Lehdistötiedotteet
Kyberhuijarit lähestyvät suomalaisia yhä perinteisin kanavin
Suomalaisista 25 % sanoi joutuneensa kyberhuijauksen kohteeksi kuluneen kesän aikana. Kyberhuijarit lähestyvät uhrejaan yhä puhelinsoitolla, tekstiviestillä tai sähköpostitse. Uhrien ikäjakaumassa ei havaittu merkittäviä eroa, eli selvityksen valossa kyberrikolliset eivät näytä hyödyntävän demografiatietoja huijauskohteiden valinnassa. Huijausten tunnistamisessa mikään ikäryhmä ei ole toistaan nohevampi.
30.9.2021
Deloitten selvityksestä ilmenee, että kyberhuijarit lähestyvät suomalaisia yhä perinteisin kanavin – puhelinsoitolla, tekstiviestillä tai sähköpostitse. Poliisin mukaan1 suomalaisten kerrottaan menettäneen lähes 7 miljoonaa euroa kevään ja kesän aikana pelkästään verkkopankkihuijauksiin. Nämä huijaukset toteutettiin juurikin tekstiviesti- ja sähköpostilinkeillä.
Selvityksen mukaan jopa neljäsosa suomalaisista on tunnistanut joutuneensa kesän aikana kyberhuijauksen kohteeksi ja onnistunut välttämään huijauksen.
“Usein ajatellaan, ettei piskuinen Suomi olisi huijareiden ensisijainen valinta, puhumattakaan suomen kielen haastavuudesta. Todellisuudessa kyberrikollisten toiminta on globaalia ja rikolliset tavoittavat kaikki verkottuneet toimijat ja käyttäjät. Selvityksemme valossa emme kuitenkaan tiedä, kuinka moni näistä henkilöistä on huomaamattaan joutunut huijausten kohteeksi. Edistyneempiä huijauksia, kuten hakukonehuijauksia, ei olla välttämättä vielä tunnistettu, sillä niistä ei ole vielä aiheutunut konkreettista haittaa yksilöille”, sanoo Deloitten kyberturvallisuuspalveluista vastaava johtaja Antti Herrala.
Huijausten seuraukset tulevatkin monesti hieman jälkijunassa. Tälläkin hetkellä Suomessa on käynnissä hakukonehuijaus Omakanta-palveluun.
“Uskon Suomen todellisten uhrien määrän olevan huomattavasti suurempi, kuin tunnistettujen huijausten määrän”, Herrala lisää.
Suomalaiset tunnistavat verrattain hyvin huijausyritykset
Kyberhuijausten kohteeksi oli selvityksen mukaan joutunut hyvin sattumanvaraisesti henkilöitä. Demografiatiedoilla, kuten sukupuolella, asuinpaikkakunnalla tai iällä ei ollut merkitystä.
”Olen tyytyväinen siihen, että ikäryhmästä huolimatta Suomessa kuluttajat tunnistavat ilmeisen hyvin kyberhuijausyrityksiä, sillä 25 % on tunnistanut huijausyrityksen . Yleinen käsitys oli vielä muutama vuosi sitten, että erityisesti seniorikansalaiset haksahtaisivat herkemmin kyberhuijauksiin ja joutuisivat niiden kohteiksi – tällä hetkellä hyökkäyksiä kohdennetaan kaiken ikäisiin, joten jokaisen on oltava varovainen ”, Herrala muistuttaa.
Yksilölle huijaukset voivat tulla todella kalliiksi, puhumattakaan yrityksistä. Esimerkiksi FINEn pankkilautakunnan suositus mahdollisten korvausten maksajaksi määrittyy tällä hetkellä sen mukaan, kuinka huolellisesti asiakkaan katsotaan menetelleen vai onko henkilön huolimattomuus kortti- tai pankkitunnustensa säilyttämisessä tai käyttämisessä mahdollistanut huijauksen.
Selvityksestä:
Selvitys toteutettiin osana IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta, johon vastasi 1000 suomalaista. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tiedonkeruuaika oli 17.-25.8.2021.
1Poliisin tiedote, 16.9.2021 (Pankkien nimissä tehdyt petokset jatkuvat - poliisi tehostaa verkkoavusteisten petosrikosten torjuntaa ja tutkintaa)
