Artikkeli

Havaintoja Human Capital Trends 2017 – tutkimuksesta

työelämä luo paitsi nahkansa myös luustonsa

Maaliskuu 2017

Vaviskaa siiloutuneet, pöhöttyneet hierarkiaorganisaatiot – työelämässä puhaltavat uudet tuulet! Asiakkaat rakastavat organisaatioita, joiden työntekijät ovat innostuneita ja joiden toiminta on ketterää ja innovatiivista. Ei siis ole sattumaa, että niin monessa suuressakin organisaatiossa työntekijäkokemuksen kehittäminen on noussut raketin lailla johdon agendalle. Vaikka perimätieto on jo kauan kertonut, että hyvä työntekijäkokemus edeltää hyvää asiakaskokemusta, vasta nyt organisaatiot ovat laajalti alkaneet investoida työntekijäkokemuksen kehittämiseen yhtä systemaattisesti kuin asiakaskokemuksen kehittämiseen.

Työntekijäkokemuksen kehittäminen nousi Deloitten Human Capital Trends 2017 -tutkimuksen prioriteettilistalle sijalle neljä, mutta itseasiassa lähes kaikissa muissakin tämän vuoden trendeissä sivutaan samaa aihetta. Työntekijäkokemusta nimittäin ei voi kehittää Macbookien himmeässä loisteessa eristetyssä palvelumuotoiluyksikössä, vaan kyse on organisaation kokonaisvaltaisesta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä. Hyvä työntekijäkokemus ei synny yksittäisistä asioista kuten työtilat, tyky-päivä tai palkitsemiskäytännöt, vaan yhtenäisestä kokonaisuudesta. Siitä, että tuki työntekijän elinkaaren kaikille vaiheille suunnitellaan eri henkilöstötyyppien todellisten tarpeiden perusteella, oli sitten kyse osa-aikaisesta assistentista tai ylimmän tason johtajasta.

Vastustamattoman työntekijäkokemuksen rakennuspalikat

Mitkä sitten ovat ne komponentit, joista hyvä työntekijäkokemus syntyy? Tämä tietenkin riippuu organisaation tyypistä ja toimialasta, mutta aivan varmasti siihen vaikuttavat ainakin:

  • merkityksellinen työ ja selkeät tavoitteet
  • valmentava ja kannustava esimiestyö
  • positiivinen ja joustava työympäristö
  • mahdollisuus kehittyä ja edetä uralla
  • luottamus yrityksen johtoon, strategiaan ja tavoitteisiin
  • yhteistyötavat, vuorovaikutus ja työvälineet

Suomessakin on useita organisaatioita, jotka ovat ottaneet suurimmaksi kilpailuvaltikseen nimenomaan työntekijäkokemuksen. Suomalainen henkilöstöjohtamisen sisäpiiri villiintyi muutamassa vuodessa HR-pilvipalveluista, mutta palvelumuotoilun ilosanoma on levinnyt vielä sitäkin nopeammin jopa julkisen sektorin organisaatioihin – ainakin puheen tasolla. On ollut hienoa nähdä uuden aikakauden henkilöstöjohtajien into lähteä uudistamaan organisaatiota asiakaslähtöisesti, ei pelkästään prosessit, järjestelmät ja mittarit edellä.

Suomalaisia vahvoja esimerkkejä

Etenkin niillä aloilla, joissa kilpailu huippuosaajista on kovaa, yritykset joutuvat tarkkaan miettimään, miten ne rakentavat työntekijäkokemusta ja miten siitä viestitään yrityksen sisällä ja ulkopuolella. Esimerkkejä ei ole vaikea löytää, sillä mm. viime vuosien Great Place to Work -tutkimuksen listoilla on useita tällaisia organisaatioita, kuten Vincit, Solita, Musti ja Mirri, Nitor, Gofor ja KiiltoClean. Käytännössä näiden organisaatioiden on huomattavasti muita helpompi houkutella ja pitää huippuosaajia, ja kas, samat organisaatiot löytyvät myös erilaisilta kasvulistoilta.

Saan tällä hetkellä ennen näkemättömän paljon pyyntöjä paitsi HR-johdolta myös suoraan ylimmältä operatiiviselta johdolta tulla keskustelemaan organisaation kokonaisvaltaisesta uudistamisesta. Vaikuttaisi siltä, että monilla johtajilla on akuutti tarve ymmärtää ja uudistaa omaa yrityskulttuuriaan, organisaatiotaan ja henkilöstöään. Digitalisaatio, joka on jo jonkun aikaa ollut yritysten ykköshaaste, on saanut vahvan aisaparin organisaatiosta ja kulttuurista kilpailuetuna.

Mikäli edes osa tästä positiivisesta energiasta konkretisoituu paremmaksi työelämäksi, voittajina on paitsi yritys, sen omistajat ja asiakkaat myös työntekijät ja laajemmin ottaen koko yhteiskunta. Suomessa on perinteisesti pidetty huolta työntekijöiden fyysisestä hyvinvoinnista. Viimeistään nyt on aika huolehtia myös henkisen työympäristön rakentamisesta.

Meillä ei ole Kalifornian ilmastoa, mutta muuten meillä on kaikki eväät rakentaa loistava henkinen työympäristö, joka houkuttelee puoleensa eri alojen parhaita osaajia. Onhan perustamme Pohjoismainen tasa-arvo, avoimuus ja osaaminen.  Suomalaisella sisulla voimme rakentaa joka niemeen ja notkoon kannustavaa työkulttuuria, joka perustuu innovatiivisuuteen ja kunnianhimoiseen kehittämiseen. Ehdotan, että satavuotiaan Suomen kunniaksi unohdamme vaatimattomuuden ja uskomme vahvuuksiimme!

Oliko tieto hyödyllistä?