Työ tekijäänsä varten: työntekijäkokemuksen kehittäminen muuttuvassa maailmassa

Näkökulmia

Työ tekijäänsä varten: työntekijäkokemuksen kehittäminen muuttuvassa maailmassa

Blogi: Asko Kauppinen

Tällä hetkellä organisaatioissa etsitään kuumeisesti keinoja työtyytyväisyyden ja kulttuurin kehittämiseen. Yksi yritys hakee ratkaisua palkitsemisesta, toinen puolestaan kehittää johtamiskulttuuria. Yhteistä on, että lähes jokainen yritys kantaa huolta siitä, tehdäänkö loppujen lopuksi oikeita asioita.

Työntekijäkokemus on myös Deloitten 2019 Global Human Capital Trends -tutkimuksen maailmanlaajuisesti toiseksi merkittävin trendi, ja Suomessa se jakaa ensimmäisen sijan oppimisen kanssa. Mielenkiintoista on, että suomalaisvastaajat ovat globaalia ja pohjoismaista keskiarvoa heikommin valmistautuneita kehittämään työntekijäkokemusta.

Kuinka työntekijäkokemuksella voi erottautua kuumilla työmarkkinoilla?

Vaikka työmarkkinoilla on työnhakijan markkinat ja uusia työpaikkoja on avoinna peräti 10 000 enemmän kuin vuosi sitten, työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan maaliskuussa oli edelleen toistasataatuhatta työtöntä työnhakijaa. Myös Deloitten valtakunnallisesti työllistävien asiakkaiden keskuudessa tilanne on kahtiajakautunut: asiakkaillamme on ongelmia houkutella osaavaa työvoimaa kasvukeskuksissa mutta myös sellaisilla muuttotappiopaikkakunnilla, joiden työttömyysluvut ovat korkeita.

Niukkuudesta ei taistella suinkaan vain ohjelmoijia, IT-arkkitehteja ja muotoilijoita houkutellessa, vaan suuret suomalaisyritykset etsivät kuumeisesti myös tuotannon työntekijöitä, autonkuljettajia, hoivahenkilökuntaa, kaupan alan osaajia ja sellaisia tekijöitä, joilta ei periaatteessa edellytetä mitään muodollista koulutusta tai osaamista. Tässä valossa onkin tärkeää huomioida, että keskustelu työn ja vapaa-ajan tasapainosta on globaalisti muuttunut keskusteluksi työn merkityksellisyydestä. Työn vaativuutta, työehtoja ja työn kuormittavuutta tärkeämmäksi nouseekin työn imu ja kyky luoda työpaikkoja, jotka tarjoavat tekijöilleen ansainnan lisäksi mahdollisuuden toteuttaa itseään.

Työn merkityksellisyyden tärkeys ei rajoitu vain työvoiman houkuttelemiseen. MIT:n tutkimukset osoittavat, että työntekijäkokemuksella on selkeä yhteys organisaatioiden asiakastyytyväisyyteen ja kykyyn innovoida. Tästä huolimatta vain 42 % tutkimuksemme vastaajista oli tyytyväisiä päivittäisiin työn tekemisen käytäntöihin.

Deloittella olemme asiakastyytyväisyyttä ja työntekijäkokemusta analysoidessamme havainneet, että huonot työn tekemisen edellytykset esiintyvät usein käsi kädessä huonon asiakaskokemuksen kanssa. Työn arvostus ja edellytykset työssä onnistumiseen ovat saman asian eri puolia, ja asiakasrajapinnassa on erittäin epätodennäköistä onnistua, jos työntekijät eivät ymmärrä loppuasiakkaan tarpeita ja koe tekevänsä merkityksellistä työtä hyvillä välineillä hyvän johdon alaisuudessa. Siksi onkin oireellista, että suuri osa organisaatioista pyrkii kehittämään työntekijäkokemusta luontoisetujen, tapahtumien, palkitsemisen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon kautta.

Työntekijäkokemuksen kehittämisen uusi aalto: paluu rahasta perusasioihin

Moni mieltää työntekijäkokemuksen olevan kaupan. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että kun organisaatiolla on varaa maksaa, töissä on automaattisesti mukavaa. Tämä jättää varjoonsa sen tosiasian, että moni Suomen parhaiden työpaikkojen listoilla keikkuvista yrityksistä on itse asiassa varsin maltillinen palkanmaksaja jopa suhteessa oman toimialan verrokkeihin.

Monet organisaatiot vetoavat työehto- ja paikallissopimuksiin, työaikalakiin, vuorotyöhön, perinteisiin ja jopa omaan konservatiiviseen kulttuuriinsa. Siitä huolimatta onkin ollut innostavaa nähdä läheltä, että pien- ja pk-yritysten ohella Suomessa työntekijäkokemuksen pioneerityötä tekevät esimerkiksi logistiikka- ja rakennusalan suuret yhtiöt. On myös huomionarvoista, että Glassdoorin Best Places to Work -tutkimuksessa In-N-Out-hampurilaisravintola, Yhdysvaltain länsirannikon 70-vuotias pikaruokaklassikko, sijoittui jälleen kolmanneksi Facebookin jäädessä seitsemännelle ja Googlen kahdeksannelle sijalle. Tätä tuskin selittää yksin se, että työntekijälähtöisyydestä tunnettu In-N-Out lupaa maksaa aloitteleville ravintolatyöntekijöilleen vähintään dollarin yli Kalifornian 11 dollarin minimipalkkaohjeistuksen.  In-N-Out onkin kuuluisa ystävällisestä työilmapiiristä, työntekijöiden hyvinvointiin keskittyvistä esimiehistä, perehdytyksestä ja koulutuksesta sekä etenemismahdollisuuksista.

Työntekijäkokemusta voi rakentaa rahalla, mutta hyvää johtamista, kulttuuria, luottamusta ja joustavuutta ei voi edelleenkään ostaa. Perinteisesti työ on suunniteltu organisaation ehdoilla, ja työntekijän on odotettu sopeutuvan ja joustavan. Tulevaisuudessa yhä useammin niin haalari- kuin valkokaulustöissäkin työtä muokataan tekijäänsä varten, ja voittajia ovat organisaatiot, jotka ymmärtävät työntekijöiden kaipaavan perusasioita: autonomiaa, hyvää esimiestyötä, yksinkertaisia prosesseja ja merkityksellistä työtä.

Oliko tieto hyödyllistä?