Artikkeli
Kuidusta kasvua – Suomen metsäteollisuuden tulevaisuus perustuu uudistumiseen
Blogi: Essi Huttu ja Mika Järvensivu
31.5.2019
Metsäteollisuus on uudistumisen konkari
Metsäteollisuus on ollut pitkään keskeinen hyvinvoinnin tuoja Suomessa. Ala on yksi suurimmista vientialoista tuoden yli 20 prosenttia Suomen tavaraviennin tuloista. Lisäksi alan työllistävä vaikutus Suomessa on merkittävä.
Viime vuosina paine metsäteollisuuden uudistumiseen on noussut yhä keskeisemmäksi. Suomessa metsäteollisuudella on pitkä historia toimialan onnistuneesta uudistumisesta. Terva oli 1600-luvulla Suomen keskeinen vientituote ja sahateollisuuden läpimurto 1800-luvulla tarjosi ihan uudet kasvun mahdollisuudet metsäteollisuudelle. 1900-luvun puolivälissä paperikoneista puolestaan avautui metsäteollisuutemme uusi kasvunpolku.
Suomen metsäteollisuuden historia osoittaa, että ala on noussut muutosten ja kriisienkin kautta maailman johtavaksi osaajaksi ja edelläkävijäksi löytämällä monia uusia käyttökohteita niin puu-, paperi- ja kartonkituotteille kuin niiden jatkojalosteillekin. Tällä kertaa suomalaisen metsäteollisuuden uudet kasvunajurit löytyvät uusiutuvasta raaka-aineesta, vastuullisuudesta ja toiminnan digitalisoitumisesta.
Vastuullisuus ajurina uusille puupohjaisille tuotteille
Vastuullisuus kasvattaa merkitystään kuluttajien yhtenä tärkeimpänä arvona. Metsäteollisuuden uusiutuvasta raaka-aineesta – puusta – voidaan valmistaa monenlaisia ympäristöystävällisiä tuotteita. Esimerkiksi rakentaminen ja sisustaminen, pakkaukset, vaatekuidut sekä biopohjainen energia ovat metsäteollisuuden tulevaisuuden kasvualueita, jotka kaikki vastaavat kuluttajien kasvaneeseen ympäristötietoisuuteen ja vastuullisuuteen.
Puun käyttö uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuvien tuotteiden kuten muovin tai alumiinin korvaajana pakkauskäytössä on avannut mielenkiintoisa mahdollisuuksia. Tekstiiliteollisuuteen kehitetään puolestaan puusta tehtyjä tekstiilikuituja, mikä tarjoaa ympäristöystävällisen vaihtoehdon paljon vettä kuluttavalle puuvillalle, mikromuovia sisältäville tekokuiduille ja kemiallisen prosessin läpi käyneelle viskoosikuidulle. Biotalouden uusia tuotteita puolestaan syntyy bioenergiasta, biopolttoaineista ja biokemikaaleista sekä yhdistämällä puuta ja kuitua muihin materiaaleihin. Lisäksi puu sisältää moninaisia ainesosia, joita voidaan käyttää esimerkiksi kosmetiikka- tai lääketeollisuudessa.
Teollinen symbioosi tai kiertotalousajatus näkyy myös metsäteollisuuslaitoksilla. Metsäteollisuudessa on pitkä historia toimia siten, että käytetyt materiaalit kierrätetään, ja energia tuotetaan ja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Uusina avauksina energiatehokkuuden alueella ovat esimerkiksi selvitykset, miten metsäteollisuuden hukkalämpöä voidaan käyttää paremmin hyväksi muiden toimijoiden prosesseissa.
Digitaalisaatio tarjoaa tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä tehtailla
Suomalaisella metsäteollisuudella on hyvät mahdollisuudet nousta digitaalisen kehityksen eturintamaan. Suomessa on vahvoja metsäteollisuuden yrityksiä ja prosessiosaajia, jotka tuntevat toimialan. Vahvan koneenrakennusosaamisen lisäksi Suomesta löytyy valtava määrä prosessiautomaatio- ja tietoteknistä osaamista. Nämä vahvat osaamisalueet täydentävät toisiaan, ja niitä yhdistämällä on mahdollisuus tehostaa nykyistä toimintaa ja synnyttää myös uutta liiketoimintaa.
Digitalisaatio on avainasemassa edistämässä teollista symbioosia ja kierotalousajattelua. Digitaaliset ohjausjärjestelmät ovat jo todellisuutta metsäteollisuudessa. Seuraava askel on datan hyödyntäminen laajamittaisesti siten, että uusilla työkaluilla päästään analysoimaan suurta määrää tietoa. Tällä tavalla saavutetun ymmärryksen kautta voidaan ohjata prosessia entistä paremmin lisäten prosessin laaduntuottokykyä, joustavuutta ja energiatehokkuutta. Paremman prosessin hallinnan ansiosta myös prosessin häiriötilanteet vähenevät ja niistä johtuvat päästöt ja ympäristövaikutukset pienenevät.
Uudistuminen vaatii verkosto-osaamista
Suomalaisen metsäteollisuuden ollessa merkittävän uudistumisen edessä, tarvitaan strategiseen uusiutumiseen rohkeita uusia avauksia ja kehityspanostuksia perinteisen kustannustehokkuuden edistämisen rinnalle. Lisäksi vaaditaan alan uudistumista paitsi liiketoimintamalleissa myös ajattelutavoissa.
Biotalouden maailmassa yhteistyö eri sektorien välillä kasvaa yhä tärkeämmäksi. Hyvänä esimerkkinä yhteistyön merkityksestä toimivat edellä mainitut uudet puupohjaiset tuotteet. Uusiutuvia biohajoavia pakkausmateriaaleja on kehitetty muun muassa suomalaisen startup-yrityksen Sulapackin ja Stora Enson yhteistyössä. Uusiutuvan, kierrätettävän ja ympäristöä säästävän puukuidun kehitystyössä ovat olleet mukana suomalainen tekstiiliyritys Marimekko, Stora Enso ja teknologia startup-yritys Spinnova. Uusia puupohjaisia biolääketieteen tuotteita on kehittänyt UPM yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM:n kanssa. Lisäksi UPM on kehittänyt uusia digitaalisia sovelluksia tiiviimpään yhteistyöhön metsänomistajien kanssa. Metsä Group on puolestaan kehittänyt ja testannut muovin korvaamista biokomposiitillä kaiuttimien koteloissa yhteistyössä suomalaisen startup Aqvacompin ja elektroniikkajätti LG:n kanssa.
Mielestämme yhteistyötä ja verkostoja on syytä tiivistää myös kuluttajan suuntaan. Metsäteollisuudessa näkökulma on ollut pitkään teollisissa asiakkaissa, ja tuoteportfoliossa on ollut harvoja puhtaita kuluttajatuotteita. Kasvava vastuullisuus on kehittyvillä markkinoilla mahdollisuus, mutta sen hyödyntäminen vaatii herkkyyttä, loppuasiakaslähtöisiä ajattelumalleja ja parempaa verkottumista kuluttajien kanssa.
Verkostot mullistavat omistaja-arvon
Tulevaisuudessa digitaliaation lisääntyessä ja luodessa saumattomia yhteistyökanavia eri toimijoiden ja loppuasiakkaiden välillä verkostojen merkitys kasvaa edelleen. Syntyvät digitaaliset verkostot ja niissä liikkuva tieto avaavat mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja liiketoimintamalleille, jotka luovat uutta kasvua ja omistaja-arvoa.
Esimerkkejä löytyy maailmalta useita ja maailman arvostetuimmat yhtiöt pörssissä jalostavat tietoa ja verkostoaan uudeksi liiketoiminnaksi. Verkostojen ja tiedon päälle rakentavien nopeasti kasvavien yritysten arvotus on selvästi pääomavaltaiseen tuoteliiketoimintaan keskittyvien yritysten arvostusta suurempi.
Keskeisenä kysymyksenä metsäteollisuuden toimijoille näemme, miten verkostoja ja tietoa hyödynnetään tulevaisuuden liiketoiminnassa ja miten yrityksen arvostus mullistetaan yhteistyö -ja kumppanuusverkostojen, ja lisääntyvän tiedon ja kehittyneen analytiikan avulla.
Essi Huttu
Management consultant
essi.huttu@deloitte.fi
+358 (0)40 8409 259
Mika Järvensivu
Partner, Energy, Resources and Industrials
mika.jarvensivu@deloitte.fi
+358 (0)40 7725 889