Artikkeli

Finanssialan regulaatioympäristö vuonna 2022

Regulatory Outlook for 2022

Deloitten EMEA Regulatory Strategy (ECRS) -keskus julkaisee vuosittain katsauksen, jossa selvitetään sääntelytrendien vaikutusta finanssialaan sekä sitä, kuinka yritysjohto voi valmistautua ja vastata niihin tehokkaasti.

Luottoriskit, sääntelyn eroavaisuudet ja sen tulevaisuus

Vuonna 2022 finanssialaan vaikuttavat regulaation näkökulmasta erityisesti kolme teemaa: luottoriskit, sääntelyn eroavaisuudet ja sääntelyn tulevaisuus. Yritysten huomion kääntyessä globaalien ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin, on tarkempaan tarkasteluun otettava myös meneillään olevat sääntelyaloitteet, kuten LIBOR ja kriisinratkaisukyky.  Myös viranomaisraportoinnin merkitys tulee korostumaan. 
 

Sääntelyn osalta olemme tunnistaneet seuraavat strategisesti merkittävää teemaa ja useita muita valvonnan painopisteitä vuodelle 2022: 

 

  1. Siirtyminen kestävään talouteen. Sääntely keskittyy yritysten ilmastolupausten toteuttamiseksi tehtyihin siirtymäsuunnitelmiin. Sääntelyviranomaiset jatkavat ESG-raportoinnin kehittämistä ja lisäävät erityisesti viherpesun ja yritysvastuullisuuteen liittyvien riskien valvontaa. 
  2. Ilmastoon liittyvä riskienhallinta. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden on syvennettävä ilmastoon liittyviä riskienhallintakyvykkyyksiään mm. erilaisilla skenaarioanalyyseillä. Valvonnan painopiste laajenee ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi myös yleisemmin luontoon liittyviin riskeihin. 
  3. Innovaatiot. Sääntelyviranomaiset keskittyvät digitaalisuuden ja innovaatioiden mukanaan tuomiin riskeihin. Kryptovaluutta- ja digitaalisten maksuyritysten on varauduttava riskiensä ja valvontakehystensä entistä tarkempaan valvontaan. 
  4. Operatiivinen resilienssi. Samanaikaisesti sääntelyvaatimusten täytäntöönpanon ja operatiivisten haavoittuvuuksien hallinnan kanssa yritysten on muodostettava ja toimeenpantava sisäiset käytännöt. Kansainvälisten yritysten on etsittävä synergiaetuja useiden sääntelyvaatimusten välillä, jotta ne voivat edistää yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta vaatimustenmukaisuuden suhteen. 
  5. Vakavaraisuussääntelyn tarkistaminen. Sääntelyviranomaiset tekevät vuonna 2022 merkittäviä päätöksiä pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuskehyksen tulevaisuudesta. Yritysten on valmistauduttava muun muassa Basel 3.1:n ja Solvenssi II:n täydentämisen täytäntöönpanoon. 
  6. Markkinarakenne. Sääntelyuudistus muuttaa Euroopan pääomamarkkinoiden rakennetta. Yritysten on valmistauduttava MiFID:n ja MiFIR:n tarkastuksiin, rahamarkkinarahastojen mahdolliseen uudistukseen ja kehityttävä pääomavaatimuksiin liitettävän Intermediate EU Parent Undertaking regulaation IPU:n täytäntöönpanossa.  
  7. Rahalle arvoa. Yritysten täytyy pystyä perustelemaan aiempaa tarkemmin tuotteidensa ja palveluidensa arvo.  Sääntelyviranomaiset keskittyvät tulevaisuudessa siihen, kuinka paljon asiakkaat maksavat, ja onko se oikeassa suhteessa toimitettavaan arvoon. 
  8. Talousrikollisuuden torjunta. Pankkien AML- ja CTF-prosessien heikkouksiin tullaan puuttumaan. Näihin odotamme sääntelyviranomaisilta (Tämän voisi muuttaa passiiviin yhtenäisyyden vuoksi) uusia regulaatioita ja täytäntöönpanotoimia. Erityisesti digitaalisten maksujen ja kryptovaluuttayritysten valvonta tehostuu. 
  9. Hallinto. Yritysten on tarkasteltava uudelleen hallintorakenteitaan, jotta ne pystyvät vastaavamaan entistä monimutkaisemman liiketoimintaympäristön valvonnan haasteisiin, kasvavaan sääntelyyn ja sosiaalisten odotusten täyttämiseen. Tämä korostuu erityisesti toiminnan kestävyyden, ilmaston ja monimuotoisuuden näkökulmasta. 

Katso tiivistelmä videolta:

Oliko tieto hyödyllistä?