aalto

Artikkeli

Catch the wave – Ura aallonharjalta toiselle

Deloitte Review'n tuoreessa julkaisussa käsitellään tulevaisuuden työtä muokkaavia teemoja. Josh Bersinin Catch the Wave –artikkelissa pohditaan uusia uramalleja, joita muuttuva työ tuo tullessaan. Tähän kirjoitukseen on poimittu artikkelin pääkohdat.

Palkitsevan urapolun tarjoaminen oli aiemmin helppoa yrityksille. Riitti, että yritys palkkasi lahjakkaan nuoren koulun penkiltä ja tarjosi valmiiksi mietityn polun hierarkian eri tasoja pitkin kohti johtopaikkoja. Vakaiden urapolkujen aika on kuitenkin ohi ja urapolulla eteneminen ei onnistu enää entiseen tapaan organisaatioiden ollessa matalampia hierarkialtaan. Huolimatta nopeista muutoksista, joita ympärillämme tapahtuu, urasuunnittelun maailman ei tarvitse olla monimutkainen ja armoton. Nykypäivän työuria voi verrata lainelaudalla surffaukseen – hyppäämme ensimmäiseen aaltoon nuorina vastavalmistuneina, ja kun tämä aalto tyyntyy, etsimme seuraavan nousevan aallon ja uuden nosteen.

Urapolkujen muuttuva luonne
Mitä ”ura” tarkoittaa? Perinteisen mallin mukaan ura määrittelee asiantuntemuksemme, ammattimme ja sitä kautta myös identiteettimme – kuka olemme ja mitä teemme. Ura on myös pitkäjänteinen ja rakentuu pitkän ajan kuluessa kertyneen kokemuksen päälle, oppimiemme taitojen seuratessa mukanamme. Ura tarjoaa meille lisäksi sekä taloudellisia että psykologisia kannusteita, luo merkityksen ja mahdollistaa tietyn elintason. Muuttuvan maailman tarpeet kuitenkin kyseenalaistavat perinteisen ura-ajattelun elementit, jolloin sekä työntekijät että työnantajat joutuvat pohtimaan uudestaan ammattitaidon, kokemuksen ja palkitsemisen painoarvoja nyt ja tulevaisuudessa.

Työpaikan vaihtamisesta on tullut uusi normi. Siinä missä työntekijällä saattoi aiemmin olla uransa aikana neljä tai viisi työnantajaa, nykypäivän vastavalmistuneella saattaa olla yhtä monta työnantajaa ensimmäisen 10 työvuoden aikana valmistumisen jälkeen.

Aallonharjalta toiselle
Jokainen aalto tyyntyy vuorollaan. Huolimatta siitä, että monet taidot ovat kysyttyjä nykymaailmassa, on myös niiden tarjonta kasvanut räjähdysmäisesti. Näin on käynyt esimerkiksi graafisille suunnittelijoille, joiden ammattitaito oli aiemmin pitkän koulutuksen vaativaa erikoisosaamista. Teknologioiden kehityksen myötä jokaisella on nykypäivänä enemmän tai vähemmän taitoja graafiseen suunnitteluun, ja tarjontaa on enemmän kuin koskaan. On mahdollista, että tämän päivän haluttujen alueiden asiantuntijat joutuvat huomenna etsimään uutta nousevaa aaltoa ja hyppäämään seuraavaan.

Vaikka monet yritykset ovat ulkoistaneet syväasiantuntijuutta vaativia tehtäviä, suuryritykset tarvitsevat silti edelleen lahjakkaita osaajia. Burning Glass Technologies –analytiikkayrityksen sekä Bersin by Deloitten tutkimus osoittaa, että matematiikan, tilastotieteen, projektihallinnan ja loogisen ajattelun taitoja vaaditaan useimpiin tehtäviin.

Teknisten taitojen rinnalle on nousemassa uusia osaamistarpeita liittyen esimerkiksi viestintään, muotoiluun tai synteettiseen ajatteluun. Entinen STEM (science, technology, engineering, mathematics) saa joukkoonsa A-kirjaimen (arts) ja muuttuu STEAM:ksi. Tekniset kyvykkyydet vaativat rinnalleen sosiaalisia taitoja. Harvardin tutkija David Demingin mukaan osa tulevaisuuden parhaista työpaikoista vaatii sekä teknisiä että sosiaalisia taitoja. Koneet eivät voi vielä korvata kuuntelemisen, empatian, viestinnän tai suostuttelun taitoja.

Hybriditöiden synty
Tämän hetken suurimmat palkankorotukset suuntautuvat kahdelle kohderyhmälle. Ensimmäiseen kuuluu asiantuntijat, joilla on (vielä toistaiseksi) harvinaista syvää teknistä osaamista. Toiseen ryhmään kuuluu ”renessanssiammatit”, joissa yhdistyy tekniset ja sosiaaliset taidot. Esimerkkejä tällaisista töistä on esim. asioiden internetin parissa työskentelevät insinöörit, käyttäjäkokemuksen muotoilijat tai kokemusarkkitehdit.

Myös ensimmäiseen ryhmään kuuluvat tekniset asiantuntijat saattavat joutua laajentamaan osaamistaan pehmeämmille alueille tulevaisuudessa. Burning Glassin, Business-Higher Education Forumin sekä IBM:n analyysi vuodelta 2017 nostaa esiin kiinnostavia huomioita: Analytiikkarooleihin tarvitaan entistä enemmän osaajia. Osaaminen ei kuitenkaan perustu puhtaasti koulututkinnon varaan vaan näissä rooleissa yhdistyy matematiikan, tilastojen ja kriittisen ajattelun taidot yhdistettynä toimialan kokemukseen.

Vastaavia esimerkkejä on löydettävissä lähimenneisyydestä: taulukkolaskennan alkutaipaleella työntekijöiden keskuudessa pelättiin töiden siirtymistä koneille, mutta toisin kävi. Niin kauan kuin työntekijä oppi käyttämään uutta ohjelmaa, pystyi hän samalla tuottamaan ennennäkemätöntä arvoa työnantajalleen. Uuden opettelu on ollut tarpeellista teollisesta vallankumouksesta lähtien, mutta vauhti on kiihtynyt huomattavasti. Nykypäivän myyjän tulee hallita myynnin lisäksi tekniset työkalut, myynnin ennustaminen ja neuvottelutaidot. Seuraava vaatimus saattaa olla tekoälyyn perustuvien työkalujen opetteleminen.

Oppimisen rooli tulevaisuudessa
Koska jatkuva oppiminen on välttämätöntä, miten se kannattaisi toteuttaa? Oppiminen on tullut ihmisten lähelle älylaitteiden ja videoiden avulla, ja oppimisen globaali markkina on kasvanut yli 400 miljardin dollarin arvoon. Verkosta löytyy useita oppimisen sivustoja, joilta kuka tahansa voi löytää edullisia kursseja, oppitunteja ja asiantuntevaa koulutusta.

Organisaatioiden henkilöstöosastot tulevat jälkijunassa trendeihin mukaan. Sisäiset oppimisen ja kehityksen ohjelmat laahaavat markkinoiden perässä. Bersin by Deloitte High-Impact Learning Organization -tutkimuksen mukaan työntekijät pitävät omia henkilöstön kehitysyksiköitään jälkeenjääneinä. Työntekijöillä on tarve pysyä aallon harjalla, ja milleniaalisukupolvi määritteleekin hyvän työpaikan tärkeimmäksi ominaisuudeksi työnantajan tarjoamat mahdollisuudet oppimiseen ja kehitykseen.
Oppiminen ja kehitys tulisi olla elintärkeä osa yritysten työnantajamielikuvaa sekä työntekijäkokemusta, ja innovatiiviset yritykset ovat investoineet huomattavia summia oman tarjontansa kehittämiseen. L&D-alueesta on tullut nopeimmin kasvava HR-markkinoiden segmentti, ja useiden yritysten odotetaan uusivan sisäisiä oppimisen järjestelmiä seuraavien viiden vuoden aikana.

Ratkaisuja etsimässä
Lyhyet palvelusajat saman työnantajan palveluksessa ja jatkuva taitojen päivittäminen ovat työelämässä jäädäkseen. Yritykset voivat kuitenkin valita aktiivisen roolin taitojen ylläpitämiseen ja uusien tuulien päivittämiseen, ja Deloitten Human Capital Trends 2017 –tutkimuksen mukaan oppimisesta onkin tullut yksi korkeimmista prioriteeteista. Johtavat käytännöt alueella koostuvat mm. seuraavista toimenpiteistä:

  • oppimisen sisällöt voidaan avata kaikille työntekijöille ilman kustannuksia ja tarjotaan laajat opiskelumahdollisuudet
  • tuetaan työntekijöitä hybriditaitojen kehittämisessä sekä osaamisen siirtämisessä mm. työtehtävien vaihdon aikana
  • investoidaan oppimisen johtajaan (chief learning officer) ja allokoimalla budjetti oppimisratkaisujen tarjoamiseen
  • työskennellään liiketoiminnan johtajien kanssa proaktiivisesti määrittäen tulevaisuuden työvoiman tarpeita ja suunnittelemalla työntekijöiden kehittymistä etukäteen

Aaltojen kesyttäminen
Surffaaminen voi olla pelottavaa jopa aurinkoisina päivinä, ja sama pätee myös uraan. Kun puhutaan toimeentulosta, voivat uramuutokset olla dramaattisia aalloilta toiselle siirryttäessä.

Organisaatioille asian tulisi olla yksinkertainen: työnantajien tulisi tarjota mahdollisuuksia erilaisiin sivupolkuihin ja moninaisen osaamisen kehitykseen. Lisäksi yritysten tulisi palkita työntekijöitään suoriutumisen lisäksi myös osaamisen kehittämisestä.

Resursseja tulisi lisäksi suunnata coachaukseen, urasuunnitteluun ja ura-arviointeihin, ja tukea sisäisiä siirtymiä. Perinteisten uramallien aika on ohi, ja fokus tulisi siirtää erilaisten kasvumahdollisuuksien tarjoamiseen.

Tulevaisuuden työuran dynamiikan selvittäminen ei ole yksinkertaista tai helppoa työnantajille tai työntekijöillekään. On kuitenkin tärkeää uudistaa oppimisen ja kehityksen tarjontaa jatkuvasti ja luopua perinteisistä uramalleista. Yritykset jotka onnistuvat tässä, pärjäävät tutkimusten valossa hyvin: nämä yritykset saavuttavat 23% paremmat taloudelliset tuotot sekä päihittävät kilpailijansa innovoinnissa ja muutosten läpiviennissä. Seuraava aalto on jo tulossa – meidän kaikkien kannattaa valmistautua hyppäämään sen mukaan.

Linda Nummelin, Human Capital
linda.nummelin@deloitte.fi

Oliko tieto hyödyllistä?