Taistelua robottien puolesta ja vastaan

Näkökulmia

Taistelua robottien puolesta ja vastaan

Blogi: Eva Tuominen

1.11.2017

Viime aikoina internetin ja lehtien palstat ovat kiihtyvällä vauhdilla täyttyneet kissanhännänvetokilpailusta, joka menee suunnilleen näin:

"Robotit tulevat ja vievät meidän työpaikat"
"Eipäs tule, ainakaan pitkään aikaan”
"Tuleepas, mutta katoavien töiden tilalle tulee uusia"

Viime viikolla kävi niin, että Deloitten Helsingissä järjestämässä Future of Work -aiheisessa tilaisuudessa peräkkäiset puhujat katsoivat asiaa kahdesta erinäkökulmasta. Filip Gilbert kuvaili esimerkin avulla Tanskalaiselle vakuutusalan asiakkaalle tehtyä projektia, jossa merkittävä osa vakuutuskorvauskäsittelijöistä korvataan tekoälyllä ja ohjelmistorobotiikalla. Päivän pääesiintyjä, Bersin by Deloitte -tutkimusyksikön johtaja Josh Bersin, sen sijaan maalasi helikopteriperspektiivistä paljon valoisampaa kuvaa tulevaisuudesta, jossa töitä kyllä katoaa kun robotit hoitavat rutiinit, mutta samaan aikaan syntyy monenlaisia uusia töitä ja työurat moninaistuvat. Voisi jopa ajatella, että nämä kaksi asiantuntijaa ovat aiheesta erimieltä, mutta itseasiassa he vain kuvailevat saman kolikon kahta eri puolta.

Ei tarvitse katsoa kuin ympärilleen, niin jo nyt on nähtävissä, että teknologia, olkoon se sitten tekoälyä, robotiikkaa tai automaatiota, pystyy jatkossa hoitamaan monia perinteisiä siistejä sisätöitä. Henkilön, jonka nykyinen työ on pääasiallisesti näyttöpäätteen edessä tehtävää tietojen siirtelyä ja yhdistämistä, on aivan syystä huolissaan tulevaisuudestaan. Toki useimpien henkilöiden työnkuva on monipuolinen, ja sisältää myös suunnittelua, arviointia ja kommunikointia. Mutta jos yli puolet työstä on tosiasiallisesti virtuaalisten papereiden mekaanista pyörittelyä, niin todennäköisesti kyseinen työ kuuluu riskiryhmään. Yrityksessä, jossa tällaisen työn tekijöitä on nyt 1000 henkilöä, voidaan melko helposti jo olemassa olevalla teknologialla uudelleen organisoida työ niin, että ihmistä vaativat tehtävät jaetaan 500 henkilön kesken, ja 500 hengen työt automatisoidaan.

Toisaalta on paljon sellaisia tehtäviä, joihin on todella vaikeaa löytää tekijöitä. Näitä töitä löytyy sekä palkkahaitarin ylä- että alareunasta. Mutta monet uusista tehtävistä ovat sellaisia, että keskivertosuomalainen ei joko halua, tai osaa tehdä niitä. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat muun muassa monet hoiva- huolto- ja rakennusalantyöt. Jälkimmäiseen puolestaan kuuluvat esimerkiksi sellaiset uudet tehtävät kuten virtuaaliteknologiaosaajat, palvelumuotoilijat ja digibrändinrakentajat.

Yhteiskunnan, poliitikkojen ja yritysjohtajien vaativana tehtävänä on yrittää ratkaista työn murroksesta aiheutuvat vaikeat rakenteelliset ongelmat. Yksilötasolla jokainen on kuitenkin markkinataloudessa pitkälti oman onnensa seppä: oman osaamisen jatkuva kehittäminen ja uusien urapolkujen aktiivinen rakentaminen ovat asioita, joita yksilö ei voi koskaan kokonaan ulkoistaa yhteiskunnan tai työnantajan vastuulle.

Eva Tuominen
Oliko tieto hyödyllistä?