Työnantajan ja -tekijän suhde tulevaisuudessa – neljä skenaariota

Skenaariot toimivat työkalupakkina ennalta-arvaamattomassa maailmassa

9.9.2021

Paluu toimistolle, uudet työskentelytavat ja hybridityön lisääntyminen tuovat omat haasteensa työn arkeen tulevina vuosina. Työyhteisön menestys on yhä enemmän kiinni työntekijöiden sitoutumisesta ja hyvinvoinnista. Selkeä visio ja rohkea strategia, jotka kattavat liiketoiminnan ja työvoiman lisäksi myös sosiaaliset tekijät, ovat organisaatioille nyt elintärkeitä.
 

Taustavaikuttimina osaamisen saatavuus ja valtiohallinnon päätöksenteko

Työnantajan ja työntekijän suhteen tulevaisuutta määrittää ennen kaikkea kaksi taustatekijää: huippuosaamisen saatavuus ja työelämää koskeva poliittinen päätöksenteko.

Osaamisen saatavuus vaikuttaa muun muassa työnantajan halukkuuteen investoida uudelleenkoulutukseen, työntekijöiden urakehitykseen liittyvään muutosalttiuteen ja vaihtoehtoisten työvoiman tai teknologioiden hyödyntämiseen. Työntekijöiden edustus ja suojelu sekä ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden torjuminen puolestaan ovat poliittisen päätöksenteon piirissä olevia asioita, jotka voivat ratkaisevasti muuttaa työntekijöiden asenteita ja odotuksia työnantajaansa kohtaan.

Yli 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä kokee suhteen työnantajaan pysyvän todennäköisesti samana tai vahvistuvan kumppanuutena. Lisäksi 86 prosenttia uskoo työntekijöiden saavuttavan yhä enemmän itsenäisyyttä ja vaikutusvaltaa työyhteisössä. Monella työnantajalla onkin nyt pohdinnan paikka, mihin suuntaan työyhteisön dynamiikkaa halutaan viedä.
 

Tulevaisuuden neljä skenaariota

• Work as fashion / Työ hetken trendinä: työnantaja pyrkii pysymään jatkuvasti pulssilla työntekijöiden tunnetiloista, kilpailijoiden liikkeistä ja markkinan dynamiikan vaihtelusta. Työnantajan ja työntekijän suhde on reaktiivinen: työnantaja vastaa paineen alla hetkessä työntekijöiden vaatimuksiin tai kilpailijan siirtoon kytkemättä toimintaa pidemmän aikavälin työvoimastrategiaan.

• War between talent / Kykyjen sota: skenaariolle on leimallista osaamisen ylitarjonta ja vastaavien tehtävien määrän rajallisuus – yhtälö, joka johtaa työntekijöiden väliseen kilpailuun. Suhde tekijöiden ja työnantajan välillä on persoonaton; työntekijät nähdään lähinnä vaihdettavissa ja korvattavissa olevina resursseina. Työntekijät puolestaan ovat enemmän kiinnostuneita keskinäisestä kilpailusta kuin työnantajasuhteen laadusta.
  
• Work is work / Työ on vain työtä: työyhteisön jäsenet toteuttavat itseään henkilökohtaisessa ja sosiaalisessa elämässä – ei toimistolla, jossa organisatorinen vastuu on läsnä. Työnantajan ja -tekijöiden suhdetta määrittää ammatillisuus. Molemmin puolinen luottamus työssä suoriutumiseen on vahva, mutta työntekijöiden odotetaan löytävän merkityksellisyyden tunnetta elämään pääasiassa työn ulkopuolella.

• Purpose unleashed / Tunne merkityksellisyydestä: yksiselitteisesti tässä tulevaisuuden skenaariossa työn merkityksellisyyden kokemus on hallitsevin voima työnantajan ja tekijöiden suhteen ajurina. Suhde on tällöin yhteisöllinen: kummatkin osapuolet kokevat jaetun merkityksellisyyden tunteen kaiken kattavana liimana työyhteisön sisällä.
   

Lähitulevaisuudessa ensimmäinen skenaario näyttäytyy todennäköisesti vahvana pandemian herkistettyä työnantajat kuuntelemaan entistä tarkemmin työntekijöiden toiveita ja tarpeita. Toisaalta taas nopeasti muuttuvat tilanteet luovat kilpailutilanteita ja merkityksellisyyden kaipuuta. Tutkimuksessa esiinnousseet teemat eivät kuitenkaan ole uusia. Ne ovat kehittyneet muutoksen mukana, kuten työntekijöiden ja -antajien väliset suhteet aikojen saatossa.

Ennalta-arvaamattomassa maailmassa skenaariot toimivat työkalupakkina, joka auttaa organisaatiota löytämään paitsi oman etenemispolkunsa myös varautumaan tulevaan ja rakentamaan kilpailuetua paremmin toimivista työelämäsuhteista.