Vakuutussektori vastuullisuuden ytimessä – näin toimiala voi rakentaa kilpailukykyä kestävämmästä liiketoiminnasta 

Vakuutustoimijoiden vaikutuksen piirissä ovat sekä tavalliset ihmiset että päättäjät. Toimialalla onkin keskeinen rooli ESG-sääntelyn muokkaamassa toimintaympäristössä. Deloitten finanssipalveluiden Insight & Data Lead Lilli Saarinen ja vastuullisuusliiketoiminnasta vastaava Anne-Maria Flanagan näkevät vakuutustoimijoilla monia kestävän kehityksen mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa:

”Ilmastoriskien torjumisen lisäksi henkilöstön, erityisesti johtoasemassa toimivien, diversiteettiin panostaminen sekä inklusiivisuutta parantavien uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen edistävät kilpailukykyä tulevaisuudessa. Lisäksi toimialalla tehdään suuria investointeja teknologiaan ja dataan. Pohtimalla nämä ratkaisut kestävyyslinssien läpi saadaan aikaan molempia – vaikuttavuutta ja säästöjä.” 

Alaa kirittää myös muuttuva sääntely: EU pääsi kesäkuun 2022 lopussa yhteisymmärrykseen uuden kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive CSRD) sisällöstä ja aikataulusta. Myös vakuutusalan tulee Deloitten näkemyksen mukaan ottaa huomioon kokonaisvaltainen näkökulma vastuullisuusstrategiansa suunnittelussa. Velvoitteisiin täytyy vastata, mutta pelkkä raportointivaatimusten perässä juokseminen sumentaa helposti metsän puilta.

ESG on muutakin kuin E:tä – tarkastelussa täytyy huomioita myös sosiaaliset kysymykset ja hyvä hallintotapa

Keskustelua ohjaa usein EU-taksonomia ja sen ilmastotavoitteet. Ympäristötoimien lisäksi vakuutusalalla   tulee kuitenkin tarkastella myös sosiaalisia ja hallintoon liittyviä tekijöitä. Taksonomia on jatkuvasti kehittyvä ja täydentyvä dokumentti ja sen sosiaalinen ulottuvuus on jo kehitteillä.  Sääntelyviranomaiset puolestaan jatkavat toimialoihin kohdistuvaa painostusta toiminnan nopeuttamiseksi. Näin myös valvojan paine tarkastella kestävyysasioita kokonaisvaltaisemmin kasvaa. 

”Esimerkiksi verotus, vaikka täällä Suomessa kiinnostava aihe onkin, on usein aliarvioitu kestävän kehityksen näkökulmasta. Verovastuullisuuden merkitys on kuitenkin jatkuvassa kasvussa, ja siihen kohdistuu kiinnostusta ja painetta useamman sidosryhmän taholta”, Flangan toteaa.

Tuotteet, läpinäkyvyys ja asiantuntemus kilpailuetuna

Kestävä kehitys tuo yrityksille myös kilpailuetua. Lanseeraamalla entistä kestävämpiä tuotteita ja palveluita vakuutustoimijat voivat kasvattaa markkinaosuuttaan. Parempi asiakasymmärrys ja data auttavat palvelemaan kilpailukykyisemmin erilaisia kohderyhmiä. Teknologiainvestoinneissa on valtava potentiaali panostaa vihreään siirtymään ja eettiseen palvelutuotantoon. Saarisen mukaan huomioimalla käytössä olevien laitteiden elinkaari ja kierrätys saavutetaan kestävyysvaikutusten lisäksi myös taloudellista hyötyä. 

”Esimerkiksi hankintojen ja toimitusketjun rooli on tunnistettu hyvin, mutta konkreettiset, ohjaavat periaatteet puuttuvat monella arjesta. Teknologiavalintojen lisäksi datan tallentamisen ja käytön periaatteisiin liittyy paljon kestävyyspotentiaalia. Suurin vaikuttavuus vihreän siirtymän näkökulmasta liittyy datan tallentamiseen, sen käyttöön ja hankintoihin.”

Kilpailu huippuosaajista on kovaa ja läpinäkyvyys on tärkeää, mikäli organisaatio haluaa houkutella parhaimmat työntekijät. Osaamisen johtamisen ennustetaan olevan yksi vakuutusyhtiöiden lähitulevaisuuden suurimmista haasteista. Yrityksen vastuullisuus voi auttaa houkuttelemaan ja pitämään huippuosaajia.

”Viherpesun aika on onneksi ohi ja avoimuus ratkaisee kaikessa. Oli kyseessä sitten kestävä investointi tai sosiaalisten epäoikeudenmukaisuuden tunnistaminen toimitusketjun, kumppaneiden tai henkilöstön suhteen”, Saarinen muistuttaa.

Miksi toimiva kestävän kehityksen strategia on nyt pakollinen?

”Kannattaa toimia, sillä kestävyys on vakuutustoimijoille pian hygieniatekijä. Kestävän kehityksen strategialähtöinen pitkän aikavälin suunnitelma tulisi tehdä viimeistään nyt. Näkisin myös mielelläni keskustelun konkretisoituvan liiketoimintajohdon pöydälle, kun strategiaa lähdetään viemään käytäntöön”, Lilli Saarinen huomauttaa.

”Vastuullisuus toteutuu aina suhteessa sidosryhmiin. Aidosti kestävän liiketoiminnan hyötyjen tavoittelu vaatii poikkitieteellistä tarkastelua ja eri liiketoimintojen ja tukifunktioiden tiivistä yhteistyöstä – asiakkaita unohtamatta”, Anne-Maria Flanagan jatkaa. 

Kestävässä kehityksessä ei siis ole kyse pelkästään lain vaatimuksien täyttämisestä. Huolellisesti suunnitellut kestävän kehityksen investoinnit voivat parhaimmillaan olla erittäin vaikuttavia – ne edistävät sekä uutta liiketoimintaa että hyvinvointia. Vakuutustoimijat voivat hyödyntää datainvestointeja ja näin yhdistää myös kestävän kehityksen ja asiakaskokemuksen. 
 
”Datakyvykkyydet ovat raportoinnin keskiössä, mutta ennen kaikkea ne tulisi nähdä kestävän liiketoiminnan kehittämisen välineenä”, Saarinen summaa.