Human Capital Trends 2020

Artikkeli

Mitkä ovat henkilöstöjohtamisen trendit vuonna 2020?

Human Capital Trends 2020: The social enterprise at work: Paradox as a path forward  

Selvitimme lähes 9 000 liiketoiminta- ja HR-johtajan ja -asiantuntijan näkemyksiä henkilöstöjohtamisen ja työn tulevaisuudesta. Esittelyssä viisi Suomessa tärkeimmäksi noussutta trendiä.

Maailma näyttää hyvin toisenlaiselta tänään kuin Deloitten julkaistessa vuonna 2011 ensimmäisen Human Capital Trends -raportin. Teknologia on vallannut työyhteisöt nopeudella, mitä olisi ollut vaikea kuvitella 10 vuotta takaperin. Henkilöstön osaaminen ja muuntautumiskyky on kehittynyt huimasti, mutta samalla vaatimukset työyhteisöjä kohtaan ovat kasvaneet, mitä tulee esimerkiksi tasa-arvoon ja eettisyyteen.

Kysymys kuuluu, millä keinoilla organisaatiot pysyvät ihmislähtöisinä teknologiavetoisessa maailmassa?

Raportissa tarkastellaan  työelämän ja henkilöstöjohtamisen tulevaisuutta kymmenen trendin kautta, joista Suomessa tärkeimmäksi HR- ja liiketoimintajohtajat nostivat henkilöstön hyvinvoinnin, yhteenkuuluvuuden, uuden osaamisen kehittämisen, HR:n muuttuvan roolin ja tiedolla johtamisen.

1) Henkilöstön hyvinvointi

Kyselyyn vastanneista HR- ja liiketoimintajohtajista 96 % näkee työhyvinvoinnin yrityksen vastuuna henkilöstöään kohtaan. Suomalaisista vastaajista 84 % (globaalisti 80 %) pitää työhyvinvointia tärkeänä tai erittäin tärkeänä organisaation menestymisen kannalta, mikä nostaa sen tämän vuoden kärkitrendiksi. Yritysten tulisi ottaa hyvinvointi kiinteäksi osaksi työn suunnittelua, jotta henkilöstö voi hyvin ja suoriutuisi myös työstään parhaalla mahdollisella tavalla.

Lue lisää raportista: Designing work for well-being s. 33–40.

2) Yhteenkuuluvuus

Menestyvät organisaatiot ovat tunnistaneet selvän linkityksen henkilöstön yhteenkuuluvuuden tunteen ja organisaation tuloksentekokyvyn välillä. Nämä yritykset pyrkivät vahvistamaan työntekijöiden yhteenkuuluvuutta sekä koko yrityksen että tiimien sisällä ja tunnetta siitä, että työntekijät voivat omalla panoksellaan auttaa pääsemään yhteisiin, merkityksellisiin tavoitteisiin. Suomalaiset tutkimukseen vastanneet HR- ja liiketoimintajohtajat näkevät organisaatiokulttuurin 50 % (globaali 43 %),
henkilökohtaiset suhteet 22 % (globaali 24 %) ja johtajuuden 19 % (globaali 20 %) keskeisinä tekijöinä yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamisessa.

Lue lisää raportista: Belonging s. 23–30.

3) Uuden osaamisen kehittäminen

Liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti ja osana sitä osaamistarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa. Organisaatioiden tulee tukea henkilöstöään muutoskyvykkyyden ja humaanisten taitojen vahvistamisessa, mikä lisää työntekijöiden ja yritysten resilienssiä luovia yhä vaikeammin ennakoitavassa työelämässä. Nousussa ovat nyt humaaniset taidot kuten tunneäly, hiljaisen tiedon jakaminen, verkostoitumistaidot ja asiakasymmärrys.

Lue lisää raportista: Reskilling s. 71–78.

4) HR:n muuttuva rooli

HR:n tavoitteena on ollut jo pitkään olla liiketoimintalähtöisempi. Tämän lisäksi HR:ltä odotetaan tulevaisuudessa uudenlaisia rakenteita ja lähestymistapoja. Ketterien ja monialaisten tiimien tulee kehittää esimerkiksi ihmislähtöistä kokemusta (human experience), joka kattaa niin työntekijäkokemuksen kuin asiakaskokemuksen. Tulevaisuudessa korostuu organisaatioiden eri osien osaamisen yhdistäminen monialaisiin tiimeihin, joissa esimerkiksi tuotannon ja IT:n ammattilaiset toimivat yhdessä.

Lue lisää raportista: A memo to HR s. 109-113

5) Tiedolla johtaminen

Uutena trendinä tutkimuksessa nousi tänä vuonna tiedolla johtaminen. Oppimista tulisi tapahtua yhä enemmän tiimeissä ja hiljaista tietoa jakamalla. Yritykset, jotka onnistuvat tiedon jakamisessa menestyvät, myös liiketoiminnassa selvästi paremmin. Tiedon jakaminen on edellytys itseohjautuvien tiimien tehokkaalle toiminnalle. Suomalaisista tutkimukseen vastanneista HR- ja liiketoimintajohtajista 36 % (globaali 52 %) kokee työvoiman liikkuvuuden vaikuttavan eniten tiedolla johtamisen strategian kehittämistarpeeseen.

Lue lisää raportista: Knowledge management s. 63–69.

Oliko tieto hyödyllistä?