Näkökulmia

Listayhtiö due diligencen kohteena

Blogi: Kirsi Vuorela

Olen kohdannut yllättävän erilaisia tilanteita aloittaessani listayhtiön due diligencea. Yksi yritys on ollut valmis avaamaan kaikki kirjansa ja kantensa. Toinen on puolestaan pohtinut pitkään, mitä tietoja meille voi antaa. Yleensä kohdeyhtiön johto kääntyy ensin juridisten neuvonantajiensa puoleen ja tarkistaa, mitä lainsäädäntö asiasta määrää. Tämä onkin viisasta, kun huomioidaan tilanteiden ainutkertaisuus ja siihen liittyvät vastuut. Laki ei kuitenkaan anna tähän suoraan vastauksia. Tämän takia due diligencen aikana annetun tiedon hallinta on oleellista johdon ja hallituksen velvollisuuksien hoitamisessa.

2.10.2020

Milloin listayhtiö voi olla due diligencen kohteena?

Deloitten tekemän due diligencen kohteena on ollut listayhtiö mm. seuraavissa tilanteissa:

  • yrityskaupan kohteena on koko listayhtiö,
  • yrityskaupan kohteena on merkittävä osa listayhtiöstä,
  • listayhtiön osakkeita käytetään yrityskaupan maksuvälineenä, jolloin osakkeita vastaanottavan yhtiön on arvioitava maksuvälineen arvoa,
  • listayhtiö pyytää Fairness Opinionia suunnitellessaan yhdistymistä toisen yhtiön kanssa ja transaktio toimii käytännössä toisen yhtiön reittinä pörssiin ja listayhtiön osakkeita käytetään kauppahintana sekä
  • listayhtiö neuvottelee merkittävästä rahoituspaketista.

Mitä listayhtiöön liittyvästä due diligencesta on hyvä tietää?

Arvopaperimarkkinayhdistyksen ohjeistus ”Ostotarjouskoodi” antaa suosituksia kyseiseen tilanteeseen. Yleisesti ottaen due diligence tulee sallia, mikäli se on osakkeenomistajien edun mukaista ja ostotarjous on vakavasti otettava. Seuraavaksi tulee harkita, mikä on sallittavan due diligencen tarpeellinen laajuus. Tähän vaikuttavat mm. kohdeyrityksen ja ostajan mahdollinen kilpaileva toiminta tai mahdollisuus, että tarjous ei toteudukaan.

Kilpailulainsäädännöllisistä syistä ostajan pääsyä tiettyihin tietoihin voidaan joutua rajoittamaan. Joitain tietoja on myös mahdollista antaa vain neuvonantajille (ns. clean team). Tällöin ostajille kerrotaan ainoastaan tiedoista tehtävät johtopäätökset eikä sensitiivistä dataa paljasteta. Neuvonantajien kanssa tehdään yleensä salassapitosopimukset ja prosessista tietoiset lisätään hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin.

Sisäpiiritiedon antaminen due diligencen osana ei ole kiellettyä

Ostotarjousta ei voi kuitenkaan perustaa sisäpiiritiedolle. Mikäli ostaja saa due diligencen yhteydessä sisäpiiritietoja (esim. kohdeyhtiössä meneillään oleva merkittävä yrityskauppahanke), tilanteesta voi tulla mutkikas. Ostaja ei nimittäin voi tehdä tarjoustaan ennen kuin sisäpiiritieto on julkistettu. Sisäpiiritieto pitää siis julkistaa viimeistään samaan aikaan kuin ostotarjous.

Jos sisäpiirihanke on pahasti kesken voi koko tarjouksen teko näin ollen lykkääntyä. Tarjouksen tekijä ei siis välttämättä edes halua saada tällaista tietoa. Tämän takia pelisäännöistä on hyvä sopia heti prosessin alkuvaiheessa. Toisaalta sisäpiiritieto on yleensä sellaista, jolla voi olla merkitys yhtiön arvoon ja siksi se varmasti kiinnostaa ostajaa. Kohdeyhtiöllä voi olla tässä pelipaikka − se voi halutessaan  lykätä tarjouksen tekoa antamalla ostajalle sisäpiiritietoa, jota ei vielä voida julkistaa. Sisäpiiritiedon antajan velvollisuuksiin kuitenkin kuuluu ilmoittaa tiedon luonteesta sisäpiiritiedon saajalle. Kohdeyhtiön johto tekeekin yleensä tiivistä yhteistyötä juridisten neuvonantajiensa kanssa due diligencessa annettavien tietojen määrittämiseksi.

Mistä saa lisätietoja?

Mikäli aihe kiinnostaa suosittelen olemaan yhteydessä tai tutustumaan esim. Ostotarjouskoodiin (www.cgfinland.fi).

 

Kirsi Vuorela

Kirsi Vuorela

Puh. 0400 814 799

kirsi.vuorela@deloitte.fi

Oliko tieto hyödyllistä?