Lehdistötiedotteet
Tarve työn muutokseen kaksinkertaistunut
Deloitte Human Capital Trends 2021
Koronapandemian seurauksena kolme neljäsosaa globaaleista liiketoimintajohtajista asettaa henkilöstön muuntautumiskyvyn tärkeysjärjestyksessä kärkisijalle. Kuitenkin vain joka kuudes yrityspäättäjä uskoo organisaationsa olevan valmis vastaamaan työn muutoksen tuomiin haasteisiin. Asian kriittisyyteen on nyt herätty, mutta muutostarve aiheuttaa organisaatioissa suurta kipuilua. Suomessa työn muutostarpeesta huolestuneiden yrityspäättäjien määrä on tuplaantunut.
11.12.2020
Deloitten Global Human Capital Trends 2021 -tutkimuksen mukaan henkilöstöön liittyviä kysymyksiä ei enää nähdä ainoastaan henkilöstöhallinnon asioina, vaan ne koskettavat koko organisaation liiketoimintaa aina ylintä johtoa ja hallitusta myöden. Globaalisti lähes kolme neljäsosaa (72 %) organisaatioiden avainhenkilöistä asettaa työntekijöiden muuntautumiskyvyn, osaamisen kehittämisen ja uusien roolien omaksumisen tärkeysjärjestyksessä kärkeen valmistautumisessa liiketoiminnan poikkeustilanteisiin. Tästä huolimatta vain 17 % näistä samoista johtajista uskoo, että heidän organisaationsa ovat valmiita sopeutumaan muutokseen ja kouluttamaan uudelleen henkilöstöään uusiin rooleihin. ”Työn muutoksen tarpeesta on puhuttu paljon toki jo aikaisemminkin, mutta nyt pandemia-ajan poikkeustilanteen johdosta asiaan on todella herätty yrityksissä”, sanoo Deloitten Human Capital -palveluista vastaava Maarit Santtila.
Koronapandemian vaikutus näkyy myös suomalaisten liiketoimintajohtajien vastauksissa, joista yli puolet (62 %) kokee työn muutoksen nyt tärkeäksi, kun ennen pandemiaa muutokselle näki tarvetta vain joka neljäs. Työn muutoksella organisaatiot pyrkivät saavuttamaan parempia tuloksia uutta teknologiaa ja ihmisten työtä yhdistämällä. ”Organisaatiot, jotka ovat valmiita investoimaan sekä henkilöstön potentiaalin kehittämiseen että teknologioiden hyödyntämiseen, menestyvät tutkitusti parhaiten. Monet yritykset ovatkin pohtineet ratkaisuja esimerkiksi palveluiden virtuaaliseen tuottamiseen, kun vierailut asiakkaiden toimipisteisiin Suomessa ja maailmalla eivät ole tällä hetkellä mahdollisia”, Santtila sanoo.
Suomalaiset arvostavat mahdollisuutta vaikuttaa etätyötapoihin
Tutkimuksen mukaan pohjoismaisista liiketoimintajohtajista 78 % uskoo, että tämän hetkiset etätyö- ja virtuaalikäytännöt säilyvät myös tulevaisuudessa. Pohjoismaissa vastaajat pitävät tärkeimpänä etätyön onnistumisen kannalta, että työntekijöillä on mahdollisuus itse vaikuttaa työtapoihinsa. Globaalisti etätyössä tärkeimmäksi nähdään sen sijaan hyvät digitaaliset viestintä- ja yhteistyöalustat.
Tutkimukseen vastanneista suomalaisista jopa 80 % sanoo, että etätyöskentelyllä on positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin, kun koko Pohjoismaiden vastaajista näin kokee 65 %. Deloitten Digital Consumer Survey 2020 -tutkimuksesta selviää, että suomalaiset ovat muita eurooppalaisia tyytyväisempiä käytössään olevaan etätyöteknologiaan ja kokevat myös etätyöskentelyn muita tehokkaampana. ”Työn tekemisen muutos on ollut pandemian aikana merkittävä ja etätyöhön liittyy sekä hyviä että huonoja puolia. Suomessa etätyön tekniset valmiudet ovat maailman huippuluokkaa, mutta lisäksi ihmisten hyvinvoinnin tulee olla kiinteä osa työn suunnittelua, jotta henkilöstö voi hyvin ja suoriutuu työstään parhaalla mahdollisella tavalla,” Santtila sanoo.
Tutkimuksesta:
Deloitten Global Human Capital Trends on henkilöstöjohtamisen ja työn tulevaisuuden laajimpia tutkimuksia maailmassa. Tänä syksynä tutkimus toteutettiin aiempaa suppeampana versiona ja siinä syvennyttään vuoden 2020 tutkimuksesta valittuihin kärkitrendeihin ja koronapandemian vaikutuksiin henkilöstöjohtamisessa. Kyselyyn vastasi yli 3 600 HR- (44 %) ja liiketoimintajohtajaa ja hallituksen jäsentä (56 %) 96 maasta, mikä kertoo henkilöstöpääoman tärkeyden kasvusta organisaatioissa. Suomessa kyselyyn vastasi 32 HR- ja liiketoimintajohtajaa sekä asiantuntijaa eri toimialoilta.
Deloitten Digital Consumer Trends -tutkimus on selvittänyt yli 36 000 kuluttajan mobiilikäyttäytymistä 23:ssa maassa. Pohjoismaissa tutkimukseen vastasi 5 000 kuluttajaa, Suomesta vastaajia oli 1 000.