska pyörää ei kannata keksiä uudelleen.

Oliko tieto hyödyllistä?

Samankaltaiset aiheet