Näkökulmia

Saadaanko teknologioilla aikaan aitoa työhyvinvointia?

Blogi: Kirsi Kemi

Hyvinvointi tuottavuuden lähteenä on uusimman Human Capital Trends -tutkimuksemme mukaan tärkein henkilöstöjohtamisen trendi Suomessa. Hyvinvoinnista onkin tullut trendikästä. Edelläkävijät kehittävät työhyvinvointiohjelmiaan yhä laajemmiksi ja usein myös teknologia tulee tässä apuun. Muistetaanko yrityksissä kuunnella myös henkilöstön tarpeita työhyvinvointia kehitettäessä?

17.4.2018

Eläkkeellä oleva äitini kertoi tuttavapariskunnastaan, joka ei enää käy tanssimassa, koska rouvan askelmittari ei mittaa tanssiaskeleita. Sen sijaan rouva ravaa illalla pimeässä ympäri taloaan, jos 10 000 askelta ei ole tullut täyteen. Oma työnantajani tarjoaa sovelluksen, jonka kautta voi seurata vireystasoaan merkitsemällä liikuntasuoritteita ja mm. työssä onnistumisia ja oivalluksia. Sinne voi kirjata lapsen kanssa leikkimisen liikuntasuoritukseksi: Yes! Hirviöleikki 30 minuuttia, hyödyllistä aikaa! Hetkinen – eikö lapsen kanssa vietetyn ajan pitäisi olla itsessään arvokasta?

Kun hyvinvoinnista tuli suoritus

Hyvinvointi ja sen linkittyminen tuottavuuteen on Human Capital Trends -tutkimuksemme mukaan tämän vuoden tärkein henkilöstöjohtamisen trendi Suomessa. Hyvinvointi on trendikästä. Tämän päivän sankari ei ole henkilö, joka herää viideltä, jotta ehtii urheilla ennen pitkää työpäivää.

Nyt on tärkeää nukkua ja löytää tasapaino työn ja muun elämän välillä. Tämä on terve suuntaus, jos emme tässäkin mene liian pitkälle ja ala stressata siitä, ettemme ehdi suorittaa hyvinvointia riittävästi.

Teknologia tarjoaa meille apuvälineitä, mutta mittaamisesta ei saisi tulla itse tarkoitus.

Edistyksellisellä työhyvinvoinnilla kilpailuetua

Yrityksissä on herätty huomaamaan työntekijöiden hyvinvoinnin vaikutus tulokseen. Edelläkävijät tarjoavat työntekijöilleen terveyspalveluiden lisäksi mm. liikuntaan, stressinhallintaan, jaksamiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä ohjelmia ja työkaluja. Human Capital Trends -tutkimuksemme mukaan yritykset voisivat kuitenkin vastata paremmin työntekijöiden tarpeisiin. Eniten työntekijät arvostavat joustavia työaikoja ja mahdollisuutta etätöihin – asioita, jotka helpottavat arkea. Sovellukset ja teknologiat eivät siis ole ykkösjuttu, vaikka oikein hyödynnettynä niiden avulla voi kiinnittää huomiota hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiin asioihin.

Mielestäni yritysten pitäisi laittaa eniten paukkuja perusasioihin – työn ja muun elämän sujuvuuteen, hyvään johtamiseen ja innostavaan kulttuuriin.

Jos ihmiset kokevat työnsä merkitykselliseksi, saavat mahdollisuuksia kehittyä ja ovat osa innostavaa yhteisöä, hyötyvät tästä sekä työntekijät että yritykset.

Lisäksi töistä pitää ehtiä palautua – kukin omalla tavallaan. Työnantajien kannattaa kuunnella työntekijöitään tarkalla korvalla. Työhyvinvointi osana työntekijäkokemusta voi olla kilpailuvaltti työmarkkinoilla ja parantaa merkittävästi myös tuottavuutta. Paukut kannattaa laittaa niihin asioihin, joita työntekijät arvostavat. Hyvinvoinnista ei pidä tulla suorittamista.

Työhyvinvoinnissa huomioitava erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet

Miten yritykset voivat lisätä työhyvinvointia positiivisella tavalla? Usein keskitymme asiakkaidemme kanssa työntekijäkokemuksen ja kulttuurin kehittämiseen. Kun työn tekemisestä saadaan mahdollisimman sujuvaa, jää enemmän aikaa mielenkiintoisiin, energiaa antaviin tehtäviin. Tässä myös teknologia tulee usein avuksi.

Eri elämäntilanteissa olevat ihmiset tarvitsevat erilaisia asioita – yksi voi arvostaa nopeaa oppimista ja urakehitystä, toinen työn ja perhe-elämän tasapainoa ja kolmas mahdollisuutta nuorempien mentorointiin. Erilaisuutta arvostavassa kulttuurissa ihmiset voivat paremmin ja uudet ideat pääsevät lentoon. Ihmiset voivat hyvin – ja tulosta syntyy!

Oliko tieto hyödyllistä?